Yleinen maahanmuutto- ja pakolaispolitiikkakeskustelu sekä lieveilmiöt

[Dennis]

Kai tämänkin voi jonkinlaiseksi maahanmuuton lieveilmiöksi laskea, eli mamujen lapsissa merkittävä ”nepsy-yliedustus”, joka on jo ollut monella terveydenhuollon ja sosiaalialan työntekijällä tiedossa omakohtaisten kokemusten kautta, mutta nyt asiaan liittyen alkaa olla tutkimusta ja taustasyistä epäilyksiä. Tämä myös jonkin verran saattaa selittää sitä, minkä takia valitettavan usein päiväkodeissa ja/tai kouluissa ryhmän/luokan häröpallo(t) ei ole kantiksien muksuja.

Linkki Ylen nettisivuille asiaan liittyvään uutiseen.

 

[TosiFani]

... Tämä myös jonkin verran saattaa selittää sitä, minkä takia valitettavan usein päiväkodeissa ja/tai kouluissa ryhmän/luokan häröpallo(t) ei ole kantiksien muksuja.

Linkki Ylen nettisivuille asiaan liittyvään uutiseen.

Yleistävä ja jopa hieman rasistinen ajatusmalli. Esimerkiksi perusopetuksessa nämä "häröpallot" ovat pääsääntöisesti "kantisten" muksuja, koska maahanmuuttajien osuus oppilaista on pieni. Toisaalta kaikki "häröpallot" eivät ole nepsy lapsia, värikkääseen käytökseen löytyy muitakin syitä, mm. käytöshäiriö.

 

[Dennis]

Yleistävä ja jopa hieman rasistinen ajatusmalli. Esimerkiksi perusopetuksessa nämä "häröpallot" ovat pääsääntöisesti "kantisten" muksuja, koska maahanmuuttajien osuus oppilaista on pieni. Toisaalta kaikki "häröpallot" eivät ole nepsy lapsia, värikkääseen käytökseen löytyy muitakin syitä, mm. käytöshäiriö.

Juu, rasismista tässä varmasti on kyse. Kannattaa muuten käydä tutustumassa sellaisissa pk-seudun kouluissa ja päiväkodeissa, joissa maahanmuuttajien osuus on suuri, että mikä pössis. Ei tietenkään kaikki "häröpallot" ole nepsy-lapsia ja heitä on myös kantiksissa, mutta jos/kun tutkimuksen tulos sanoo (suora lainaus), että "Maahanmuuttajataustaisten osuus vaikeasti autistisista potilaista on suuri ja vaatii lisäselvittelyä.", niin pitäisin outona, jos tätä vastaavaa yliedustusta ei olisi lievemmissä autismikirjon tapauksissa, jotka usein (huom. usein, ei aina) on taustalla käytöshäiriöissä ja yleisessä "häröilyssä" ja nimenomaan poikalasten osalta, jotka tuossa tutkimuksessakin erikseen tuotiin esiin.

 

[TosiFani]

Juu, rasismista tässä varmasti on kyse. Kannattaa muuten käydä tutustumassa sellaisissa pk-seudun kouluissa ja päiväkodeissa, joissa maahanmuuttajien osuus on suuri, että mikä pössis. Ei tietenkään kaikki "häröpallot" ole nepsy-lapsia ja heitä on myös kantiksissa, mutta jos/kun tutkimuksen tulos sanoo (suora lainaus), että "Maahanmuuttajataustaisten osuus vaikeasti autistisista potilaista on suuri ja vaatii lisäselvittelyä.", niin pitäisin outona, jos tätä vastaavaa yliedustusta ei olisi lievemmissä autismikirjon tapauksissa, jotka usein (huom. usein, ei aina) on taustalla käytöshäiriöissä ja yleisessä "häröilyssä" ja nimenomaan poikalasten osalta, jotka tuossa tutkimuksessakin erikseen tuotiin esiin.

Tutkimuksessa tutkittiin HUS:n alueen 3-6 vuotiaita (2013-17 synt.), jotka olivat käyneet Lastensairaalassa päiväkeskuksessa tutkimusjaksolla (n=455). Tutkituista ASD diagnoosin sai 306, näistä 209 oli syntynyt Suomessa ja näistä 7,3%:lla oli molemmat vanhemmat suomalaisia ja 11,6%:lla äiti oli suomalainen. Uudenmaan alueen 3-6 vuotiaista 73,9%:a on ns. kantasuomalaisia.

Tämä myös jonkin verran saattaa selittää sitä, minkä takia valitettavan usein päiväkodeissa ja/tai kouluissa ryhmän/luokan häröpallo(t) ei ole kantiksien muksuja

Teet voimakkaan yleistyksen, kantasuomalaisten lapset eivät pääsääntöisesti häiriköi. Kuitenkin noin 74%:a oppilaista on "kantiksia", joten pidän yleistystäsi vähintäänkin asenteellisena. Suomessa on noin 55 000 autismikirjon ihmistä, tähän joukkoon mahtuu jokunen "kantiskin".

