Yleinen maahanmuutto- ja pakolaispolitiikkakeskustelu sekä lieveilmiöt

  • 3 252 636
  • 28 700

Ajokoira

Jäsen



Suomen maahanmuuttolinja pähkinänkuoressa, ei järjenhiventä.

Tavan kansalaisen oikeustajuun tämä ei istu oikein mitenkään päin. Ammattimainen ja motivoitunut työntekijä kiusataan ulos Suomesta, kun taparikollisia ei pystytä erinäisiin syihin vedoten karkottamaan. Samanaikaisesti maassaolon ehtoja täyttämättömille henkilöille eli laittomasti maassa oleville tarjotaan toimeentulotukea ja ilmainen terveydenhuolto.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Onko Marin edes ottanut kantaa Suomen nykyiseen maahanmuuttopolitiikkaan pääministerikaudellaan? Jokaisella ammattipoliitiiolla toki omat mieliaiheensa ja voi ihan olla, ettei asia häntä pahemmin kiinnosta. Allekirjoittaneelle työperäinen maahanmuutto kuuluu ihan kärkiasioihin, vaikka, tavan tallaajana en pystykään pahemmin vaikuttamaan.

Muistaakseni korosti työperäisen maahanmuuton tärkeyttä ja jonkinlaista ykkösasemaa tehtävien joukossa, mutta en muista, oliko pääministerinä vai ennen sitä. Hallituksessa SDP vastustaa tiukasti useita työperäisen maahanmuuton edistäviä esityksiä.

Sanotaan vielä loppuun, että onhan tuo 5000 työperäistä maahanmuuttajaa, (Tavoitteena siis. Tänäkin vuonna saapunut jo huomattavasti enemmän.) Suomen kokoiseen maahan ihan käsittämättömän alhainen lukema. 5000 olisi hyvä tavoite ehkä neljä kertaa Suomea pienemmälle Virolle.

Keskusta esitti Marinin hallituksessa työperäisen maahanmuuton saatavuusharkinnan lopettamista ja vastuun antamista työnantajille heidän omista työntekijöistään. Tämä ei SDP:lle sopinut. Hallitus ei asiassa edennyt. Oppositiosta Kokoomus kannatti Keskustan esitystä, PS vastusti.

***

Vaikea sanoa, mikä on tavoitteena sopiva määrä. Se riippuu myös siitä, miten Suomi kykenee ratkaisemaan mm. tuottavuus-, palkka-, verotus- ja elinkustannusongelmat sekä luomaan mahdollisuuksia ulkomaalaisten työntekijöiden viihtymiselle mm. lastentarhojen ja koulutuksen kautta.

Vasemmistoa ei voida kuunnella esimerkiksi pisteytyksen osalta.  Halukas tulija pisteytettäisiin esimerkiksi koulutuksen, kielitaidon ja tulotason perusteella. Oikeistoa ei voida kuunnella määrien suhteen, jos tavoitteena on julkiselle puolelle lisävelkaa ottamalla työllistää matalapalkka-aloja.

Oma näkemys on, että hieman on puolueilta näkemykset ja tavoitteet hukassa. Ehkäpä asiaa tulisi pohtia muiden maiden tuoreiden kokemusten valossa?
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Varsin "sekavaa" kautta linjan toden totta. Käytännön tasolla toteuttaminen välttävää, vaikka ani harva ainakaan ääneen sanoo vastustavansa työperäistä maahanmuuttoa, tai sen lisäämistä nykytasosta. Tähän päälle juhlapuhetason korusanat ja sitten nämä kammottavat Migrin virheet. Ei ole helppoa ottaa selkoa.

SDP tai Perussuomalaiset seuraavan hallituksen kakkospuolueena kieltämättä huolestuttaa, että asiaan saataisiin merkittävää parannusta nykyisestä. Jompi kumpi voi periaatteessa ottaa asian jopa kynnyskysymykseksi, mihin Kokoomus voi taipuakin, mikäli saa muita tavoitteitaan hallitusohjelmaan. Kenties äänestäjille pitäisi tuoda paremmin esille asian oikea laita ja ehdottaa vasemmalle kallellaan äänestävän vaikka Vihreitä SDP:n sijaan, mikäli työperäisen maahanmuuton lisääminen on henkilökohtaisesti tärkeä asia. Toinen asia mikä huolestuttaa on tuttu käsitteiden tietoinen sekoittaminen Perussuomalaisten toimesta. Kun Purra & Co. huutavat "maahanmuutto, maahanmuutto", viitaten esimerkiksi lisääntyneeseen nuorisorikollisuuteen, uskaltaako Kokoomus ottaa täysin irrallista asiaa, eli työperäistä maahanmuuttoa pahemmin edes puheeksi?

Mitä tulee SDP:hen, kuinkakohan moni puolueen äänestäjistä ja ennen kaikkea Sanna Marinin "fanikunnasta" on edes tietoinen puolueen nuivahkosta linjasta työperäiseen maahanmuuttoon?

Turhauttavaahan tämä kieltämättä on seurata keskustelua, mikä ei kuitenkaan johda juuri mihinkään. Kilpailijat menevät ohi vasemmalta ja oikealta, siinä missä sana stagnaatio kuvaa ehkä parhaiten Suomea. Kääntöliike on vielä mahdollista tehdä, mutta vuosia ei ole enää tuhlattavaksi.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
En mä ymmärrä mitä väliä on sillä, että onko työperäinen mamu ”huippuosaaja” vai ”matalapalkka-alalla” kunhan opiskelee tai tekee työnsä maksaen veronsa.

