Ensinnäkin tuo rotu on sanana suoraan 30-luvulta. Eli ilmeisesti myös kantasuomalaisissa on eri rotuja, vain koska tietyillä alueilla on väestössä enemmän tietyn alleelin kantajia. Näinhän ei toki ole (rotu) ja tässäkin tapauksessa ympäristö kuitenkin käytännössä (juotko viinaa vai et ja/tai kuinka paljon) vaikuttaa lopulta elämän valintoihin, tietenkin oman käytöksen ohella. Geenit ovat vain yksi osa tätä säätelyä, ainakin tämän ominaisuuden osalta.
En minä mikään erityinen asiantuntija ole, mutta voin toki vastata, kun pyydetään. Olisi ensinnäkin mukava lukea joitain yleisesti hyväksyttyjä/arvostettuja tutkimuksia, jotka tukisivat sitä, että niinkin kokonaisvaltainen ja monitahoinen ominaisuus kuin älykkyys, olisi jotenkin erityisesti geneettisistä syistä jollain "ihmisrodulla" (<- taas sana, joka ei oikeasti kuvaa ilmiötä) toista selkeästi heikompi. En ole törmännyt. Tottakai eri alueiden ihmispopulaatiolla on erilaisia geneettisiä ominaispiirteitä, positiivia ja negatiivisia, ei sitä kukaan kiellä. Yleensä nämä kuitenkin esiintyvät pienillä ja syystä tai toisesta eristyneillä populaatiolla ja niissäkin harvoin yksin geenit määrät ominaisuuden ilmiasusta = fenotyypistä = millainen yksilö on/miten toimii. Riippuu toki ominaisuudesta, ei siinä. Nykyihminen on kuitenkin lajina niin geneettisesti homogeeninen ja populaatiot ovat (Suomi on tässä edelleen nimenomaan poikkeus sekä maan sisällä, että lähialueet huomioiden) sekoittuneet pitkiä aikoja, että mitään mainitun kaltiaisia, kokonaisia "ihmisrotuja" kattavia, johtopäätöksiä ei ole ainakaan toistaiseksi vedetty, ihan syystä. Eli lyhyesti, se että jokin asia voi olla selitettävissä (osin tai täysin) genetiikalla, ei tarkoita sitä, että yhtäläisyysmerkkejä voitaisiin vetää muiden, saati kaikkien, aihetta edes jotenkin sivuavien tutkimusten/"tutkimusten"/mielipiteiden suhteen.