Tänä aamuna tv-uutisissa kerrottiin miten Välimereltä on tämän viikon aikana autettu 14 000 siirtolaista Eurooppaan. Ja varmaan alkavalla viikolla joku on tulossa myös. Eiköhän Suomeenkin jyvitetä osa, vaikka rajoilla on ollut rauhallista. Ja vastahan nyt on toukokuu.Koska en uutisista ole bongannut, niin varmistan vielä:
1) onko pakolaisvyöry jo alkanut, mikä kelien lämmettyä oli alkava? Ilmeisesti kymmenistä tuhansista oli puhe, satakin tuhatta.
Verkkouutisten mukaan Ruotsin YLE kertoo vuonna 2015 saapuneista 162 000 turvapaikanhakijasta alle 500 päässeen töihin. Tosin kun Suomessa Ruotsissa turvapaikanhakija saa tehdä töitä periaatteessa heti kun hakemus on jätetty ja tietyt ehdot täytetty.
Siinä vähän näkökulmaa Suomen päättäjille, jotka joillain pikkukikkailuilla meinaavat saada Suomen omat uudet koneinsinöörit ja sydänkirurgit tuosta vaan duuniin hieman kotouttamalla. Ihan kuin edellisetkään tulijat olisi saatu sankoin joukoin työn ääreen.
edit. lisätty sana
Kyllä se mun mielestä kotoutuminenkin lähtee usein vasta siitä käyntiin kun se kirurgi oikeasti menee sinne Meilahteen puukottelemaan potilaita. Ja vielä paremmat lähtökohdat on jos kyseinen yksilö on sitä varten tänne saapunutkin. Nykyiset "kirurgit" ei vaan taida olla ensisijaisesti tänne sitä varten tulleet.
Verkkouutisten mukaan Ruotsin YLE kertoo vuonna 2015 saapuneista 162 000 turvapaikanhakijasta alle 500 päässeen töihin. Tosin kun Suomessa Ruotsissa turvapaikanhakija saa tehdä töitä periaatteessa heti kun hakemus on jätetty ja tietyt ehdot täytetty.
Siinä vähän näkökulmaa Suomen päättäjille, jotka joillain pikkukikkailuilla meinaavat saada Suomen omat uudet koneinsinöörit ja sydänkirurgit tuosta vaan duuniin hieman kotouttamalla. Ihan kuin edellisetkään tulijat olisi saatu sankoin joukoin työn ääreen.
Kuntaliiton 1/2016 julkaisussa käsitellään maan tavan vastaisesti eli avoimesti ongelmia, joihin kunnissa on törmätty:
Myönteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden itsenäinen muutto ja omaehtoinen muutto ovat aiheuttaneet kunnissa ongelmia: asunnottomuus on lisääntynyt erityisesti pääkaupunkiseudulla, kuntaan muuttavista ei välttämättä ole ollut tietoa kenelläkään, kotoutumisen käynnistyminen on hidastunut ja kunnissa on ajauduttu vaikeisiin tilanteisiin palvelujen ja asuntojen järjestämisessä. Myös perheenyhdistämiset ovat tulleet kunnille usein yllätyksenä. Oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden hallitsematonta muuttoa kuntiin on vähennettävä.
Valtio maksaa kunnille laskennallisia korvauksia kiintiöpakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta. Tällä hetkellä valtion maksamat laskennalliset korvaukset kunnille ovat 6845 euroa vuodessa alle 7-vuotiaasta ja 2300 euroa vuodessa 7 vuotta täyttäneestä henkilöstä. Korvauksia maksetaan kunnille kiintiöpakolaisista neljän vuoden ajan ja muiden henkilöiden osalta kolmen vuoden ajan. Kuntien mukaan korvaukset eivät ole riittäviä.
Laskennallisten korvausten taso määriteltiin vuonna 1993. Sen jälkeen laskennallisia korvauksia on korotettu kaksi kertaa. Vuonna 2010 korvauksia korotettiin kymmenellä prosentilla ja vuonna 2011 korotettiin yli 7-vuotiaista maksettavaa korvausta kymmenellä prosentilla. Tilastokeskuksen julkisten menojen hintaindeksin mukaan kuntien sosiaalitoimen kustannukset ovat vuosina 1993 - 2014 nousseet 75,9 %. Jotta korvaustaso vastaisi vuoden 1993 jälkeen tapahtunutta kustannusten nousua sosiaalitoimessa, tulisi laskennallisten korvausten alle 7-vuotiaiden osalta olla 10 946 euroa vuodessa ja 7 vuotta täyttäneiden osalta 3342 euroa vuodessa.
