Mitä merkitystä sillä on mitä kansallisuutta tai etnistä ryhmää rikoksentekijä edustaa? Rikos on jo tapahtunut eikä sitä saa tekemättömäksi. Onko ainoa tarkoitus tyydyttää nämä sosiaalipornon suurkuluttajat? Ymmärrän hyvin että tuntomekit kerrotaan jos tekijä ei ole kiinni mutta muuten en.
Niin, tai mitä hyötyä on kertoa valtion velasta, tai sote-uudistuksesta?
Rikosten osalta: mitä hyötyä on kertoa tekijän sukupuoli, entä tekotapa tai tekopaikka? Mitä hyötyä on oikeastaan edes kertoa, että rikos on tapahtunut? Sosiaalipornoa yhtä kaikki. Mielestäni rikoksentekijän etninen tausta tulisi mainita.
Tässä tapauksessa vain vastasin oletukseen niillä tiedoilla kun on saatavilla. Oletushan oli että kyseessä ei olisi kantasuomalainen. Näillä on ikävä tapa muuttua palstatotuuksiksi jonka vuoksi korjasin väittämän.
Hyvä, että korjasit.
Mistä mielestäsi kertoo se että nykyään eri foorumeilla oletuksena on että rikoksen suorittanut on muslimi
Siitä, että kun lukee väkivaltarikoksiin liittyviä uutisia, lähes aina tekijä on "ulkomaalaistaustainen". Jos olet tästä eri mieltä, niin sitten luemme eri uutislähteitä, ja minä laskin tähän IS/IL/HS/Yle.
ja jos ei ole niin useiden kirjoittajien mielenkiinto aiheeseen loppuu siihen paikkaan.
Kysymys siis kuuluu, että mitä eroa on sillä, onko rikoksentekijä maahanmuuttaja/maahanmuuttajataustainen (tai muslimi), vai niin sanottu kantasuomalainen?
Vastaus on melko ilmeinen, jos tarkastellaan asiaa ongelmanratkaisun näkökulmasta. Itse ainakin tarkastelen ratkaisukeinoja ongelmiin, kuin ongelmiin hyötyjen ja kustannusten näkökulmasta (kustannukset voivat olla siis muutakin kuin rahaa). Mitä pienempi kustannus, ja mitä suurempi hyöty, sitä parempi ratkaisu.
Noh, rikollisuus lienee aina ongelma: mitä enemmän sitä on, sitä suurempi ongelma se on. Jos sitä on vähän, se on vain pieni ongelma.
Nyt varmaan arvaatkin, että minkälainen vastaus saadaan, kun ajatellaan rikoksenehkäisyä tapauksessa, jossa a) tekijä on esim. afrikkalaistaustainen ja b) tekijä on suomalaistaustainen hyöty- kustannusanalyysin näkökulmasta. Toisin sanoen, rikoksia saadaan ehkäistyä varsin kevein kustannuksin esimerkiksi juuri afrikkalaistaustaisten osalta verrattuna suomalaistaustaisiin. Tämän takia, ainakin itseni osalta mielenkiinto eri etnisten ryhmien suorittamiin rikoksiin on eri luokkaa.
Sivujuonteena tähän voisi mainita ehkä, että tuo hyöty-kustannusarvio muuttuu, mikäli arvottaa esimerkiksi X määrän pelastettuja henkiä korkeammalle, kuin Y määrän lisääntyviä raiskauksia. Tämä alleviivaa sitä, että hyöty-kustannusarviossa ei paina vain raha, vaikka sekin painaa.
Mutta sama ilmiöhän toistuu muidenkin attribuuttien, kuin etnisen taustan, tai uskonnon kohdalla. Esimerkkinä mainittakoon, että uutinen on kiinnostava, jos sen tekijä kuuluu vaikkapa äärioikeistolaiseen ryhmään, ja tämän ryhmän tekijät syyllistyvät tilastojen valossa muuta väestöä enemmän rikoksiin. Tällöin on tietysti luontevaa hyöty-kustannusanalyysin pohjalta pohtia, kuinka ryhmän jäsenten rikoksiin voitaisiin puuttua. Samoin, jos yhtäkkiä helsinkiläisiä alkaisi kuolemaan Simonkadulla liikenneonnettumuuksissa 1hlö/viikko, niin a) uutiset Simonkadun liikenneonnettomuuksista herättäisivät enemmän huomiota, kuin liikenneonnettomuudet ylipäänsä, b) luultavasti alettaisiin miettiä, kuinka Simonkadun onnettomuuksista pääsisimme eroon (eikä, kuinka ylipäänsä pääsisimme liikenneonnettomuuksista eroon, vaikka sitäkin varmasti mietittäisiin, mutta tärkeämpää olisi korjata ensin Simonkadun tilanne).
Toivottavasti tämä oli edes auttavan selvästi kirjoitettu.