Tutkimus on mielenkiintoinen ja sitä kannattaa jatkaa.

 

[Dennis]

Teet voimakkaan yleistyksen, kantasuomalaisten lapset eivät pääsääntöisesti häiriköi. Kuitenkin noin 74%:a oppilaista on "kantiksia", joten pidän yleistystäsi vähintäänkin asenteellisena. Suomessa on noin 55 000 autismikirjon ihmistä, tähän joukkoon mahtuu jokunen "kantiskin".

Tutkimus on mielenkiintoinen ja sitä kannattaa jatkaa.

Minähän nimenomaan vältän yleistämistä, kun sanon, että saattaa jonkin verran selittää sitä, että niissä koulu- ja päiväkotiryhmissä pk-seudulla, joissa on paljon maahanmuuttajataustaisia lapsia, meininki on usein varsin värikästä sanan monessa merkityksessä. Siihen kun yhdistää monien maahanmuuttajien heikon kieli- ja koulutustason, niin kyky kohdata haasteita on näissä(kin) asioissa kantiksia rajallisempaa. Mutta jotta ei eksy itse ketjun aiheesta, niin yhtenä maahanmuuton lieveilmiönä tämänhetkisen tutkimusdatan pohjalta on tiettyjen maahanmuuttajaryhmien 50 kertainen riski saada vakavasti autistisia lapsia.

 

[TosiFani]

Minähän nimenomaan vältän yleistämistä, kun sanon, että saattaa jonkin verran selittää sitä, että niissä koulu- ja päiväkotiryhmissä pk-seudulla, joissa on paljon maahanmuuttajataustaisia lapsia, meininki on usein varsin värikästä sanan monessa merkityksessä...

Lainaan sinua vielä kerran.

"Tämä myös jonkin verran saattaa selittää sitä, minkä takia valitettavan usein päiväkodeissa ja/tai kouluissa ryhmän/luokan häröpallo(t) ei ole kantiksien muksuja."

Mutta hyvä että lievennät lausuntoasi.

 

[Stonewall]

Minähän nimenomaan vältän yleistämistä, kun sanon, että saattaa jonkin verran selittää sitä, että niissä koulu- ja päiväkotiryhmissä pk-seudulla, joissa on paljon maahanmuuttajataustaisia lapsia, meininki on usein varsin värikästä sanan monessa merkityksessä. Siihen kun yhdistää monien maahanmuuttajien heikon kieli- ja koulutustason, niin kyky kohdata haasteita on näissä(kin) asioissa kantiksia rajallisempaa. Mutta jotta ei eksy itse ketjun aiheesta, niin yhtenä maahanmuuton lieveilmiönä tämänhetkisen tutkimusdatan pohjalta on tiettyjen maahanmuuttajaryhmien 50 kertainen riski saada vakavasti autistisia lapsia.

Tässä on hyvä pointti. Alustavasti arvellaan mahdolliseksi syyksi vitamiinien puutosta, varmasti asiaa tutkitaan lisää.

Yleisemmin kaukaa muuttaminen on haasteellista. Eritoten jos ei omaksuta paikallisia tapoja, ruokia, kulttuuria. Tekee mieli epäillä onko hallittu maahanmuutto yhtään sen helpompaa kuin kääntää syntyvyys kestävälle tasolle. Tavallaan näyttää, että vain muutamissa maissa ollaan jotenkin onnistuttu. Henkisesti emme vaan taida olla vieläkään valmiita vaikkapa Kanadan tai Australian malleihin, tulijoiden melko tiukkaan pisteyttämiseen. Vai voisiko tapahtua seuraavalla vaalikaudella?

 

[Dennis]

Lainaan sinua vielä kerran.

"Tämä myös jonkin verran saattaa selittää sitä, minkä takia valitettavan usein päiväkodeissa ja/tai kouluissa ryhmän/luokan häröpallo(t) ei ole kantiksien muksuja."

Mutta hyvä että lievennät lausuntoasi.

Jep, valitettavan usein häröpallot on ei-kantiksia ja yliedustus on monin paikoin silminnähtävän selvä. Jatko-opinnot suoritetaan sitten nykytietämyksen valossa koko ajan enemmän kadulla ja katujengeissä. Ja puhun tässä nyt nimenomaan pk-seudusta. Ja tarkennetaan nyt lausuntoa, jotta pisimpienkin piuhojen päähän menee perille, että valitettavan usein ei ole sama kuin ”aina” tai edes ”melkein aina”.

 

[Ck]

Tässä on hyvä pointti. Alustavasti arvellaan mahdolliseksi syyksi vitamiinien puutosta, varmasti asiaa tutkitaan lisää.

Yleisemmin kaukaa muuttaminen on haasteellista. Eritoten jos ei omaksuta paikallisia tapoja, ruokia, kulttuuria. Tekee mieli epäillä onko hallittu maahanmuutto yhtään sen helpompaa kuin kääntää syntyvyys kestävälle tasolle. Tavallaan näyttää, että vain muutamissa maissa ollaan jotenkin onnistuttu. Henkisesti emme vaan taida olla vieläkään valmiita vaikkapa Kanadan tai Australian malleihin, tulijoiden melko tiukkaan pisteyttämiseen. Vai voisiko tapahtua seuraavalla vaalikaudella?

