En missään nimessä yritä väittää, että Liigan pitäisi olla tyytyväinen nykyisiin katsojamääriinsä tai, että Liiga on hoitanut oman leiviskänsä hyvin. Ei ole. Mutta eihän vuoden 2014 tilannetta voida millään muotoa verrata 1990-luvun alkupuolen tilanteeseen. Viihdetapahtumien markkinat ovat kasvaneet ja kilpailu niillä on kiristynyt huomattavasti viimeisen neljännesvuosisadan aikana. Sen lisäksi, että jääkiekko joutuu kilpailemaan yhä täydemmillä vapaa-ajanviettomarkkinoilla, on jääkiekon sisäinen pelikenttäkin muuttunut. 1990-luvulla Suomessa oli kaksi sarjaa joita seurattiin. Tämä muutos on hyvin tuore, mikä varmasti osaltaan vaikuttaa, uutuudenviehätyksen kautta, Liigan yleisömääriin laskevasti. Muutoksen kokoluokka ja/tai pysyvyys tullaan näkemään tulevaisuudessa. Kuinka suuri osa katsojista lopulta on siirtynyt seuraamaan KHL:ää Liigan sijasta. Tämä muutos on toki muutoksista todennäköisesti vähähpätöisin, mutta sen olemassaolo on silti syytä huomioida.
Suurempi muutos on katselutapojen moninaistuminen. 1990-luvulla oli joko mentävä itse paikan päälle tai tyydyttävä sunnuntaiseen Hockey Nightiin ja oransseihin takkeihin. Tänä päivänä jokaisen ottelun voi seurata vaivattomasti oman kodin lämmöstä. Sen lisäksi, että otteluiden seuraaminen kotisohvalta käsin on helppoa, on se myös verrattain edullista. En usko saman muutoksen koskevan esimerkiksi kulttuuria. Samoin olen siinä käsityksessä, että esimerkiksi superpesiksen osalta jokainen ottelu on kyllä katsottavissa omalta kotisohvalta, mutta se ei ole missään mielessä edullista. Tiedän sinun olevan paremmin perillä superpesiksestä, joten osaat varmasti joko vahvistaa tai kumota uskomukseni. Toki Liiga on omalla tv-sopimuksellaan itse vallalla olevan tilanteen synnyttänyt, mutta se ei poista katselumuotojen moninaistumisen vaikutusta verrattaessa nyky tilannetta 90-luvun alkuun.
Kolmas, ja omasta mielestäni se merkityksellisin seikka, on suomalaisen jääkiekkoilun kehitys. Jääkiekko on iät ja ajat ollut Suomen suosituin urheilulaji katsojamäärillä mitattuna. Jääkiekko on sitä yhä edelleen ja tulee olemaan pitkälle tulevaisuuteen. Nykyhetken ja menneisyyden osalta asia selviää esimerkiksi Kansallisista liikuntatutkimuksista. Samoin jääkiekon katsojamäärät ovat nousseet tasaisesti 1990-luvun luvuista aina nykypäivään asti. Satunnaisia notkahduksia on välissä aina ollut, mutta yleinen kehitys on kuitenkin ollut jatkuvassa kasvussa yleisömäärien osalta. Tämä johtaa väistämättä siihen, että liigan katsojamäärien kasvupotentiaali on pienentynyt 90-luvun alun lukemista. Lisäksi on huomioitava, että 1990-luvun alkuvuosina Suomessa elettiin todellista jääkiekkokiimaa leijonavetoisesti. Vuoden 2011 maailmanmestaruuden aiheuttama sekoaminen ei ollut millään tavalla verrattavissa vuoden 1995 vastaavaan. 1990-luvun alussa suomalaisessa jääkiekossa oli paljon seikkoja, mitkä lisäsivät kansan kiinnostusta kotoista mestaruussarjaa kohtaan. Tälläisinä voidaan mainita ainakin Teemu Selänteen amerikan valloitu ja leijonien suhteellisen tason nousu kansainvälisissä turnauksissa. Väitänkin markkinatilanteen olleen 1990-luvulla olleen Sm-Liigalle helpompi kuin mitä markkinatilanne on nykyisellään Liigalle.
En siis millään muotoa halua puolustella Liigan johtoa. Kyseisessä instanssissa on tehty viime aikoina tehty joukko toinen toistaan pöyristyttävämpiä päätöksiä, alkaen Sportin nostosta, KooKoon noston kautta mahdolliseen uuteen sarjajärjestelmään asti. Haluan vain osoittaa sinulle, että taloudellisten tilanteiden samankaltaisuuksista huolimatta, ei ole mahdollista tehdä järkevää vertailua Liigan katsojakeskiarvojen suhteen 90-luvun alun ja 2014 välillä.