Esimerkiksi päivähoitopaikan nettokustannukset kunnalle yhtä hoidettavaa alle 3-vuotiasta lasta kohden kokopäivähoidossa ovat vuodessa noin 15 400 euroa ja yli 3-vuotiasta lasta kohden noin 9400 euroa vuodessa.
http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/eu-kv/maahanmuutto/Documents/Pakolaisten vastaanotto kunnissa 07012016.pdf
Todennäköisesti yllä olevista syistä kunnat ovat suostuneet ottamaan vasta murto-osan arviolta 10 000 pakolaisesta vuodelta 2015. Niinpä pakolaisiksi hyväksyttyjä on edelleen vokeissa, ilman kotouttamisohjelmaa. Kunnat vaativat lähes tuplahintaa valtiolta ja huomauttavat, että sekään ei kata edes päivähoitopaikan nettokustannuksia niissä tapauksissa, joissa sellainen tarvitaan.
Kuntaliiton luvuista selviää - jälleen kerran - myös se, että lisäbudjetteja tarvitaan jatkossakin siksi, että hallitus ei suostu laskemaan koituvia yksikkökustannuksia oikein. Alkuun ilmoitettiin, että yksikköhinta on 33 euroa päivässä. Huhtikuussa hallitus antoi uusia lukuja, joiden mukaan yksikköhinta olisi noin 50 euroa päivässä. Sen jälkeen Luona sai laskelmat, joissa puhuttiin 55 eurosta päivässä. Ja niistä taitaa puuttua keskihintaan vaikuttavat erityistapaukset, joiden hinta voi olla vajaat 500 euroa vuorokaudessa tai alaikäisten osalta lähes 250 euroa vuorokaudessa.
Turvapaikanhakijan vuorokausi voi maksaa jopa 443 euroa - Migri: "emme valehtele"
Kuntaliiton laskelmat taas osoittavat, että valtion kunnille tarjoamat korvaukset kaikkien kustannusten maksusta ovat edelleen selvästi alakanttiin ja siten uudetkin yksikköluvut vääriä. Tämä taas johtaa siihen, että suunnitelmallinen kotouttaminen ei käynnisty ja se taas johtaa siihen, että työllistymismahdollisuudet putoavat myös tulevina vuosina osalla heikoista lähes olemattomiksi.
Pakolaiskriisin kustannukset paisuvat Suomessa, turvapaikanhakuun varataan 400 miljoonaa lisää | Hallitus | HS
Ottaakohan sisäministeri Petteri Orpo jatkuvista virheellisistä luvuista ja kotouttamisongelmista mitään vastuuta - vai meneekö kaikki aika Kokoomuksen puheenjohtajakamppailussa ympäripyöreitä jutellen ja sen jälkeen kivasti kahvitellen, kuten täysverisellä politiikolla ilman muuta kokemusta on kaiketi tapana?
Täällä oli toukokuussa kaupungin äänestys pakolaisten ottamisesta, valitettavasti 2015 saapuneet yksinäiset miehet eivät saaneet yhtään kuntapaikkaa. Vaikka vihreät, vassarit ja muutama kristillinen hihhuli olisivat halunneet avata ovet kaikille tulijoille. Kaupunki kantaa kyllä kortensa maailmaa koettelevaan kriisiin ja ottaa vastaa 20 - 30 syyrialaista kiintiöpakolaista, eli 4 - 6 perhettä.
Terveisiä terveyskeskuksesta.
Normaalisti Suomen 7. suurimpaan kaupunkiin tulee 20 kiintiöpakolaista vuodessa ja heidän ilmainen hammashoito 3 vuoden ajan on pystytty tekemään jotenkin ilman, että sillä olisi suurempaan kokonaiskuvaan sen suurempia vaikutuksia. Nyt vuoden 2016 aikana pelkästään on tullut 90 kiintiöpakolaista joten loppuvuoteen mennessä puhumme noin 200 kiintiöpakolaisesta.