Muuta ku et nehän vie meidän työt ja naiset. Eri asia sitten ne ketkä eivät haluakaan työllistyä eivätkä integroitua.
 

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi, Liverpool
Vaikka maahanmuuttopolitiikka ja viranomaiskäytänteet ovat nyt hetkeksi nousseetkin puheenaiheeksi ja itsekin olen asiasta täällä kuukaudesta toiseen luennoinut, aika lailla tyhjille seinille tässä edelleen joutuu huutelemaan. Perustavanlaatuinen asennemuutos odottaa edelleen itseään ja vaikka kansalaisten enemmistö työperäiseen maahanmuuttoon suhtautuukin positiivisesti, on konkretia vielä kaukana.
Julkisuudessa olleen tapauksen osalta puhutaan toki menneisyydestä - ko. oleskelulupapäätökset ovat jo vanhoja. Nythän hallintolakia tulkitaan eri tavalla kuin vaikka kaksi vuotta sitten, jolloin ajateltiin, että jos viranomainen voi asiaa selvittää, niin hänen on pakko asiaa selvittää virkavastuun mukaisine seurauksineen. Nyky hallituksen ohjauksen myötä on todettu, että eihän myönteisistä päätöksistä kukaan valita, joten on aivan sama minkä verran lupahakemuksen tutkitaan. Väärästä positiivisesta päätöksestä ei kukaan joudu tilille, - aivan lain mukaisesta negatiivisesta päätöksestä sen sijaan voi joutua lööppeihin, vaikka mitään virhettä ei olisi tehty.
Hirvittää jo millaista jälkeä tämä tänä vuonna lanseerattu "riskiperusteinen käsittely" oikein aiheuttaa. Varmaankin ainakin Raja- ja ihmiskaupan torjunta-viranomaiset saavat lisää työtä. Kun arvatenkin käsittelijällä on tulospalkkaus kuten valtiolla nykyään on, niin kuka hullu enää tekisi kielteisen päätöksen, jos hakija ei ihan linnatuomiota tehtaile. Parempi vaan paukuttaa vihreää leimaa ja kovaa tulosta ilman riskiä lööppeihin joutumisesta.

Yleisemmin pitäisi pohtia mitä halutaan. Esim. Suomessa viranomainen palvelee suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Kuitenkin suurimmista ulkomaalaiskansallisuuksista yksikään ei puhu englantia kovin hyvin (vaan Venäjää, viroa ja arabiaa). Jossain Hollannissa et saa vaikkapa EU-rekisteröintiä (jos olet töissä tai opiskelet pidempään) tehtyä kuin hollannin kielellä. Meillä Yliopistot, korkeakoulut ja ammattiopistot houkuttelevat opiskelijoita englannin kielisille kursseille pienin lukukausimaksuin. Missä välissä on tarkoitus opettaa kieltä ja kulttuuria esim. kansalaisuuden saamisen verran.

Suomelta puuttuu visio. Mitä täällä oikein kannattaa tehdä. Ketä tänne halutaan. Näitä pitäisi pohtia ja siirtyä sitten Kanadan mallisen pisteytykseen tulijoiden osalta. Kansainvälisen suojelun osalta pitäisi noudattaa Tanskan mallia, jota muuten kannattavat kaikki sikäläiset puolueet laidasta laitaan. Sosiaaliturvaa vain vastiketta (=kielen ja kulttuurin opiskelua) vastaan. Rikollisia ei pitäisi sietää ollenkaan.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
"Maahanmuuttokriittisyys" on hyvä ja kuvaava termi maahanmuuttokriittisyydelle: pohjimmiltaan useimmat eivät tee mitään olennaista eroa työperäisen ja humanitaarisen maahanmuuton välillä. Toki juhlapuheissa jotain fiktiivisiä "huippuosaajia" voidaan sallia. Sellainen ei uhkaa ketään kansallisradikaalia edes Kankaanpäässä ja Lieksassa ja mitä näitä persu-seutuja löytyy.

Anyway, meidän kriittinen demografinen vajeemme ei tule hullua hurskaammaksi tänne absurdin epätodennäköisesti minään suurina massoina saapuvien korkeapalkkaisten siirtolaisten suhteen. Me tarvitsemme nuorta väestöä halpatyövoimaksi sekä tavan sitouttaa heidät jäämään tänne. Maksuton ja hyvä koulutus lapsilleen voisi olla yksi vetovoimatekijä, että olisi mahdollisuus jälkeläisten edetä maassa. Tarvitsemme oikeasti suuria määriä työperäisiä tulijoita, siinä @Cobol on täysin oikeassa.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
"Maahanmuuttokriittisyys" on hyvä ja kuvaava termi maahanmuuttokriittisyydelle: pohjimmiltaan useimmat eivät tee mitään olennaista eroa työperäisen ja humanitaarisen maahanmuuton välillä. Toki juhlapuheissa jotain fiktiivisiä "huippuosaajia" voidaan sallia. Sellainen ei uhkaa ketään kansallisradikaalia edes Kankaanpäässä ja Lieksassa ja mitä näitä persu-seutuja löytyy.

Anyway, meidän kriittinen demografinen vajeemme ei tule hullua hurskaammaksi tänne absurdin epätodennäköisesti minään suurina massoina saapuvien korkeapalkkaisten siirtolaisten suhteen. Me tarvitsemme nuorta väestöä halpatyövoimaksi sekä tavan sitouttaa heidät jäämään tänne. Maksuton ja hyvä koulutus lapsilleen voisi olla yksi vetovoimatekijä, että olisi mahdollisuus jälkeläisten edetä maassa. Tarvitsemme oikeasti suuria määriä työperäisiä tulijoita, siinä @Cobol on täysin oikeassa.
Valitettavasti myös maahanmuuttomyönteiset eivät useinkaan tee eroa työperäiselle maahanmuutolle ja humanitaariselle maahanmuutolle. Tämän lisäksi sitten humanitaarista maahanmuuttoakaan ei jakseta jakaa turvapaikanhakijoihin ja kiintiöpakolaisiin.

