Kuulostaa vähän samalta kuin käsiteltäisiin Suomen toimia euroalueen rahapolitiikassa, ja unodettaisiin EKP:n päätösvalta. Onneksi tuot sentään myöhemmin alla esille Suomen ja EU:n ratkaisujen olevan pitkälti yhteisiä turvapaikka- ja pakolaispolitiikassa.
Olen johdonmukaisesti painottanut, että Suomen tulee EU-politiikassaan ajaa hallittua maahanmuuttopolitiikkaa. Käytännössä se tarkoittaisi sitä, että EU-maat sitoutuvat ulkorajojen tehostettuun valvontaan (Frontex, Pohjois-Afrikan yhteistyö), yhteiseen maahanmuuttopoliittiseen linjaan (neuvottelut mm. Turkin kanssa) ja koordinoituun taakanjakoon. Se voisi myös tarkoittaa EU:n ulkopuolisiin vastaanottokeskuksia, mutta itse en pidä sitä kovin realistisena vaihtoehtona juuri nyt. Ehkä tulevaisuudessa, mikäli olemassa olevat ongelmat on saatu ratkaistua.
Kommentti vain ketjun osalta. Olen tästä 100 % eri mieltä. Suurin osa meistä hakee ratkaisuja ja ymmärtää niiden sidoksen EU:n politiikkaan. Todellisuudessa taitaa olla niin, että 90 prosenttia tämän ketjun kirjoituksista ymmärtää Suomen olevan osa EU:ta ja EU:n päätösten vaikuttavan Suomen turvapaikkapolitiikkaan osin samalla tavalla kuin EKP:n päätökset vaikuttavat euroalueen rahapolitiikkaan.
Kuinka moni täällä on edes ottanut esille EU:n politiikan? EU-tasolla Suomen paikalliset ongelmat eivät hetkauta venettä mihinkään suuntaan.
Suomi ei myöskään tule sooloilemaan peruslinjoissa (kv-sopimukset, perustuslaki, palautukset), joten kaikki näiden reunaehtojen ulkopuoliset ehdotukset (joita tässä ketjussa on kasapäin) ovat yhtä relevantteja kuin euro-ero muutamia vuosia sitten.
Oikein ja väärin. Suomi on Sipilän ja Niinistön aikana valinnut linjan, jossa se sovittelee kiistoja EU:ssa. Kyse on siten myös EU:n ratkaisujen sovittelemisesta Venäjän kanssa. EU:ssa voi karkeasti nähdä jaon keskustaoikeiston ja vasemmiston välillä. Keskustaoikeisto haluaa turvapaikanhakijat ulkorajoille. Vasemmisto ei halua. Populistit - taas karkeasti - eivät halua turvapaikanhakijoita välttämättä lainkaan.
Mihin perustat tämän jakosi?
Minun nähdäkseni EU:ssa on kaksi selkeää linjaa: maahanmuuton vastainen ja maahanmuuttoa kannattava linja. Jälkimmäisen kategorian sisälle mahtuvat niin keskusta-oikeisto (EPP) kuin vasemmistokin (S&D).
Siirtolaiskriisi ja populismi ovat ajaneet ahtaalle etenkin perinteisen oikeiston, joka reagoi laskevaan kannatukseen tiukentamalla linjaansa. Tämä on kuitenkin enimmäkseen symbolista, koska perustilanteelle (EU-yhteistyön puute, ulkorajojen vuotaminen, kv-kriisit) oikeisto ei mahda mitään.
Tilanne tuskin ratkeaa lähiaikoina, koska EU:n rakenne suosii status quo'ta. Niin kauan kun päätöksiä tehdään yksimielisyyden tai kaksinkertaisten enemmistöjen periaatteella, löytyy aina vastaan hangoittelijoita. EU:n sisällä ei kuitenkaan ole poliittista liikkumatilaa liittovaltiokehitykselle, vaan päinvastoin nationalismi vaikuttaisi olevan nousussa. Tämä ei helpota urakkaa tulevallakaan EU-toimikaudella.
Kohtuullinen määrä? Täysin kohtuuton määrähän tuo on, joka tulisi nostaa esimerkiksi 1 500 välittömästi. Kun kiintiöpakolaiset on perheitä, naisia ja lapsia, auttaminen toteutuu. Niin ei tapahdu entisten Isis-taistelijoiden tai muiden rikollisten kohdalla, vaan he vaarantavat kansallisen ja ihmisten henkilökohtaisen turvallisuuden. Ja heitä tulee, jatkossakin ellemme löydä EU- ja YK-tasolla parempia ratkaisuja, aivan kuten toin esille.
Määrä on kohtuullinen, jos otetaan huomioon koko humanitäärinen maahanmuutto. Mikäli turvapaikanhakujärjestelmästä luovuttaisiin tai se saataisiin parempaan hallintaan, olisi kiintiöpakolaisten määrää mahdollista nostaa. Toistaiseksi siihen on ehdotettu lähinnä pieniä nostoja Syyrian sodan vuoksi (persut vastustivat).
En vastusta panostusten siirtämistä pakolaisjärjestelmään, vaan ennemminkin kannatan tällaista suuntausta. Se ei kuitenkaan ole realistista niin kauan kuin valtaosa Eurooppaan saapuvista tulee turvapaikanhakijoina.
Raiskaajat vaarantavat Suomen turvallisuuden ja henkilöiden ihmisoikeuksien lisäksi demokratian ja länsimaisen oikeusvaltion. Jossain vaiheessa kansa kyllästyy siihen, että heidän tuloa Suomeen ei saada kuriin. Sen jälkeen hallituksen muodostavatkin ihan muut tahot.
Sinun sopisi joskus ymmärtää yllä oleva kursivoitu sisältö.
No jos nyt lähdetään siitä, että heidän tulo on merkittävissä määrin saatu kuriin vuoden 2015 jälkeen (laskua yli 90%). Toki tämä on ollut enemmän Suomen ja EU:n toimista riippumatonta kehitystä kuin sen seurausta.
Hallituksen tulevat muodostamaan tulevaisuudessakin maltilliset puolueet. Pitkällä aikavälillä on kuitenkin ongelmallista, että parlamenttiin muodostuu populistisia blokkeja, jotka heikentävät hallitusten toimikykyä.
Minusta olisi myös hyvä, jos näissä keskusteluissa tehtäisiin selväksi, puhutaanko vuoden 2015 päätöksistä vai nykyisistä tulijoista.
