Kävin eilen Tallukassa Markon askartelukerhon vapaaehtoisinfossa/propagandaillassa. Siltä pohjalta mitä näin ja kuulin, ei nykyinen sekasorto ole mikään ihme, jos VOKkeja pyöritetään samalla menolla kuin täällä.
-Tallukkaan tullut toistaiseksi noin 150 asiakasta (yhden työntekijän mukaan noin 125, toisen reilu 130 ja Lehdon mukaan noin 150). Edellisyönä oli tullut 52. Perheitä tosiaan on useita, 0-12 vuotiaita työntekijän arvion mukaan noin 30. Paljon oli nyt myös nuoria miehiä, osa ihan mukavan oloista porukkaa, osa hyvinkin tympääntyneen näköisiä. Kysyttäessä lopullisesta asukasmäärästä alkoi epämääräinen mutina, 350 on ilmeisesti vain ilmoille heitetty luku, käytännössä väkeä tulee juuri niin paljon kuin mahtuu.
-Ongelmana, joka oli Lehdon mielestä enemmänkin hassunhauskaa, on kuulemma ollut se, että Tallukkaan on ilmaantunut sinne kuulumatonta porukkaa. Sukulaisia ja tuttuja on kutsuttu Tallukkaan ympäri Suomea, koska olot ovat niin hyvät. Eli käytännössä talossa voi majailla ketä vaan tai oma karja voi olla muualla. Mutta kuten aiemmin poistetussa facepostauksessa Lehto mainitsi, tärkeää on se, että ihmiset ovat heillä KIRJOILLA, ei se, missä he ASUVAT.
-Asukkaita on kymmenestä eri kansallisuudesta ja usealta kielialueelta, joten kaikkien kanssa kommunikaatio ei toimi. Lehto naureskeli, että "onhan tämä tiedottaminen... heheh... vähän kuin rikkinäistä puhelinta... heheh... kun ei oikein tiedä mitä kukin aina ymmärtää". Vielä joulukuun lopun tiekkarissa herra jämäkästi julisti, että jokaiselle tuliijalle tehdään ensimmäisenä selväksi talon ja yhteiskunnan säännöt. No, ehkä tästä on pitänyt lipsua.
-Pientä hassunhauskaa kommellusta voi olla luvassa, kun asukkaat pakkasten jälkeen jalkautuvat kylälle. Ovat tottuneet kulkemaan isoissa porukoissa rinnatusten, jonkun on kuulemma hyvä opastaa, että täällä olisi hyvä väistää. Ja ovat eläneet niin rajattua ja säädeltyä elämää, että esimerkiksi aitaamattomat ja muurittomat pihat voivat tuntua käsittämättömiltä. Mutta... heheh... eiköhän tässä vähitellen yhteinen sävel löydetä.
-Pientä sairastelua oli ollut (ilmeisesti flunssaa) ja vanhoja asukkaita oli pyritty eristämään uusien tullessa. Kuulemma... heheh... vähän hankalaa, kun ei ole yhteistä kieltä... heheh.
-Asukkaisiin suhtaudutaan kuin lapsiin, pyritään järjestämään kivaa puuhastelua ja harrastelua. Kovasti mainostettiin käsityökerhoa ja hienosti olivat kuulemma varanneet ensi syyskuun Anianpellon markkinoille oman kojun. Näitä pidettiin tärkeimpinä asioina tällä hetkellä. Muuta toimintaa kuulemmaa suunnitellaan sitä mukaa, kun asioita tulee eteen. Minkäänlaista toimintasuunnitelmaa ei ilmeisesti siis ole ollut, joulun aikaan on keskitytty puuhastelemaan näiden parinkymmenen hengen kanssa ja nyt sitten pitäisi alkaa keksimään jotain tekemistä uusille asukkaille.
-Vapaaehtoistoiminnan ja lahjoitusten perään huudeltiin. Lähes suoraan sanottiin, että nykyinen henkilökunta (8) ei pysty palvelemaan asiakkaita tarpeeksi, joten vapaaehtoiset ovat tervetulleita auttamaan. Tämä on siis yksityisesti toimivan yrityksen toimintamalli. Paikalla oli noin 50 henkeä ja suurin osa oli vanhempaa seurakunta-aktiivia, jotka nyökkäilivät innokkaasti Lehdon jutuille. Keräsivät saman tien listaa paikallaolijoista yhtetystietoineen ja muistivat kertoa, miten massiivinen vapaaehtoisvyöry on ollut vastareaktio kaikelle vihapuheelle. Ihmettelivät, kun en nimeäni listaan laittanut, paheksivia katseita jne. Täysin kritiikitöntä porukkaa, innolla kirkastamassa omaa otsaansa. Joku sentään kysyi vastuukysymyksistä, vastauksena naureskelua ja epämääräistä sopertelua. Ja ei muuta kuin nimi listaan.
-Kotouttamisen ja kummitoiminnan perään haikailtiin. Lumenluontitalkoita (tämä on ollut
Lehdon kuningasajatus jo Heinolasta lähtien, kiva että nyt sitä on maassa sen verran, että pääsevät pyörittelemään eestaas), lenkkeilyä, makkaranpaistoa ja pilkkireissuja olivat ideoineet. Loppu onkin sitten paikallisten ja vapaaehtoisten harteilla, "kyllä te jotain keksitte".
-Facebook-sivuista kysyttäessä mainittiin pienistä ongelmista tiedottamisessa. Nyt on kuulemma siirrytty yksityiseen profiiliin, johon pääsee jäseneksi kutsumalla. Nämä on tarkoitettu lähinnä vapaaehtoisille, jees-porukan kanssa onkin kivempi toimia, ei tarvitse välittää kritiikistä ja vaikeista kysymyksistä. Jokainen voi käydä tarkastamassa entisestä
profiilista, miten "asiatonta ja rasistista" meno oli aikaisemmin.
-Kuten mainittua, toimintaa selkeästi kehitetään lennosta tilanteen mukaan. Henkilökunnalla ei kuulemma ole varsinaisia vastuualuieta, vaan kaikki pyrkivät osallistumaan kaikkeen. Varmasti toimi hyvin niiden 20 asukkaan kanssa, entäs nyt 150:n kanssa. Tai jatkossa 350-500:n kanssa?
Tästä on hyvä jatkaa. Lehdon sanoin: "Te ette valinneet vastaanottokeskusta, vastaanottokeskus valitsi teidät!" Kaikki joukolla auttamaan ja kotouttamaan, se on jokaisen asikkalalaisen velvollisuus yli kaiken.