Asia on hankala toteuttaa, koska Suomi ei ole erityisen houkuttava maa työntekijöille. Tosin nyt emme edes yritä, koska valtaosa poliitikoista tai kansastakaan ei halua edesauttaa työperäistä maahanmuuttoa. Huono juttu. Enpä mä eläkkeelle olisi koskaan halunnutkaan.
 

aquanqua

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
En mä ymmärrä mitä väliä on sillä, että onko työperäinen mamu ”huippuosaaja” vai ”matalapalkka-alalla” kunhan opiskelee tai tekee työnsä maksaen veronsa.

Muuta ku et nehän vie meidän työt ja naiset. Eri asia sitten ne ketkä eivät haluakaan työllistyä eivätkä integroitua.

Riippuu, minkälaista julkista puolta ja ns. hyvinvointiyhteiskuntaa halutaan ylläpitää tulevaisuudessa. Tällä hetkellä kulujen paisuminen ja Suomen velkaantuminen on sellaisessa kierteessä, että tarve ei ole vain uusille veronmaksajille vaan hyville sellaisille (tuottavaa työtä tekeville ja innovaatioita kehittäville osaajille). 50 tuhatta sairaanhoitajaa ja ruokalähettiä eivät suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa tule pelastamaan. Suomessa 1/4 porukasta on nettomaksajia, joten toki aika epärealistista odottaa, että tänne saataisiin nettomaksajia: heillä on sellaista osaamista, josta käydään kovaa kilpailua kansainvälisesti ja siinä kilpailussa Suomi ei pärjää.

Toinen merkityksellinen tekijä on työelämässä käynnissä oleva murros: teknologisen kehityksen kautta luonteeltaan manuaaliset(?)/fyysiset työt katoavat jatkuvasti Suomesta ja luovan tuhon kautta tilalle tulee enemmän korkeaa erityisosaamista vaativia töitä. Korkeasti koulutetulla osaajalla on lähtökohtaisesti huomattavasti enemmän ns. työstä toiseen hyödyllisiä ja helposti siirrettäviä ominaisuuksia ja taitoja, kun taas heikosti koulutettu jää herkästi murrostilanteissa väliinputoajaksi ja mahdollisesti ajautuu kokonaan työelämän ulkopuolelle. Meikäläisessä järjestelmässä työelämän ulkopuolelle ajautuva henkilö jää yhteiskunnan ja veronmaksajien rasitteeksi – esim. amerikkalaisessa kilpailuyhteiskunnassa seuraukset kärsitään enemmän yksilötasolla.

Toki Suomessa on tarvetta matalan osaamisen työvoimallekin nyt ja tulevaisuudessa, mutta toisaalta meillä on samalla rakenteellista, pysyvää työttömyyttä ja paljon työikäistä ja -kykyistä porukkaa kannustinloukussa. Jos tänne tuodaan paljon heikosti koulutettua matalapalkkatyövoimaa, miten estetään heidän ajautuminen nopeasti kannustinloukkuun?
 
Viimeksi muokattu:

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
En mä ymmärrä mitä väliä on sillä, että onko työperäinen mamu ”huippuosaaja” vai ”matalapalkka-alalla” kunhan opiskelee tai tekee työnsä maksaen veronsa.

Muuta ku et nehän vie meidän työt ja naiset. Eri asia sitten ne ketkä eivät haluakaan työllistyä eivätkä integroitua.
Nyt ollaan asian ytimessä. Todella usein Jatkoajankin maahanmuuttokeskustelussa törmää näkemykseen "Ei me kuitenkaan pystytä houkuttelemaan huippuosaajia" jne. Toki huippuosaajia Suomeen erinäisistä syistä päätyy jo nykyäänkin, mutta toden totta on syytä pitää mielessä, ettei valtaosa työvoimasta oletettavasti vastaisuudessakaan tule olemaan tähän kategoriaan määriteltäviä henkilöitä. Ja siis valtaosa ihan ns. kantasuomalaisistakin työllistyneistä on "alemman tason" työntekijöitä ja kaikki he ovat tärkeä osa yhteiskuntaamme.

Lastentarhanopettajat, LVI-asentajat, ravintolakokit, asiakaspalvelijat, sairaanhoitajat, yksityisyrittäjät jne. ovat kaikki laskettavissa "perusduunareiksi" ja ainakaan itselle ei työntekijän taustalla ole mitään merkitystä, mikäli tulosta syntyy. Tuskin se hiiriä vilisevän maalaistalon isäntäväkikään on kiinnostut onko perheen kissa musta vai valkoinen, kunhan vain hiiret jäävät kiinni.

