Mä olen taas vähän miettinyt asioita ja nyt tätä pakolaiskysymystä, koska ilmeisesti kohta lähtee jälleen aalto liikkeelle kun tuolla Turkissa ja Syyriassa rähistään. Tarkemmin sanottuna olen miettinyt tätä "tiedämme ketä tänne tulee"-lausetta joka taisi Päivi Nergin suusta joskus ulos tupsahtaa. Päiville voin sanoa, että ette muuten tiedä.
Vaimo oli töissä pakolaisten kanssa täällä eräässä keskuksessa johon heitä toimitettiin muualta ja sitten jaeltiin eteenpäin kuka mihinkin. Ehkä noin 85% tulijoista yritti aluksi kusettaa kaiken mahdollisen, nimestä lähtien. Kun huomasivat ettei sillä tavalla pääse eteenpäin, alkoi sitten löytyä vähän uskottavampaa kertomusta. Tosin eipä niistäkään kukaan voinut varmaksi sanoa että onko totta vai ei, mutta yleensä viimeistään psykologin grillauksessa joko murtuivat täysin tai huomasivat että ei mene valheet läpi. Aika moni näistä sitten pääsikin eteenpäin Eurooppaan tai USA:han, mutta jouduttiin sieltä lähettämään porukkaa takaisinkin.
Valheiden lisäksi todella moni aiheutti sitten vaikeuksia käyttäytymällä kuin eläin. Paskottiin keskelle pihamaata, koska ei tiedetty mikä on vessa. Tappeluita oli harva se päivä, ja kaupungille päästessään yrittivät aika usein kadota. Yleinen piittaamattomuus paikallisista säännoistä tai ylipäätään mistään oli todella yleistä. Mutta oli joukossa toki ihan oikeita turvapaikan tarvitsijoitakin, ja heidän osaltaan hommat yleensä etenivät aika nopeasti ja ilman isompia ongelmia. Ehkä surkeimpia tapauksia olivat islamilaisista maista tulleet homot, jotka todella sitä turvapaikkaa tarvitsivat. Ei heillä kotimaassan ollut mitään mahdollisuuksia, ja kuolemankin uhka oli läsnä jatkuvasti. Myös tuolla keskuksessa näitä homoja piestiin surutta.
Ymmärrän kyllä jos jostain Sudanista tulleet eivät nyt ihan tajunneet miten pesukonetta käytetään (kävivät kaupunkireissuillaan joella pesemässä kuteita), mutta sellainen yleinen "mulkkuus" oli esimerkiksi tiettyjen uskontojen edustajien tavaramerkki. Kaikkea vaadittiin, mutta totta ei haluttu puhua, varsinkaan naisille. NATO:n johtama operaatio tämäkin oli ja on, ja sieltä tuli myös rahoitus. Yhdysvallat sitten luontevasti napsi kaikki koulutetut siitä joukosta, ja lykkäsi muille maille loput.
"Hauskimpia" päätöksiä jotka Washingtonin sedät ja tädit näiden suhteen tekivät olivat lähettää Etelä-Sudanista tullut kaveri Alaskaan. Perusteena oli että koska äijä oli kalastaja, hän voisi harjoittaa ammattiaan helpoimmin Alaskan massiivisten kalavesien äärellä. Eipä siltä taidettu paljon kysellä että ootko muuten pilkkiny siellä Sudanissa? Toinen tapaus oli kun myös jostain aika lämpimästä Afrikan maasta pistettiin perhe Ouluun. Lähettivät myöhemmin kuvia kun värjöttelivät siellä tammikuussa ja ei hirveästi hymyilyttänyt.
Näitä juttuja riittäisi vaikka kuinka, mutta vaikka ajatus tässä vähän pääsikin karkaamaan, ideana oli että vaikea se on tuosta porukasta seuloa ne todelliset avun tarvitsijat. Turkin/Syyrian kohdalla varmasti vielä vaikeampaa ja ISIS-kytkösten takia vaaditaan vieläkin suurempaa tarkkuutta. Vaikea homma kaikille osapuolille.
www.is.fi
yle.fi