Suomi ei saa maahanmuuttoasiaa kuntoon ennen kuin otetaan järki käteen ja lopetetaan puhumasta arvopohjista. Eli en näe tapahtuvan lähitulevaisuudessa, ellei kokoomus ja persut ota kunnon jytkyä ja ole samassa hallituksessa. Siltikin se on vaikeaa.

Yksi suuri ongelma on se, että maahanmuutosta puhutaan yhtenä könttinä maahanmuutto. Samoin kun puhutaan työperäisestä maahanmuutosta, niin siinä jäniksenä tulee maahan suhteessa 1/5 yksi oikea työntekijä, joka haluaa integroitua ja viisi kappaletta, jotka ei työllisty koskaan.
Työperäinen maahanmuutto pitää eriyttää kokonaan niin, että siihen keskusteluun ei mahdu yhtään "ehkä saattaa tehdä töitä joskus". Toki kiintiöt ymmärrän ja opiskelun kautta töihin maahanmuuttoa pitää kehittää, mutta siis silloinkin töihin Suomeen, ei koulun kautta kelaan tai koulun kautta ulkomaille.

Suomi tarvitsee maahanmuuttopolitiikan, jossa tänne ei vaan voi tulla ja täältä joutuu lähtemään, jos työt ei kiinnosta.

Jokatapauksessa pitää keskittyä jo Suomessa olemassa oleviin työttömiin, joilla lähes kaikilla on vähintään peruskoulu Suomessa käytynä, osaa kielen sekä monella paljon enemmänkin koulutusta.

Mieluummin väestömäärä pitää pitää samana tai vaikka pienentyä, kuin, että otetaan Suomeen työttömiä. Se ihan faktisesti huonontaa meidän huonoa huoltosuhdetta.

Tosta kouluun ja töihin:

Alanvaihtajat Heidi ja Ville kouluttautuivat IT-alalle 12 viikossa – saivat heti vakituiset työpaikat

Heidi ja Ville etsivät uusia uramahdollisuuksia ja hakivat mukaan Academic Work Academyn 12 viikon intensiivikoulutukseen. Lue, millaiselta koulutus tuntui kaksikosta.

duunitori.fi

 

[Osmo Rapeli]

Tässä on hyvä pointti. Alustavasti arvellaan mahdolliseksi syyksi vitamiinien puutosta, varmasti asiaa tutkitaan lisää.

Yleisemmin kaukaa muuttaminen on haasteellista. Eritoten jos ei omaksuta paikallisia tapoja, ruokia, kulttuuria. Tekee mieli epäillä onko hallittu maahanmuutto yhtään sen helpompaa kuin kääntää syntyvyys kestävälle tasolle. Tavallaan näyttää, että vain muutamissa maissa ollaan jotenkin onnistuttu. Henkisesti emme vaan taida olla vieläkään valmiita vaikkapa Kanadan tai Australian malleihin, tulijoiden melko tiukkaan pisteyttämiseen. Vai voisiko tapahtua seuraavalla vaalikaudella?

Mitä kaikkea tarkoitat paikallisten tapojen, ruokien ja kulttuurin omaksumisella? Lakeja noudattamalla pääsee kyllä jo pitkälle. Ei kaikkien tarvitse perunasta, Eppu Normaalista ja mölkystä tykätä.

 

[moby]

Mitä kaikkea tarkoitat paikallisten tapojen, ruokien ja kulttuurin omaksumisella? Lakeja noudattamalla pääsee kyllä jo pitkälle. Ei kaikkien tarvitse perunasta, Eppu Normaalista ja mölkystä tykätä.

Näitä juttuja ei välttämättä tajua, ellei ole itse asunut ulkomailla. Mielestäni esim. kulttuuria ei tarvitse omaksua, vaan maan kulttuuria pitää kunnioittaa. Paikalliset käytöstavat on hyvä opetella ja kieltäkin on hyvä osata ainakin jonkun verran. Kielen opiskelua en pidä kovin tärkeänä, jos työllistyy esim. englannin kielellä. Mahdolliset lapset on hyvä kasvattaa niin, että pärjäävät yhteiskunnassa. Tärkeintä on elättää itsensä omalla työllä. Kroonisesti työhaluttomia ei pidä ottaa vastaan yhteiskuntaa rasittamaan.

Itse kun asuin ulkomailla ja työskentelin "suomalaisessa" firmassa, aika paljon tuli pyörittyä suomalaisten kanssa. Ruisleipää ja Fazerin/HK:n sinistä kävin silloin tällöin ostamassa "Suomi"kaupasta ja silloin tällöin syömässä "Suomi"ravintolassa ja ryyppäämässä "Suomi"baarissa. Monissa sivistyneissä maissa kyllä pärjää ihan vain sillä ettei suuremmin perseile ja tosiaan elättää itsensä. Useimmissa maissa on pakko elättää itsensä työllä, ellei halua asua katuojasssa/rannalla. Suomessa tällaista pakkoa ei ole, jota pidän erittäin vahingollisena asiana.