Viimeinen kappale on sinänsä klassikkokamaa, mutta tämä asenne lienee edelleen tavalla tai toisella olemassa. Huomioiden maamme laaja-alaisen työvoimapulan, töitä riittää tällä hetkellä likipitäen jokaiselle halukkaalle työkykyiselle. Ja vaikka ymmärrän kyseessä olevan pelkkä heitto, mikäli joku vielä 2020-luvulla kritisoi maahanmuuttoa "meidän naisten" viemisellä, syy naisseuran puutteeseen johtunee miltei pelkästään hänestä itsestään. Lisäksi mikäänhän ei nykyään estä pyrkiä löytämään itselleen ulkomaalaista puolisoa, mikäli kompleksissaan kokee, ettei enää kelpaa suomalaisnaisille.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Valitettavasti myös maahanmuuttomyönteiset eivät useinkaan tee eroa työperäiselle maahanmuutolle ja humanitaariselle maahanmuutolle. Tämän lisäksi sitten humanitaarista maahanmuuttoakaan ei jakseta jakaa turvapaikanhakijoihin ja kiintiöpakolaisiin.

Asia on hankala toteuttaa, koska Suomi ei ole erityisen houkuttava maa työntekijöille. Tosin nyt emme edes yritä, koska valtaosa poliitikoista tai kansastakaan ei halua edesauttaa työperäistä maahanmuuttoa. Huono juttu. Enpä mä eläkkeelle olisi koskaan halunnutkaan.
Jep. Erityisesti viimeinen kappale on ikävä realiteetti. Ilmasto, sijainti ja kieli ovat mitä ovat. Palkkatason ja ostovoiman koheneminen todella pitkä prosessi yhtä lailla. Sen sijaan lainsäädäntöä ja viranomaiskäytänteitä työperäisen maahanmuuton helpottamiseksi olisi mahdollista muuttaa mitä oletettavimmin varsin nopealla aikataululla. Toki juurikin kansan nihkeät asenteet tähän juuri vaikuttavatkin. Mikäli suomalaiset yhdessä rintamassa (näin karrikoidusti sanottuna) olisivat vaatimassa työperäisen maahanmuuton helpottamista ja valtiolta aktiivisempaa otetta asiaan kautta linjan, niin varmasti jotain tapahtuisi.

Onneksi keskustelu ei kuitenkaan täysin ole nollissa ja toivon asiaa tärkeänä pitävien käyttävän äänioikeuttaan kevään eduskuntavaaleissa. Kokoomuksen, Vihreiden ja RKP:n muodostama koalitio olisi juuri tämän threadin aiheeseen viitaten kutkuttava, muttei mitä todennäköisimmin valitettavasti realistinen.
 

Alejandro

Jäsen
En mä ymmärrä mitä väliä on sillä, että onko työperäinen mamu ”huippuosaaja” vai ”matalapalkka-alalla” kunhan opiskelee tai tekee työnsä maksaen veronsa.

Muuta ku et nehän vie meidän työt ja naiset. Eri asia sitten ne ketkä eivät haluakaan työllistyä eivätkä integroitua.
Ei itsellenikään ole väliä, mutta ymmärrän kyllä, että joillekin voi olla. Matalapalkka-aloilla maahanmuuttajat kilpailevat enemmän suomalaisten kanssa samoista paikoista, kuin vaikkapa toimihenkilötasolla. Itse olen IT-järjestelmäkonsultti ja väitän, että minun kanssani ei onneksi/valitettavasti keskivertomaahanmuuttaja kilpaile. Totta kai tällaiset realiteetit vaikuttavat myös ihmisten asenteisiin. Vaikka tietysti osaa porukasta häiritsee jo pelkkä vääränlainen ihonväri.

Lisää porukkaa tänne vaan tekemään töitä. Siitä hyötyvät isossa kuvassa kaikki.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Ei itsellenikään ole väliä, mutta ymmärrän kyllä, että joillekin voi olla. Matalapalkka-aloilla maahanmuuttajat kilpailevat enemmän suomalaisten kanssa samoista paikoista, kuin vaikkapa toimihenkilötasolla. Itse olen IT-järjestelmäkonsultti ja väitän, että minun kanssani ei onneksi/valitettavasti keskivertomaahanmuuttaja kilpaile. Totta kai tällaiset realiteetit vaikuttavat myös ihmisten asenteisiin. Vaikka tietysti osaa porukasta häiritsee jo pelkkä vääränlainen ihonväri.

Lisää porukkaa tänne vaan tekemään töitä. Siitä hyötyvät isossa kuvassa kaikki.

Oma näkemykseni on se, että työperäiset maahanmuuttajat lisäävät vähitellen kantasuomalaisten työmahdollisuuksia. Mitä enemmän Suomessa tehdään työtä yksityisissä yrityksissä ja yrittäjinä, sitä parempi. Talouden kasvaessa yritysten toimintamahdollisuudet keskimäärin paranevat ja työpaikkojen määrä kasvaa.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
On siinä se ero, että se matalapalkkainen elää osittain tulonsiirtojen varassa. Asia joka erityisesti Kokoomuksessa halutaan kätevästi ohittaa kun tarveharkinnasta puhutaan.

Pienempi paha toki se matalapalkka-alan työntekijä on verrattuna täysin tukien varassa elävään.

Yksi asia, jota Kokoomuksen tulisi selventää. Aiemmin Kokoomus oli ainakin joidenkin edustajien suulla sitä mieltä, että työperäistä maahanmuuttoa matalapalkka-aloille voisi vauhdittaa esim työnantajamaksuja pienentämällä tms.

Kokonaisuutena pidän Kokoomuksen 25 000 (aiemmin) 50 000 (muistaakseni päivitettynä) vuositavoitetta sen verran reippaana, että olisi syytä esittää jonkinlainen ohjelma siitä, miten nämä henkilöt Suomeen tulevat ja mistä ja mille aloille sekä miten heidän jatkokoulutuksensa ja oleskeluluvan jälkeen kansalaisuus ratkaistaan. Mitä ongelmia tämä prosessi sisältää ja miten ne ratkaistaan.