Voisiko joku tulla selittämään minulle millä vitun resursseilla me pystymme hoitamaan tämän kun tavallinen suomalainen tallaaja on ollut hoitojonossa jo vuoden ajan ei-kiireellisen peruslohkeaman korjaamiseksi? 200 kiintiöpakolaista tarkoittaa keskimäärin noin 2000 paikan tekoa/hampaan poistoa ja siinä sivussa tarvitaan tulkit, rtg-kuvat ja hoitoneuvottelut (kun pakolaisilla on aika hyvät tiedot oikeuksistaan ja eivät taas ole kovinkaan hoitomyöntyväisiä verrattuna esim. tavalliseen suomalaiseen sukankuluttajaan. Esim. viisaudenhampaan poistot eivät todellakaan ole läpihuutojuttu vaikka tilanne olisi henkeä uhkaava). Kuluja tulee aivain käsittämättömästi.
En ole rasisti, sellaiseen kuplaan on aivan turha tulla minua tunkemakan, mutta näen tässä aivan saatananmoisen ristiriidan ja epäoikeudenmukaisuuden, koska organisaatiota velvoitetaan hoitamaan asiat kuntoon max. 6kk:n kuluessa saapumisesta ja valtio maksaa kulut kolmeen vuoteen saakka.
Miten autat rahallisesti jos raha on loppu?
...Tässäkin on se karu totuus että meillä menee helvetin huonosti joka asiassa niin aina kun jollekin jotain annetaan se otetaan joltakin toiselta pois. Raha ei tule taikaseinästä. Tässä kaupungissa kaikki on rempallaan ja rahaa ei löydy yhtään mihinkään. Työttömyys prosentti huitelee 30% kun temput otetaan pois. Silti valtuustoon koitettiin vedota että on törkeää puhua rahasta kun kyseessä on auttaminen. Miten autat rahallisesti jos raha on loppu?
Wikipedian mukaan Jyväskylä, asukasluku 137 504 tammikuun lopussa.Normaalisti Suomen 7. suurimpaan kaupunkiin
Jyten, eli Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen sivut: Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus: Suun ja hampaiden hoitoVoisiko joku tulla selittämään minulle millä vitun resursseilla me pystymme hoitamaan tämän kun tavallinen suomalainen tallaaja on ollut hoitojonossa jo vuoden ajan ei-kiireellisen peruslohkeaman korjaamiseksi?
Tavallisella suomalaisella tallaajalla on kovasti huonoa tuuria tai jotain, jos 18 viikon keskimääräisellä jonotuksella on joutunut odottamaan 52 viikkoa. Terveydenhuoltolaissakin säädetään, että kiireettömään hammashoitoon pitää päästä puolen vuoden sisään, joten lakiakin kaiketi on rikottu. Lue tarkemmin sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta: Hoitoon pääsy (hoitotakuu) - Sosiaali- ja terveysministeriöKiireettömään hoitoon pääsyn odotusaika keskimäärin 1.4.2016:
Jyväskylässä hammaslääkärille keskimäärin 18 viikkoa ja suuhygienistille 9 viikkoa.
Hankasalmella hammaslääkärille 5 viikkoa ja suuhygienistille 2 viikkoa.
Muuramessa hammaslääkärille 7 viikkoa ja suuhygienistille 2 viikkoa.
Uuraisilla hammaslääkärille 8 viikkoa ja suuhygienistille 2 viikkoa.
... Tavoitteena tosin oli leikata menoja 5%, joten muista menoista saammekin sitten kiristää sen 10%. Se on jostain muualta pois samalla kun suomalaisten terveyskeskusmaksut nousivat vuoden vaihteessa 23%. Ei ole muuten ihan pieni summa kurottavaksi, mutta käytännössä se tarkoittaa että turha odottaa tarraa lapselle hammashoitolasta kun kaikesta ylimääräisestä säästetään...
Lahdesta ilmeisesti kyse. Voisi sen suoraankin sanoa, niin ei tarvitsisi turhaan googletella. Jos kirjoittamasi on totta, niin teillä on ilmeisesti paskat päättäjät. Äänestäkää seuraavalla kerralla paremmat. Valtiohan nuo pakolaiskulut maksaa, joten sen taakse kunta ei voi mennä.Miksi kunta ei ole halunnut löytää varoja suomalaisten hampaiden hoitoon?
Terveisiä terveyskeskuksesta.
Normaalisti Suomen 7. suurimpaan kaupunkiin tulee 20 kiintiöpakolaista vuodessa ja heidän ilmainen hammashoito 3 vuoden ajan on pystytty tekemään jotenkin ilman, että sillä olisi suurempaan kokonaiskuvaan sen suurempia vaikutuksia. Nyt vuoden 2016 aikana pelkästään on tullut 90 kiintiöpakolaista joten loppuvuoteen mennessä puhumme noin 200 kiintiöpakolaisesta.