Ihminen on luonnostaan sellainen, että muodostaa kuppikuntia samanlaisten/saman maalaisten kanssa. Näin on aina ollut ja tulee myös aina olemaan. Mikään yhteiskunta/valtio ei pysty tätä ennalta estämään, eikä usein ole tarvettakaan. Jos näistä yhteisöistä koituu ongelmia, tulee ongelman syyt poistaa sinne mistä ovat tulleetkin.

 

[finnjewel]

Näitä juttuja ei välttämättä tajua, ellei ole itse asunut ulkomailla. Mielestäni esim. kulttuuria ei tarvitse omaksua, vaan maan kulttuuria pitää kunnioittaa. Paikalliset käytöstavat on hyvä opetella ja kieltäkin on hyvä osata ainakin jonkun verran. Kielen opiskelua en pidä kovin tärkeänä, jos työllistyy esim. englannin kielellä. Mahdolliset lapset on hyvä kasvattaa niin, että pärjäävät yhteiskunnassa. Tärkeintä on elättää itsensä omalla työllä. Kroonisesti työhaluttomia ei pidä ottaa vastaan yhteiskuntaa rasittamaan.

Itse kun asuin ulkomailla ja työskentelin "suomalaisessa" firmassa, aika paljon tuli pyörittyä suomalaisten kanssa. Ruisleipää ja Fazerin/HK:n sinistä kävin silloin tällöin ostamassa "Suomi"kaupasta ja silloin tällöin syömässä "Suomi"ravintolassa ja ryyppäämässä "Suomi"baarissa. Monissa sivistyneissä maissa kyllä pärjää ihan vain sillä ettei suuremmin perseile ja tosiaan elättää itsensä. Useimmissa maissa on pakko elättää itsensä työllä, ellei halua asua katuojasssa/rannalla. Suomessa tällaista pakkoa ei ole, jota pidän erittäin vahingollisena asiana.

Ihminen on luonnostaan sellainen, että muodostaa kuppikuntia samanlaisten/saman maalaisten kanssa. Näin on aina ollut ja tulee myös aina olemaan. Mikään yhteiskunta/valtio ei pysty tätä ennalta estämään, eikä usein ole tarvettakaan. Jos näistä yhteisöistä koituu ongelmia, tulee ongelman syyt poistaa sinne mistä ovat tulleetkin.

Tämän voin allekirjoittaa.
Oma asuminen ulkomailla, viidessä eri maassa, on ollut monivuotista.
Ulkomaalaisyhteisö on joka paikassa ollut luonnollinen viiteryhmä. Työssä käyminen ja paikallisten byrokratioiden kanssa painiminen eivät ole edesauttaneet hakeutumista "alkuasukkaiden" piireihin, yksittäisiä ystävyyksiä lukuunottamatta.
Omaa ulkomailla asumisen ideologiaa luonnehtisin "rusinoiden poimimiseksi pullasta".
Tai että ei pidä tuijottaa epäkohtia vaan nauttia hyvistä puolista.

 

[Dustwallow]

Så ser Lunas liv ut i dag

Nioåriga Luna krängde på sig sin ryggsäck och cykelhjälm, sa hejdå till fritidspersonalen och satte sig på cykeln. Vad som hände sedan på väg hem i Morö Backe i Skellefteå får hennes familj antagligen aldrig veta: ✓ Hur fick pojken Luna att stanna sin cykel? ✓ Hur hamnade hon i den snåriga...

www.expressen.se

Tämä oli kyllä järkyttävimpiä tapauksia miesmuistiin. 15-vuotias etiopialaispoika hakannut ja raiskannut 10-vuotiaan tytön, sitonut ja jättänyt kuolemaan. Tyttö selvisi, hengissä, mutta ei kykene esim. puhetta tuottamaan kuin "äiti"-sanan verran.

 

[moby]

Tämän voin allekirjoittaa.
Oma asuminen ulkomailla, viidessä eri maassa, on ollut monivuotista.
Ulkomaalaisyhteisö on joka paikassa ollut luonnollinen viiteryhmä. Työssä käyminen ja paikallisten byrokratioiden kanssa painiminen eivät ole edesauttaneet hakeutumista "alkuasukkaiden" piireihin, yksittäisiä ystävyyksiä lukuunottamatta.
Omaa ulkomailla asumisen ideologiaa luonnehtisin "rusinoiden poimimiseksi pullasta".
Tai että ei pidä tuijottaa epäkohtia vaan nauttia hyvistä puolista.

Tämäpä juuri. Ne jotka nillittävät epäkohdista ovat onnettomia. Miksi pitää asua maassa, jossa ei viihdy ja tuntuu että kaikki on päin persettä. Itse tunnen Suomessa näin ja muutan parin viikon päästä maahan, jossa on paremmat mahdollisuudet menestyä, eikä tarvitse maksaa vapaamatkustajien elämistä.