Tähän asti on ollut helppo kyseenalaistaa Marinin hallitusta 5-10 kertaa suuremmat tavoitteet, koska meiltä puuttuu ilmeisesti kokonaisstrategia. Puhutaan jostain 10-20 vuoden periodista. Lisäksi jokunen tutkijakin on todennut, että kun koulutettu nuori saa Suomen passin, matka Eurooppaan alkaa. Suomesta puuttuu erilaisia yhteisöjä, joita taas löytyy Ruotsista ja Tanskasta alkaen.

Itse olen joka tapauksessa positiivinen sen osalta, että ratkaisuja löytyy. Sovin erään työperäistä maahanmuuttoa tutkivan henkilön kanssa tapaamisen perjantaina. Jos siinä jotain kovaa faktaa kuulen, laitan tänne.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: Ck

moby

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP(#42)
Lastentarhanopettajat, LVI-asentajat, ravintolakokit, asiakaspalvelijat, sairaanhoitajat, yksityisyrittäjät jne. ovat kaikki laskettavissa "perusduunareiksi" ja ainakaan itselle ei työntekijän taustalla ole mitään merkitystä, mikäli tulosta syntyy. Tuskin se hiiriä vilisevän maalaistalon isäntäväkikään on kiinnostut onko perheen kissa musta vai valkoinen, kunhan vain hiiret jäävät kiinni.

Viimeinen kappale on sinänsä klassikkokamaa, mutta tämä asenne lienee edelleen tavalla tai toisella olemassa. Huomioiden maamme laaja-alaisen työvoimapulan, töitä riittää tällä hetkellä likipitäen jokaiselle halukkaalle työkykyiselle. Ja vaikka ymmärrän kyseessä olevan pelkkä heitto, mikäli joku vielä 2020-luvulla kritisoi maahanmuuttoa "meidän naisten" viemisellä, syy naisseuran puutteeseen johtunee miltei pelkästään hänestä itsestään. Lisäksi mikäänhän ei nykyään estä pyrkiä löytämään itselleen ulkomaalaista puolisoa, mikäli kompleksissaan kokee, ettei enää kelpaa suomalaisnaisille.
Tuossa ammattien vertailussa mun mielestä meni nyt hieman överiksi. Siinä on vertailtu miesten ja naisten ammatteja. Toki perusduunareita, mutta noissa boldatuissa miesten ammateissa on mahdollisuus tienata enemmän ihan omien valintojen mukaan. Tiedän kokeneita putkareita, jotka tienaavat selvästi yli suomalaisten mediaanipalkan. Samoin yrittäjissä on hyvin tienaaavia. Jos olet lastentarhanopettaja tai sairaanhoitaja, ansaintanmahdollisuudet ovat selkeästi heikommat.

Tämän nyt pitäisi mennä ehkä naisasiat-ketjuun, mutta suomalaiset naiset ja miehet eivät ole enää kasvaneet perinteisissä ydinperheissä, jolloin heistä on tullut sellaisia kun nykyään ovat. Jos mies haluaa perinteistä parisuhdetta, jossa mies ja nainen ovat yhtenäinen yksikkö, joka tukee toisiaan tilanteista huolimatta, tuollaista on erittäin vaikea löytää Suomesta. Sosiaaliturva on tehnyt ihmisistä itsekkäitä ja pienempienkin ongelmien äärellä on helpompi erota kuin yrittää ratkaista ongelmia.

Jos katsoo mm. USA:n tai UK:n tilannetta tällä hetkellä, nuo yksinhuoltajat ovat kadulla, koska maailmaa ei ole viimeistä muutamaa vuosikymmentä lukuunottamatta rakennettu yksinhuoltajien tarpeisiin, vaan perheessä pitää olla nykyään kaksi ihmistä, jotka käyvät töissä ja tuovat rahaa kulutukseen. Sekopäisyyden ajat alkavat olla ohi ja palataan perinteiseen malliin, jossa ihmiset tarvitsevat toisiansa selvitäkseen tässä maailmassa. Ennen mies kävi töissä ja nainen hoiti lapsia kotona, nykyään molempien tarvitsee käydä töissä jos haluaa mukavan elintason.

Jos kysyt mieheltä ihannenaisen ominaisuuksia ne menevät jotakuinkuin näin: Hyvännäköinen, feminiininen ja ei naputa. Naisten vaatimukset länsimaissa ovat menneet ihan omiin sfääreihin, joissa 90% naisista haluaa 10% miehistä(Tinder jne). Tuo ei vaan toimi ja tämä nykyinen inflaation ja ahneuden mukanaan tuoma köyhyyttäminen tulee muuttamaan tämän asian ehkä yllättävän nopeastikin.

Tämän takia mini mies suuntaa ulkomaille etsimään sellaista naista, joka täyttää nuo miesten ihanneominaisuudet. Tästä hyvänä esimerkkinä passport bros jne. likkeet, jotka suuntaavat ulkomaille länsimaista asenneilmastoa karkuun.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
... Jos olet lastentarhanopettaja tai sairaanhoitaja, ansaintanmahdollisuudet ovat selkeästi heikommat...

Ehkä tuntihinta on halvempi, mutta molemmilla näillä aloilla on mahdollisuus keikkailuun/ sijaistamiseen.