Ja tällä asenteella kun tullaan terveyskeskukseen: valtio maksaa, niin mitäpä luulette millä asenteella pakolaiset tulevat hoidettavaksi? Aikamoisia ostoslistoja esitetään ja suoranaisesti vaaditaan aikuisten oikomishoidoista alkaen kaikki mahdollinen ja mahdotonkin. Meillä on vain tietyt resurssit joiden puitteissa toimitaan ja aivan normaalisti pakolaiset menevät muun massan mukana ja laskukin menee pakolaiselle itselleen, joka sitten toimittaa laskun kotouttamisajan puitteissa eteenpäin. Ja hoito on ihan samaa kuin suomalaisille tarjotaan, vaikka mutrunaamaa siitä usein näytetäänkin takaisin (vaikka ilmaiseksi saadaankin).Valtiohan nuo pakolaiskulut maksaa, joten sen taakse kunta ei voi mennä.
Jos yhtään lohduttaa, niin Lahden arviointikertomuksessa ongelma on sentään tiedostettu ja hoitojonokikkailukin tuomitaan:Nämä ovat valintoja ja todennäköisesti jokainen kuntalainen haluaisi mielummin toimivan hammashoidon kuin yhdenkään ylläolevaista. Mutta se brändi ja hienot kuvat nettisivuilla.
Lahden kaupungin hammaslääkäriaikaa joutuu nykyisin jonottamaan vuoden päivät. Toistaiseksi kaupungin hammashoidossa on tulkittu lakia niin, että riittää kun hoito on aloitettu hoitotakuun mukaisesti esim. suuhygienistin vastaanotolla. Näin ollen hoitotakuu toteutui suun terveydenhuollon antaman selvityksen ja tulkinnan mukaan koko vuoden osalta. Ajan suuhygienistin suorittamaan hoidon tarpeen arviointiin ja hoidon aloitukseen sai 4-6 viikon päähän. Hammaslääkärijonossa oli vuoden lopussa 2830 kaupunkilaista. Jono oli pisin toukokuussa kun jonossa oli liki 3200 henkilöä. Hoitojono on kasvanut valitettavan pitkäksi. Hammaslääkärijonoa yritetään nyt purkaa klinikkamallilla. Siinä toimitaan kolmessa hoitohuoneessa yhden vastuuhammaslääkärin ja kolmen suuhygienistin työpanoksella. Tavoitteena on lyhentää jonot 3-6 kk:n tasolle.
Lähde: https://www.lahti.fi/PaatoksentekoSite/LautakunnatSite/Documents/Lahti arviointikertomus 2015b.pdfSuositukset
1. Pääterveysaseman henkilöstömäärä on mitoitettava siten, että paljon terveyspalveluja tarvitsevat kaupunkilaiset pääsevät hoitoon kohtuullisessa ajassa. Kontrollikäyntiajat tulee järjestää nykyistä nopeammin.
2. Suun terveydenhuollossa pitää tarvittava hammaslääkäriaika järjestyä nykyistä paljon nopeammin. Hoitotakuun toteuttamiseksi ei riitä se, että hoito aloitetaan suuhygienistin toimesta lakimääräisessä ajassa.
Nyt mennään niin pahasti sivulinjalle, mutta viimeinen sana:
2. Suun terveydenhuollossa pitää tarvittava hammaslääkäriaika järjestyä nykyistä paljon nopeammin. Hoitotakuun toteuttamiseksi ei riitä se, että hoito aloitetaan suuhygienistin toimesta lakimääräisessä ajassa.
Tuliko tuolla lauseella yhtään uutta hammaslääkäriä? Tyhjästä on paha nyhjäistä ja tuo on tarkastuslautakunnalta pelkää puhetta. Lisämääräraha olisi varmasti lämmittänyt paljon enemmän. Parasta täällä yritetään.
Ei meillä helvetin huonosti mene, Suomi on edelleen yksi maailman rikkaimmista valtioista. Kyse on poliittisista valinnoista, julkinen sektori tuhlaa rahaa sellaisiin toimintoihin, jotka eivät ole tarpeellisia. Jos kunta haluaa, se löytää budjetista rahat muutaman kymmenen tai sadan maahanmuuttajan hampaiden hoitoon, ilman että kukaan huomaa mitään.