ALV 7% ja keskimäärin 2% veroprosentti, kun laskuttaa yrityksen kautta. Toki vakuutukset ja eläke pitää maksaa itse, mutta kohtuu tuloilla ei isoa ongelmaa.

Suomalaiset yleensä pitävät nyrkit taskussa ja potevat omaa pahaa oloaan hiljaisesti. Minä ajattelin toimia toisella tavalla(taas). Itsekseen jupiseminen ei juurikaan tuo mitään ratkaisuja. Suosittelen kaikille ulkomailla työskentelyä. Siinä saa vähän mielikuvaa mikä Suomessa on hyvää ja huonoa. Tietysti jos tätä ei uskalla tehdä, niin ymmärrän senkin. Isot ratkaisut ovat niille, jotka uskaltavat niitä tehdä. Perusporukka tekee sitä mitä ovat aina tehneet, eivätkä uskalla muuttaa elämäänsä mihinkään suuntaan, vaikka olisi kuinka paha olla ja kaikki vituttaa.

 

[Beltran]

Tämäpä juuri. Ne jotka nillittävät epäkohdista ovat onnettomia. Miksi pitää asua maassa, jossa ei viihdy ja tuntuu että kaikki on päin persettä. Itse tunnen Suomessa näin ja muutan parin viikon päästä maahan, jossa on paremmat mahdollisuudet menestyä, eikä tarvitse maksaa vapaamatkustajien elämistä.

ALV 7% ja keskimäärin 2% veroprosentti, kun laskuttaa yrityksen kautta. Toki vakuutukset ja eläke pitää maksaa itse, mutta kohtuu tuloilla ei isoa ongelmaa.

Suomalaiset yleensä pitävät nyrkit taskussa ja potevat omaa pahaa oloaan hiljaisesti. Minä ajattelin toimia toisella tavalla(taas). Itsekseen jupiseminen ei juurikaan tuo mitään ratkaisuja. Suosittelen kaikille ulkomailla työskentelyä. Siinä saa vähän mielikuvaa mikä Suomessa on hyvää ja huonoa. Tietysti jos tätä ei uskalla tehdä, niin ymmärrän senkin. Isot ratkaisut ovat niille, jotka uskaltavat niitä tehdä. Perusporukka tekee sitä mitä ovat aina tehneet, eivätkä uskalla muuttaa elämäänsä mihinkään suuntaan, vaikka olisi kuinka paha olla ja kaikki vituttaa.

Ihan ok valinta sinulle ja toivon todella että ulkomaille muutostasi seuraa sinulle hyviä asioita.

Itse kuulun siihen suureen enemmistöön joka ei ole lähdössä Suomesta minnekään. Meillä on asioita joiden haluaisin olevan toisin - olisin valmis vaikkapa pienentämään veroja ja vähentämään palveluita - joten voin äänestää kyseisen vaihtoehdon puolesta sekä osallistua kansalaiskeskusteluun Jatkoajan foorumilla tuoden tätä näkemystä esille. Mutta vaikka tilanne ei tästä muuttuisi mihinkään, en koe oloa mitenkään sietämättömäksi. En ole nuuka ihminen joten palkka menee käytännössä kokonaan laskujen ja elämisen maksamiseen mutta suon itselleni myös tiettyjä nautintoja jonka seurauksena rahaa ei tilille kerry. Joskin minulla on mahdollisuus säästää, en halua ainakaan tarpeeksi paljon tehdä tätä.

Minä siis tulen toimeen ja sikäli tämä perusasia on ok mutta minulla on myös paljon muita asioita joista en halua luopua mutta joista joutuisin luopumaan mikäli muuttaisin ulkomaille. Yhtenä esimerkkinä tällaisesta on nykyinen työpaikkani ja työkaverit. Aikuisikänäni olen ollut lähes kymmenessä eri työpaikassa jos lasketaan sellaiset jossa olen ollut minimissään vuoden. Tällä hetkellä tuntuu siltä että nykytyössäni viihdyn paremmin kuin missään aiemmassa ja suuri syy viihtymiselle ovat juurikin nuo työkaverit. En halua luopua nykyasetelmista vaikka on täysin mahdollista että jossakin muualla - kenties ulkomailla - viihtyisin vielä paremmin ansioista puhumattakaan. En sanoisi että en lähde koska en uskalla vaan koska en halua.

 

[Stonewall]

Olen asunut ja työskennellyt useassa maassa ja sen perusteella sanoisin, että Suomi on helposti vähiten keskeneräinen maa. Olen siis ollut maahanmuuttajana muissa maissa. Mutta täällä ollaan taas ja lopullisesti.
Täällä on oikeasti olematon byrokratia, asiat hoituvat sovitusti. Jos on lapsia, niin yhtä turvallista maata saa hakea. Jossain Japanissa ja Koreassa on yhtä turvallisia, mutta jo lastentarhassa aletaan ajamaan ihmisiä loppuun, ja sitten työtä saa tehdä paljon enemmän kuin sopimuksissa lukee. Samoin suomalainen terveydenhuolto on hyvin tehokasta ja koulutuksen taso ei ole kukkarosta kiinni. Ainoa
mitä parantaisin olisi ilmasto. Mutta sekin on hoitumassa ilmaston lämpenemisen myötä (tämä oli huumoria).