Vaimoni on pyörittänyt paria yksityistä sairaalaa ja Satasairaalan hoitajat tekivät molemmissa keikkaa. Kaverillani on virka kaupungilla varhaiskasvatuksessa ja vapaa-aikona hän tekee sijaisuuksia yksityisissä päiväkodeissa. Itse työskentelen yksityisessä lastensuojelulaitoksessa ja käyn sijaistamassa kouluissa. Pari työkaveria tekee avopuolen tukihenkilö hommia kaupungeille tai sote yhteisöille. Näitä hommissa olisi tarjolla.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Tämän takia
Onhan se tosiaan totta, että sosiaaliturva ja naisten työssäkäyminen ovat pilanneet monta asiaa. Ennen vanhaan naiset olivat sangen tiukasti nyrkin ja hellan välissä eikä avioeroja juuri tunnettu. Tälläinen hyvä tilanne vallitsee vielä monessa kehitysmaassa. Sanoisin että ensimmäinen pikkusormi pirulle annettiin kyllä jo koulutuksen muodossa - jos voisi estää korkeamman koulutuksen naisille niin olisivat varmasti paljon nöyrempiä ja pysyisivät paremmin kotona pyykkäämäässä ja tiskaamassa.

Toinen juttu tietysti on omituinen "perheväkivalta"-konsepti ja esim. täysin käsittämätön "raiskauksen" kriminalisointi avioliitossa, mikä mädättäminen Suomessa sentään alkoi aika myöhään, vasta 90-luvulla. (Tämähän historiallisessa katsannossa liittyi siihen, että raiskaus nähtiin perinteisesti toisen omaisuuteen kajoamisena, ja toki oman omaisuuden suhteen saa tehdä aika tavalla mitä haluaa.) Mutta tosiaan monessa tervehenkisessä kehitysmaassa nämä sentään eivät ole toteutuneet vaan niissä vallitsevat ne vanhat hyvät perhearvot.

Mitenkähän helppo muuten Somaliaan olisi muuttaa?
 
Viimeksi muokattu:

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi, Liverpool
On siinä se ero, että se matalapalkkainen elää osittain tulonsiirtojen varassa. Asia joka erityisesti Kokoomuksessa halutaan kätevästi ohittaa kun tarveharkinnasta puhutaan.

Pienempi paha toki se matalapalkka-alan työntekijä on verrattuna täysin tukien varassa elävään.
Totta. Ruotsi on ainoa maa, joka on poistanut tarveharkinnan ...ja miten hyvin se nyt on onnistunut?

Kokoomukseltakin puuttuu kokonaisnäkemystä. Vähän eri kulmalla kuin vaikka vasemmistolla. Vaikkapa Sote-asioissa olisivat valmiita ykstyistämään kaiken, jolloin ylikansalliset yhtiöt pikkuhiljaa valtaisivat alan syöden pienet kotimaiset. Tarveharkinnan poistaminen johtaisi mm. asumistukimenojen kasvuun, kun lähihoitajan palkalla ei PK-seudulla elä jne.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
On siinä se ero, että se matalapalkkainen elää osittain tulonsiirtojen varassa. Asia joka erityisesti Kokoomuksessa halutaan kätevästi ohittaa kun tarveharkinnasta puhutaan.

Pienempi paha toki se matalapalkka-alan työntekijä on verrattuna täysin tukien varassa elävään.
Laitanpa kommenttini aiheesta tähänkin ketjuun:

Kun mietitään sitä, että suurelta osin tulijat ohjautuisivat matalapalkka-aloille ja vähintään osin tarvitsisivat tukia palkan lisäksi, että eihän tämä auta taloutta. Mikä siis on täydellinen näköharha: puhutaan sellaisista konsepteista kuin kokonaiskysyntä ja kotimainen kysyntä - väestönkasvu edellyttää kouluja, päiväkoteja, terveydenhoitoa, vähittäiskauppaa, asuntoja jne. Kysyntää ja uusia työpaikkoja niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla, verotuloja, kulutusta. Kun taas taantuva demografia vähentää näitä, paitsi siis vanhustenhoidossa. On todella suuri ero siinä, kasvaako vai pienentyykö väestö - kertautumisvaikutukset ovat erittäin suuret, joko joudutaan noidankehään tai positiiviseen kehityskulkuun.

Se on toki totta, että elintärkeää vientisektoria tämä ei kovin suuresti sinänsä auta (paitsi vaikka lisääntyvän työvoimapotentiaalin ja edelleen toimintakuntoisen eikä vähitellen taantuvan yhteiskunnallisen infran muodossa), mutta siellä puolestaan voidaan pyrkiä helpottamaan osaamisvajetta ja mahdollistaa mahdollisimman portaattoman, nopean ja sitouttavan rekrytoinnin ulkomailta.
 

Tuamas

Jäsen
Todettakoon, että esimerkiksi Närpiön taannoinen esimerkki jota persut yrittivät käyttää esimerkkinä jostain suuresta ongelmasta demoaa varsin hienosti, kuinka vähän lopulta matalapalkka-aloillakaan eletään edes osittain tulonsiirtojen varassa.

Näitä laskelmia ja tätä narratiivia, että pienituloinen maahanmuuttaja olisi jollain tavalla kansantaloudelle haitallinen, tekevät yleensä ne joilla ei ole harmainta aavistustakaan siitä miten tulonsiirrot jakautuvat isossa kuvassa tai siitä mikä on ns. iso kuva ja isot ongelmat yhteiskunnassamme.

Jos katsotaan esimerkiksi tulonsiirtoja ja kustannuksia yhteiskunnalle ihmisen elinkaaren aikana, niin niistä aivan ylivoimainen enemmistö syntyy ennen työikää ja työiän jälkeen.
Tällöin yksilö joka saapuu maahan työiässä, maksaa nykyisiä tapissa olevia eläkemaksuja palkastaan ja mahdollisesti vielä parhaassa tapauksessa eläköityy ulkomaille, on yhteiskunnan kannalta lähinnä muiden taakan keventäjä, ei missään nimessä taakka itsessään.

