Mutta miksi haetaan turvapaikkaa tällaisessa tilanteessa? Eikö joku työlupa tms. olisi varmempi tapa jäädä Suomeen, kun ko. henkilöllä oli työpaikka plakkarissa? Pitääkö sitä hakiessa poistua maasta? Varmasti näissä on tapauskohtaisia haasteita, mutta nythän kyse oli hylätyistä turvapaikkahakemuksista ja sen mukaan viranomaiset toimivat. Eikä työpaikka voi mielestäni olla syy turvapaikalle, se aukaisisi jälleen yhden keplottelumahdollisuuden ja ohituskaistan hakemuksen hyväksymiseen.
Ihan valideja kysymyksiä, joihin yritän vastata nykyisen lainsäädännön pohjalta:
Ensinnäkin, kyseinen henkilö on saanut työskennellä Suomessa vain, koska on turvapaikanhakija. Jos ei olisi, niin ei olisi koskaan voinut edes aloittaa kyseisessä työpaikassa. Turvapaikanhakijoille on annettu oikeus työskennellä sinä aikana, kun hakemusta käsitellään. Jos turvapaikkahakemukseen tulee lainvoimainen kielteinen päätös, työnteko-oikeus päättyy välittömästi. Jos samaan aikaan henkilöä ei voida palauttaa (esim. lähtömaa kieltäytyy ottamasta vastaan), niin ainoaksi vaihtoehdoksi jää istua kotona tai vastaanottokeskuksessa tekemättä mitään (mikä käytännössä ajaa hakemaan sosiaaliturvaa...)
Työperusteisen oleskeluluvan hakeminen menee niin, että ensin pitää sopia työsuhteesta tulevan työnantajan kanssa. Sitten hakea työlupaa kyseiseen tehtävään, ja odottaa hakemukseen päätös. Tähän kuluu tyypillisesti puolesta vuodesta vuoteen (tietyille ryhmille on nopeampi prosessi, esim. erityisasiantuntijat ja ammattiurheilijat). Lupaa pitää myös periaatteessa hakea Suomen ulkopuolelta, mutta toki jos on muuten laillinen syy oleskella Suomessa, niin vireillepano onnistuu täälläkin. Turvapaikanhakija on laillisesti Suomessa - ainakin niin pitkään kuin ei ole saanut lainvoimaista kielteistä päätöstä - ja siten he ovat ainoa ryhmä, joka voi samanaikaisesti työskennellä, ja hakea työlupaa tekemäänsä työhön.
Toiseksi, työluvan saaminen ei ole mitenkään varmempi tai helpompi tapa jäädä Suomeen. Meillä on voimassa aika tiukka tarveharkinta. Sellaisille aloille, joille viranomaisten mukaan pitäisi edes teoriassa löytyä tekijöitä Suomesta (tai koko EU/ETA-alueelta), ei lupaa tule. Vaikka työnantaja vakuuttaisi, että kyseiseen paikkaan ei ole yrityksistä huolimatta saatu ketään TES:n mukaisin ehdoin, niin silti päätös on kielteinen, jos kyseinen ala on määritelty sellaiseksi, että työvoimapulaa ei teoriassa pitäisi olla.
Turvapaikan hakeminen ja työluvan hakeminen ovat siis kaksi erillistä asiaa. Eli on mahdollista saada kielteinen turvapaikkapäätös ja kielteinen työlupapäätös, tai kielteinen turvapaikkapäätös mutta myönteinen työlupapäätös. Jos saa myönteisen turvapaikkapäätöksen, niin siihen sisältyy työnteko-oikeus automaattisesti ko. päätöksen voimassaoloaikana. Käytännössä Migri yrittää saada päätökset valmiiksi samassa yhteydessä, jotta vältettäisiin sellaiset muutaman vuoden takaiset tilanteet, joissa henkilö oli jo ehditty poistaa maasta kielteisen turvapaikkapäätöksen seurauksena, ja sitten myöhemmin oli tehty myönteinen työlupapäätös... Lopputulemana lähes kaikki turvapaikanhakijat yrittävät löytää kelvollisen työpaikan ja saada siihen työluvan ennen turvapaikkapäätöstä.
Alkuperäisessä linkatussa artikkelissa on muutama selkeä epätäsmällisyys. Siinä väitetään, että henkilöllä olisi ollut ”työskentelylupa” vuoteen 2023 asti, ja että työlupa olisi varmistettu Migriltä. Tämä tuskin pitää paikkaansa. Jos hänellä olisi ollut työlupa, häntä ei olisi poistettu maasta - tai kyseessä olisi todella räikeä virkavirhe...
Työlupaa varten myönnetään aina oleskelulupa. Henkilölle itselleen anneetaan siitä todisteeksi oleskelulupakortti, johon työlupa merkitään. Työlupa myönnetään aina ensin max. vuodeksi ja siihen voi saada max. neljä vuotta jatkoa. Jatkoa pitää hakea edellisen luvan voimassaoloaikana, ja vaikka hakemuksen käsittely venyisi, niin jatkopäätöstä odottaessa saa jatkaa normaalisti työntekoa. Eli jos ko. henkilöllä olisi ollut työlupa vuoteen 2023 asti, niin se lukisi sekä hän asiakastiedoissaan että oleskelulupakortissa. Poliisin on todella helppo tarkistaa luvan voimassaolo.
En lähde spekuloimaan, mitä kyseisessä tilanteessa on tapahtunut, mutta minun mielestäni on selvä, että Suomen lain (ja voimassa olevan TES:n) mukaisessa työsuhteessa olevia veronmaksajia ei vain yksinkertaisesti kannata poistaa maasta. Jos lainsäädäntö siihen pakottaa, niin sitten lainsäädäntöä tulisi muuttaa tavalla tai toisella. Veronmaksajia meillä ei todellakaan ole liikaa...
www.hs.fi
www.is.fi