Ei se sattumaa ole, että Suomea väitetään onnellisemmaksi maaksi. Ne, jotka eivät ole asuneet ulkomailla eivät tajua kuinka alhaalla rima on. Maahanmuuttoon ei voi suhtautua sinisilmäisesti. On joitakin oikein hyviä potentiaalisia tulijoita. Mutta on myös monia potentiaalisia riskejä yksittäisistä sopeutumattomista kriminaaleihin. Pidän ihan mahdollisena mitä tahansa kehityskulkua hallitusta maahanmuutosta väestön vaihtoon. Jos jälkimmäinen huvittaa, niin voi kysyä vaikka Maoreilta miltä tuntuu olla vähemmistö omassa maassaan. Tai latvialaisilta miltä tuntuu, vaikka venäläistäminen jäikin kesken.
Suomen tilanteessa voidaan tehdä oikeita valintoja ja ottaa opiksi muiden virheistä. Taas on vaalit. Maahanmuuton hallinta on Suomelle suurempi kohtalonkysymys kuin konsanaan ilmaston lämpenemisen torjunta.

 

[moby]

Olen asunut ja työskennellyt useassa maassa ja sen perusteella sanoisin, että Suomi on helposti vähiten keskeneräinen maa. Olen siis ollut maahanmuuttajana muissa maissa. Mutta täällä ollaan taas ja lopullisesti.
Täällä on oikeasti olematon byrokratia, asiat hoituvat sovitusti. Jos on lapsia, niin yhtä turvallista maata saa hakea. Jossain Japanissa ja Koreassa on yhtä turvallisia, mutta jo lastentarhassa aletaan ajamaan ihmisiä loppuun, ja sitten työtä saa tehdä paljon enemmän kuin sopimuksissa lukee. Samoin suomalainen terveydenhuolto on hyvin tehokasta ja koulutuksen taso ei ole kukkarosta kiinni. Ainoa
mitä parantaisin olisi ilmasto. Mutta sekin on hoitumassa ilmaston lämpenemisen myötä (tämä oli huumoria).

Joo Suomi on varmasti vähiten keskeneräisin maa jos haluaa työskennellä 8-16 jollekin muulle tai olla työskentelemättä ollenkaan. Jos olet noiden viitekehysten ulkopuolella, byrokratia on järjetön ja puolet tuloistasi menee erilaisiin maksuihin, joista et hyödy kovinkaan paljon.

Jos osaa sellaisia asioita, joita voi tehdä yrittäjänä, on paljon parempiakin maita kuin Suomi, joissa voi ansaita ihan kivasti ja elämisen kulut ovat murto-osa kuluista Suomessa. Toki eläke pitää säästää itse ja sairausvakakuutus pitää maksaa itse. Kunnollinen sairausvakuutus maksaa n. 1500€/vuosi tämän ikäiselle. Minulle on Suomesta kertynyt eläkettä about 1500€/kk tähän mennessä, joten ajattelin yrittää tehdä omista unelmista totta niin, että ansaitusta rahasta hyödyn ainoastaan minä ja mahdollinen puolisoni. Muut saavat tienata omat rahansa, tai käydä muiden lompakolla.

Se ei ole minulta pois jos joku on Suomessa onnellinen. Itse en ole. Mutta tämä tästä off-topicista. Toivottavasti Suomeen saadaan sen verran fiksuja päättäjiä, jotka laittavat maahanmuuton kuntoon kaikilla tasoilla ja hommaavat jostain työntekijöitä, jotka mun ikäluokan perseet pyyhkivät, kun makaavat vuodeosastolla odottamassa kuolemaa.

 

[finnjewel]

Joo Suomi on varmasti vähiten keskeneräisin maa jos haluaa työskennellä 8-16 jollekin muulle tai olla työskentelemättä ollenkaan. Jos olet noiden viitekehysten ulkopuolella, byrokratia on järjetön ja puolet tuloistasi menee erilaisiin maksuihin, joista et hyödy kovinkaan paljon.

Tästä tuli mieleen muunnelma, joka oli käytössä Norjassa ainakin vuosituhannen alussa (ei tietoa nykytilanteesta).
Ulkomaalaiset työntekijät saivat valita: vähän veroja, ei henkilökohtaista sosiaali- eikä eläketurvaa - tai samat verot ja sosiaali- sekä eläketurva kuin norjalaisilla.
Ulkomaalaisten alaikäisillä lapsilla kuitenkin oli sama turva kuin norjalaisilla.

 

[moby]

Tästä tuli mieleen muunnelma, joka oli käytössä Norjassa ainakin vuosituhannen alussa (ei tietoa nykytilanteesta).
Ulkomaalaiset työntekijät saivat valita: vähän veroja, ei henkilökohtaista sosiaali- eikä eläketurvaa - tai samat verot ja sosiaali- sekä eläketurva kuin norjalaisilla.
Ulkomaalaisten alaikäisillä lapsilla kuitenkin oli sama turva kuin norjalaisilla.