Työikäisenä maahantullut, vaikka kuinka olisi matalapalkka-alalla ja saisi vaikka hiukan asumistukea, on silti käytännössä aina yhteiskunnan kannalta nettopositiivinen toimija (kun huomioidaan ALV, tuloverot, välilliset verot vs. käytetyt palvelut ja saatu sosiaaliturva).

Suomen väestörakenne on niin vinoutunut, että kaikki työikäiset jotka saadaan töihin, olivat ne mitä töitä tahansa, pitäisi toivottaa tervetulleeksi maahan punaisin matoin ja torvisoittokunnin.
 

peruspata

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, Pesäkarhut, UP-V, FT Ulvila, Karhut
Varsin "sekavaa" kautta linjan toden totta. Käytännön tasolla toteuttaminen välttävää, vaikka ani harva ainakaan ääneen sanoo vastustavansa työperäistä maahanmuuttoa, tai sen lisäämistä nykytasosta. Tähän päälle juhlapuhetason korusanat ja sitten nämä kammottavat Migrin virheet. Ei ole helppoa ottaa selkoa.

SDP tai Perussuomalaiset seuraavan hallituksen kakkospuolueena kieltämättä huolestuttaa, että asiaan saataisiin merkittävää parannusta nykyisestä. Jompi kumpi voi periaatteessa ottaa asian jopa kynnyskysymykseksi, mihin Kokoomus voi taipuakin, mikäli saa muita tavoitteitaan hallitusohjelmaan. Kenties äänestäjille pitäisi tuoda paremmin esille asian oikea laita ja ehdottaa vasemmalle kallellaan äänestävän vaikka Vihreitä SDP:n sijaan, mikäli työperäisen maahanmuuton lisääminen on henkilökohtaisesti tärkeä asia. Toinen asia mikä huolestuttaa on tuttu käsitteiden tietoinen sekoittaminen Perussuomalaisten toimesta. Kun Purra & Co. huutavat "maahanmuutto, maahanmuutto", viitaten esimerkiksi lisääntyneeseen nuorisorikollisuuteen, uskaltaako Kokoomus ottaa täysin irrallista asiaa, eli työperäistä maahanmuuttoa pahemmin edes puheeksi?

Mitä tulee SDP:hen, kuinkakohan moni puolueen äänestäjistä ja ennen kaikkea Sanna Marinin "fanikunnasta" on edes tietoinen puolueen nuivahkosta linjasta työperäiseen maahanmuuttoon?

Turhauttavaahan tämä kieltämättä on seurata keskustelua, mikä ei kuitenkaan johda juuri mihinkään. Kilpailijat menevät ohi vasemmalta ja oikealta, siinä missä sana stagnaatio kuvaa ehkä parhaiten Suomea. Kääntöliike on vielä mahdollista tehdä, mutta vuosia ei ole enää tuhlattavaksi.
Hyvässä viestissä puutun vain yhteen kohtaan. Vihreitä en näe tässäkään asiassa ratkaisuna mihinkään, vaikka tietysti maahanmuuttoasioissa ovat eri laitaa kuin moni muu.

Siellä ei kuitenkaan haluta edistää nimenomaan työperäistä maahanmuuttoa, vaan mitä ongelmallisempi tulija on, sitä tervetulleempi hän on. Ja nyt puhutaan itse aiheutetuista ongelmista, ei vainoamisesta.

Vihreitä ei pitäisi koskaan enää päästää vastaamaan ulko- ja sisäministeriöstä.
 

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi, Liverpool
Suosittelen asiasta kiinnostuneita kuuntelemaan asian keskiössä olleen mongolinaisen tarinan hänen itse kertomanaan.




Vaikka tälläkin palstalla ja tässäkin threadissa saa lukea keskustelua heikosti motivoituneista maahanmuuttajista, joilta suomen kielen opiskelukaan ei onnistu, on tässä mielestäni esimerkki toisesta laidasta. Hän on siis viidessä vuodessa hankkinut itselleen erinomaisen kielitaidon, opiskellut, valmistunut ja työllistynyt. Tuntuu mielettömän surulliselta ennen kaikkea hänen itsensä puolesta, mutta myös Suomen kannalta, että Maahanmuuttovirasto on "vainonnut" hänen kaltaistaan ihmistä, joka menee joka tavalla "mallimaahanmuuttaja"-kategoriaan.

Toivottavasti vihdoin Suomessa koittaisi asenneilmapiirin muutos suhteessa eritoten työperäiseen maahanmuuttoon. Maahanmuuttajat on vähän kautta linjan haluttu nähdä eräänlaisina "maskotteina", joita on kiva nostaa esille tarpeen vaatiessa, mutta huomioiden laaja-alaisen työvoimapulan, sekä demografisen kriisimme, meillä ei ole varaa enää menettää tekijöitä muualle, vaan pikemminkin ryhdyttävä toimiin työperäisen maahanmuuton merkittävään lisäämiseen nykytasosta.

Oli vasta nyt mahdollisuus tarkemmin tutustua tähän tapaukseen. Taustalla siis oli väärennysepäily joka oli syyteharkinnassa. Migrillä ei ollut mahdollisuutta asiakkaalle asiasta ilmoittaa, vaan hän kuuli siitä, niin kuin oikein onkin, poliisilta. Mm. tämä häntä kovasti jurpii. Julkisuudessa olevien tietojen perusteella näyttää kuitenkin, että tällä kertaa väärennyksestä ei saatu riittävää näyttöä ja henkilölle olisi pitänyt lupa myöntää. Henkilö on kokenut tämän suurena vääryytenä ja julkisuudessa olevien tietojen valossa se on ymmärrettävää.

