Kyllähän menestynyt maahanmuutto on historiallisesti perustunut koulutukseen ja työntekoon, jos siis ajatellaan, että tulijat ovat pysyvästi maassa niin huomattavasti helpompi heidän on kielitaitoisina ja koulutettuina päästä mukaan työelämään.
Toisaalta monessa maassa on (ollut) työmarkkinat hieman toisenlaiset kuin jälkiteollistuneessa länsimaassa. Aikanaan Ville Virtanen voitiin pistää rajallisella kielitaidolla kaivokseen, sahalle tai vaikka autotehtaaseen töihin olemattomalla kielitaidolla. Tätä kautta sopeutuminen yhteiskuntaan lähti käyntiin heti: todennäköisesti tuli sosiaalisia kontakteja oman kieli- ja kulttuuriryhmän ulkopuolelta, tulija pääsi heti osaksi yhteiskuntaa ja tavallaan oli "pakko" sopeutua. Nykyisellään ei vastaavia työmarkkinoita enää samassa mittakaavassa meillä ole, joten sopeutuminen työn kautta on haastavampaa.
Toki koulutuksella on oma roolinsa kielitaidon oppimisessa ja sopeutumisessa, mutta noiden kohdalla myös tulijan omilla resursseilla, motivaatiolla ja aiemmalla osaamisella on merkittävä roolinsa. Käytännössä mitä enemmän tulijoita on, sitä vähemmän tarvetta tai "pakkoa" on oppia kieltä: sosiaaliset kanssakäymiset voi hoitaa "omien kanssa" omalla kielellä, paine virastoissa palkata yksittäisiä kyseisen kielen puhujia kasvaa ja joukosta löytynee aina joku edes sen verran kieltä osaava, että voi tarvittaessa toimia tulkkina. Jos tarvetta ja motivaatiota ei ole, kielitaito jää helposti korkeintaan samalle tasolle kuin kadunmiehen ruotsi maamme suomenkielisissä kunnissa.
Lisäksi tässä on mielestäni yksi suuri ongelma. Jos suomalaisen koululaitoksen kautta lähtedään kotiuttamaan väkeä, integraatio kestää helposti vuosikymmeniä. Maahan tullut lapsi tai täällä syntynyt pakolaisten lapsi todennäköisesti poimii kielen hiekkalaatikolta ja pääsee nopeasti osaksi suomalaista koulujärjestelmää. Aikuiselle prosessi on kuitenkin haastavampi, onhan se jo äidinkielenään suomea puhuville haastavaa: työntekijät ja työmarkkinat eivät kohtaa optimaalisesti ja vaatimukset työntekijöiden suhteen ovat kovat.
Taloudellisia resurssejakaan ei sovi unohtaa. Suomi leikkaa jo nykyisellään koulutuksesta suuria summia ja taloudella menee sanalla sanoen kehnosti. Jos koulutukselle asetetaan nykyistä kovemmat vaatimukset (=enemmän koulutettavaa, haasteet kielen kanssa, jne.) ja lisää resursseja ei saada jostain, ollaan nopeasti Kreikan tiellä: velkaantua on pakko tai tasosta on tingittävä.
Suomessa valtio tarjoaa koulutuksen ja se on yleensä yksi sellaisista asioista, jotka erottaa Suomen ja Pohjoismaat ylipäätään muista valtioista aika merkittävästi. Koulutus ei ole liibalaabaa eikä se ole sitä koskaan ollut suomalaisillekaan.
Suomen koulutus kestää yleensä sen 9 vuotta peruskoulua ja jatkokoulutukset päälle. Yhdeksän vuoden koulutuksella harva on vielä valmis sellaisiin töihin, joille on nykyisillä työmarkkinoilla käyttöä. Jatko-opintojenkin osalta yleensä se 2-3 vuotta toisen asteen koulutuksessa ei vielä takaa kysyntää työmarkkinoilla. Minkälainen koulutus siis pitäisi järjestää, jotta nollapisteestä kielitaidon osalta ponnistava parantaisi merkittävästi asemiaan työmarkkinoilla?
Suhteellisesti hillitymien/hallitumpien maahanmuuttajamäärien kanssa Saksa käytännössä loi halpatyömarkkinat. Teoriassa tuon implementoiminen Suomeen on haastavaa jo maantieteellisten ja demografisten tekijöiden takia, käytännössä taas erittäin kova poliittinen teko. Jos nykyisenkaltaisen maahantulon takia tänne pakon edestä luodaan halpatyömarkkinat koskettamaan myös kantaväestöä, niin aivan varmasti levottomuus lisääntyy, integroituminen muuttuu haasteelliseksi ja päätöksen tehnyt puolue muuttuu hetkessä kirosanaksi.
Kieilitaidottomuus korjaantuu opettamalla kieltä. :)
Lähtökohtaisesti kielitaito korjaantuu motivaatiolla oppia kieltä. En nyt jaksa laskea kuinka monta tuntia esimerkiksi lukion käynyt on elämänsä aikana opiskellut ruotsia, mutta ihan parista tunnista ei puhuta. Valtaosan kielitaito kuitenkin tuolta osin on yleensä korkeintaan välttävää ja tarpeeksi monta vuotta lukion jälkeen suorastaan surkeaa. Jatko-opinnoissakaan ei tuota sen pahemmin yleensä kehitetä enää vaikka virkamiesruotsi nyt taitaa olla pakollinen korkeakouluopiskelijoille. Motivaatio ratkaisee paljon ja jos motivaatio on nollissa, ei kieltä opi kuin sen mitä ei pysty väkisin välttämään.
Kuten sanottu, mulla ei ole mitään maahanmuuttajia vastaan. Mun puolesta tänne voi tulla vaika tuplat nykyisistä enemmän puhtaasti määrällisesti mitattuna. Sen sijaan maahanmuuttajien (tai maahantulijoiden, pakolaisten, turvapaikanhakijoiden, jne.) kohdalla laadun pitäisi ratkaista enemmän. Homma ei yksinkertaisesti toimi jos tänne tulee väkeä holtittomasti ilman suunnitelmia sopeutua ympäristöön, kykyä tuottaa vastinetta maan antamalle panokselle nopealla aikataululla ja tulijan omaa halukkuutta sopeutua. Joskus meidän on pakko ajatella myös edes hieman itsekkäästi, sillä täysin sinisilmäinen usko unelmiin ei pitkässä juoksussa ole toimiva ratkaisu: meillä on rajalliset resurssit ja jos resursseja käytetään liikaa, jostain joudutaan tinkimään ja paljon.