Tuohan on ihan jees systeemi houkutella lyhytaikaista työvoimaa. Jos olet duunissa, niin sosiaaliturva ei ole kovinkaan tärkeä asia. Norjassakin yrityksillä on työterveyshuolto, vaikka se onkin melko lailla paskempi kuin Suomessa. Olen ollut duunissa norjalaisessa yrityksessä ja norjalaiset kolleegat ihmettelivät suomalaista työterveydenhoitoa.

Norjassa jossain landella kämpät ovat yllättävän jees hintaisia, mutta kaikki muu maksaa ihan järjettömiä summia. Monet menevät Norjaan tienaamaan rahaa säästöön. Asuvat jossain kopissa muutaman vuoden ja laittavat suurimman osan säästöön.

Minulle parempi vaihtoehto on mennä ns. "kehitysmaahan", jossa voi olla kaikenlaisia busineksia ja tienata about saman verran kuin Suomessa. Käteen jää kaikki tulot, joten ei ole vaikeata laitta rahaa säästöön "eläkkeeksi" ja maksaa vakuutukset itse. Jos menee vituiksi, niin aina voi palata tänne onnellisimpaan maahan.

 

[Dynamo]

Lisäksi huomioiden vähän assimilaatioasteesta riippuen ns. seka-avioliittojen, eli pariutumisten kantaväestön kanssa olevan sukupolvi sukupolvelta yleisempää, en kantaisi suurinta huolta, etteivätkö nykyisten maahanmuuttajien jälkeläiset olisi integroituneet yhteiskuntaan erinomaisesti. Haasteellisimmat tapaukset ovatkin luonnollisesti ensimmäinen ja toinen sukupolvi, joskin toisen sukupolven osalta pitää luonnollisesti huomioida valtaenemmistön olevan hyvinkin suomalaistuneita ja elävän arkeaan siinä missä ns. kantasuomalaiset.

Minusta näyttää siltä, että integroituminen yhteiskuntaan ei ole kovin hyvin sujunut, ja toiveajattelusi siitä, miten maahanmuuttajien jälkeläiset integroituvat jatkossa erinomaisesti ei nojaa mihinkään, mitä historia opettaa. Romanit ovat olleet tässä maassa jo 500 vuotta. Integroitumisesta yhteiskuntaan voidaan perustellusti sanoa, ettei se ole sujunut kovin hyvin. Ruotsissa on paljon maahanmuuttajia, ja pahimmat maahanmuuttajien kansoittamat lähiöt ovat selkeitä esimerkkejä huonosta integroitumisesta. Teemmekö mitään toisin, mitä Ruotsi on tehnyt, vai olemmeko Ruotsin viitoittamalla polulla?

Ongelma on se, että ongelmaa ei haluta tunnustaa. Tälle on jossain määrin validi peruste, siis se, ettei maahanmuuttajia haluta leimata. Fakta on kuitenkin se, että ongelmia piilottelemalla ne eivät vähene, vaan usein jopa pahenevat, sillä jos ongelmaa "ei ole", niin korjaavia toimenpiteitä tehdään aivan liian vähän.

Esimerkkinä koulut: white flight -ilmiö on jo Helsingin kouluissa. Keskituloisten perheiden asuinpaikan valintaan vaikuttaa huomattavasti lähikoulujen maine. Ongelmakouluista ei julkaista tilastoja, koska näiden julkaisemisella ilmiön odotetaan kiihtyvän. Yhteiskuntamme perusrakenteisiin kuuluvat avoimuus ja läpinäkyvyys uhrataan, koska ongelmia piilottelemalla "niitä ei ole". Tämä on surullista, ja tähän tulisi puuttua. Ns. hyvän koulun rehtorilla on varaa valita pätevistä opettajista, koska opettajille tietyt koulut ovat työympäristönä mukavampia. Ns huonojen koulujen rehtoreilla on vastaavasti vaikeuksia saada päteviä opettajia ylipäätään, ja vaikka saisivat, niin vaihtuvuus on suurta, kun kokemuksen myötä on mahdollista siirtyä parempiin kouluihin.

Yksi kaverini kävi koulunsa Itä-Helsingissä, alueella, jonka maine ei ole kovin hyvä. Sanoi, että hän tuntee koulukavereistaan itsensä lisäksi vain yhden, joka jatkoi yliopistoon / korkeakouluopintoihin. Toisista kouluista selkeä enemmistö opiskelijoista jatkaa yliopistoon / korkeakouluun. Seurauksia asuinalueiden kehittymiseen voi kukin laskea.

Edit: pari typoa

 

[TosiFani]

... Toisista kouluista selkeä enemmistö opiskelijoista jatkaa yliopistoon / korkeakouluun. Seurauksia asuinalueiden kehittymiseen voi kukin laskea.

Mihin tilastoon tämä perustuu?