Mietityttää tämä median sensaatiohakuisuus. Kun tilanne on raadollisuudessaan sellainen, että kaikkia asiakirjoja väärennetään ja viranomaiset yrittävät parhaansa mukaan kehityksessä pysyä mukana sekä asioita selvittää, niin olisi juttuun voinut ottaa mukaan kolikon toisen puolen. Selittää miksi näitä joudutaan selvittämään. Toki lehden kannalta valinnan ymmärtää, sai varmasti paljon klikkauksia ja ministerit reagoimaan.

Mietityttää myös miten jatkossa toimitaan. Jos maahanmuuttoa halutaan lisätä, tulisi seulan ja tarkastusten sekä jälkivalvonnan olla entistä tarkempia. Tavoitetta ei kyllä edistä tämänkaltainen uutisointi, jossa ei riittävästi taustoiteta asioita. Tietysti henkilön tuntemusten raportointi on se mikä myy, mutta edistääkö maahanmuuton hallintaa. Eppäillä tuota soppii.

Migrin uusi pomokin taisi tässä mennä vähän julkisuusansaan. Ennen eivät yksittäistapauksia mitenkään kommentoineet. Parempi niin, ei tarvitsisi kenenkään yksityisasioita mediassa kommentoida ihan tietosuojasyistä. Tuskinpa tässäkään kaikkea voidaan julkisuuteen kertoa ja niin yksittäisen henkilön oma subjektiivinen kokemus jää "totuudeksi". Ehkäpä jatkossa palkkaavat jonkun vastaamaan ulkoisesta viestinnästä ja antavat pomojen keskittyä johtamiseen...jos eduskunta siihen rahaa antaisi.

Ei tämä helppoa ole, en sitä sano. Maahanmuuton hallinta on vaan Suomelle suurempi kohtalonkysymys kuin konsanaan ilmaston lämpenemisen torjunta. Saisi julkinen keskustelu vähitellen kehittyä. On vähän raadollista että pitää ihmisiä pisteyttää. Varmasti joitakin humanisteja se hirvittää. Mutta ylisukupolvinen jatkuvuuden hallinta vaatii, että jyvät ja akanat saadaan eroteltua. Muu ei auta.
 
Viimeksi muokattu:

Tuamas

Jäsen
Palaan tähän, mutta olipahan puusilmäisin näkemys maahanmuuttopolitiikkaan sekä tähän keissiin mitä on missään tullut vastaan ja olen sentään kahlannut tämän keissin osalta twitterin syvässä päädyssä.
 
Viimeksi muokattu:

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Jos katsotaan esimerkiksi tulonsiirtoja ja kustannuksia yhteiskunnalle ihmisen elinkaaren aikana, niin niistä aivan ylivoimainen enemmistö syntyy ennen työikää ja työiän jälkeen.
Tällöin yksilö joka saapuu maahan työiässä, maksaa nykyisiä tapissa olevia eläkemaksuja palkastaan ja mahdollisesti vielä parhaassa tapauksessa eläköityy ulkomaille, on yhteiskunnan kannalta lähinnä muiden taakan keventäjä, ei missään nimessä taakka itsessään.

Työikäisenä maahantullut, vaikka kuinka olisi matalapalkka-alalla ja saisi vaikka hiukan asumistukea, on silti käytännössä aina yhteiskunnan kannalta nettopositiivinen toimija (kun huomioidaan ALV, tuloverot, välilliset verot vs. käytetyt palvelut ja saatu sosiaaliturva).

Suomen väestörakenne on niin vinoutunut, että kaikki työikäiset jotka saadaan töihin, olivat ne mitä töitä tahansa, pitäisi toivottaa tervetulleeksi maahan punaisin matoin ja torvisoittokunnin.

Lihavoin kohdan "työikäisena tullut aina yhteiskunnan kannalta nettopositiivinen toimija". En ole löytänyt koskaan tarkkaa laskelmaa aiheesta ja epäilen, onko väite faktaa.

Suomeen tulee työikäisiä humanitaarisia maahanmuuttajia. Kokonaisuutena Kelan ja HS:n julkaiseman parin vuoden takaisen selvityksen mukaan hum maahanmuuttajat ovat tulostaan lähtien 75-85 prosenttisesti erilaisten tukien varassa tuesta riippuen. Pelkästään tukiviidakon pyörittäminen vaatii työvoimaa ja lisää valtion sekä kuntien kuluja.

Ymmärrän hyvin sen, että kun lasketaan tulijan ostot paikallisesta ravintolasta, kaupasta, kioskilta jne mukaan, tilanne paranee. Mutta kukaan ei ole esittänyt laskelmia, joissa saatu tuki euroina lisätään byrokratian pyörittämiseen ja sen jälkeen vähennetään alvit ja palvelut, ja saadaan tämä kokonaisuus nettopositiiviseksi.

Toki esittämättömyys koskee vain Suomea, jossa hallitus ei ole halunutkaan esittää laskelmia. Ruotsissa demarihallitus lasketutti kokonaisuuden. Työstä vastasi julkisen talouden asiantuntijaryhmä ESO. Selvityksen mukaan eliaikalaskelmana lyhyenä ja pitkänä aikavälina jokainen saapunut pakolainen on keskimääräisesti vajaan 8 000 euron kustannus vuotta kohden.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös