Kaikkiko? Näissä kannattaa aina säilyttää suhteellisuudentaju. Esimerkiksi on tilastollisesti todennäköisempää, että satunnaisesti valittu persukansanedustaja syyllistyy rikokseen (mikäli ei kansanedustaja paranna tapojaan) kuin satunnaisesti valittu suomessa asuva somalialaistaustainen. Ja persujenkin rikokset kohdistuvat meihin suomalaisiin.
Suhteellisuudentaju on paikallaan. Ja nyt tapahtunut äärimmäisen valitettava tappokin on - niin, kaikkihan eivät tätä sanaa ymmärrä - yksittäistapaus. Vastaavia ei ole, onneksi ja toistaiseksi. Mutta uusia voi tulla jo sen takia, että Suomeen tulleiden mukana on paljon muitakin henkilöitä, kuin ns. oikeita turvapaikanhakijoita.
Palaan edelleen median näkemyksiin. IL (linkki alla) julkaisi tilaston turvapaikanhakijoiden ja muiden tekemistä rikoksista. Turvapaikanhakijat muodostavat noin 0.58 prosenttia Suomen väkiluvusta, joten jos tarkastellaan rikoksia suhteellisesti, heidän osuutensa olisi suhteessa muihin kustakin rikostyypistä noin 0.58 prosenttia.
Mutta syystä tai toisesta Iltalehti jätti osan vakavista rikoksista kokonaan raportoimatta. Helsingin Sanomien (linkki alla) mukaan henkirikoksen yrityksiä on poliisin tietojen mukaan tapahtunut aiemminkin tänä vuonna. Poliisihallituksen mukaan turvapaikanhakijoiden epäillään syyllistyneen tammi–elokuussa viiteen tapon yritykseen.
Oli Iltalehden peittely turvapaikanhakijoiden henkirikosten yrityksistä tahallista tai tahatonta ("rivi putosi vahingossa pois"), se heittää taas kerran varjon suomalaisen median kyvylle säilyttää turvapaikkaa koskevissa asioissa suhteellisuudentaju ja objetiivisuus.
Kajaanin henkirikosepäily on hyvin poikkeuksellinen – HS selvitti turvapaikanhakijoiden yleisimmät rikokset | Turvapaikanhakijat | HS
IL selvitti: Näistä rikoksista turvapaikanhakijoita epäillään - tuoreet luvut