Wikipedian mukaan vuonna 2013 noin 30%:lla suomalaisista oli jokin korkea-asteen tutkinto. Syksyn 2022 tutkimuksen mukaan suomalaisten koulutustaso oli pudonnut.

 

[Dynamo]

Mihin tilastoon tämä perustuu?

Wikipedian mukaan vuonna 2013 noin 30%:lla suomalaisista oli jokin korkea-asteen tutkinto. Syksyn 2022 tutkimuksen mukaan suomalaisten koulutustaso oli pudonnut.

Ei se mihinkään tilastoon perustu, koska kuten totesin, näitä tilastoja ei julkaista, koska samalla jouduttaisiin julkaisemaan myös ne vähemmän hyvät koulut. Tilastoja ei ole, eikä tule. Olisin kuitenkin yllättynyt, jos Suomalaisen yhteiskoulun, Kulosaaren yhteiskoulun, Ressun peruskoulun, tms. koulujen oppilaista vähintään puolet eivät päätyisi korkeakouluun / yliopistoon.

 

[skode]

Reilu kolmannes suomalaisista helpottaisi maahanmuuttoa Suomeen

Noin kolmannes suomalaisista näkee, että maan seuraavan hallituksen on syytä helpottaa maahanmuuttoa Suomeen, ilmenee Maaseudun Tulevaisuuden teettämästä kyselystä.

yle.fi

Onpa taas Yleltä niin värittynyt tulkinta maahanmuutosta tehtyyn kyselyyn. Miksi otsikko ei voi olla "Enemmistö suomalaisista suhtautuu kielteisesti maahanmuuttoon" tai "Enemmistö suomalaisista vastustaa maahanmuuton helpottamista"?

 

[PtG]

Wikipedian mukaan vuonna 2013 noin 30%:lla suomalaisista oli jokin korkea-asteen tutkinto. Syksyn 2022 tutkimuksen mukaan suomalaisten koulutustaso oli pudonnut.

No, tässä on vähän erilaisia tuloksia riippuen, miten arvioidaan. Wikipedian lukema on kaikista yli 15-vuotiaista, missä on myös vanhempi ikäluokka, jossa on varsin paljon ei-korkeakoulutettuja. Tuo lukema ei todellakaan ole pienentynyt.

Jos viittaat OECD:n tutkimukseen, josta oli syksyllä uutisia, siellä ikäluokka on 25-64-vuotiaat, joista Suomessa vuonna 2021 korkeakoulutettuja oli 42,3 prosenttia. Eikä korkeakoulutettujen osuus Suomessa ole tuossakaan tutkimuksessa pudonnut, sillä 2011 osuus oli 39,3 prosenttia. Suomen sijoitus on kuitenkin radikaalisti pudonnut; OECD-maiden keskiarvo on noussut 31,5 prosentista 41,1 prosenttiin.

OECD-vertailu: suomalaisten nuorten koulutustaso laskenut keskitason alapuolelle

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD on julkaissut vuosittaisen koulutusjärjestelmiä vertailevan indikaattorijulkaisunsa Education at a Glancen. Tämän vuoden julkaisun erityisteemana oli korkea-asteen koulutus. Tarkastelu kohdistui pääosin vuoteen 2020.

www.oph.fi

Vuonna 2020 lukiosta korkeakouluihin jatkoi suoraan noin 35 prosenttia ylioppilaista. Sitä ennen se taisi olla non 30 prosentissa useamman vuoden.

Tilastokeskus - Koulutukseen hakeutuminen 2020

www.stat.fi

Tuoreita koulukohtaisia tilastoja ei varmaan löydy, mutta kyllähän lienee varsin selkeätä, että jostain lukioista yli puolet pääsee suoraan lukion jälkeen korkeakouluun.

 

[rpeez]

Reilu kolmannes suomalaisista helpottaisi maahanmuuttoa Suomeen

Noin kolmannes suomalaisista näkee, että maan seuraavan hallituksen on syytä helpottaa maahanmuuttoa Suomeen, ilmenee Maaseudun Tulevaisuuden teettämästä kyselystä.

yle.fi

Onpa taas Yleltä niin värittynyt tulkinta maahanmuutosta tehtyyn kyselyyn. Miksi otsikko ei voi olla "Enemmistö suomalaisista suhtautuu kielteisesti maahanmuuttoon" tai "Enemmistö suomalaisista vastustaa maahanmuuton helpottamista"?

Totta, otsikoinnit on usein tuollalailla kyseenalaisia, ei ole ensimmäinen kerta.

Mutta kyllä kyselykin sitten on ihan luokaton, koska "Kyselyssä ei määritelty maahanmuuton laatua eli sitä, olisiko kyseessä työperäinen vai esimerkiksi pakolaisuuteen ja turvapaikanhakuun liittyvä siirtolaisuus."

Itseasiassa, olisi ollut oikeasti mielenkiintoista nähdä prosentit, jos maahanmuuton laatu olisi eritelty kyselyssä. Liikaa vaadittu näköjään moinen monimutkaisuus.