BitterX:n pohdinnoissa on kyllä se perustavanlaatuinen ongelma että vaikka nyyhkytarinalla on tosiaan helppo oikeuttaa kenen tahansa pakolaisen toiminta, se ei mitenkään ratkaise kokonaisuuden ongelmaa eli sitä miten paljon potentiaalisia nyyhkytarinoita muualla maailmassa on ja mikä tosiasiassa meidän yhteiskuntamme kantokyky nykymuodossaan on. Jos suomalainen yhteiskunta on jo noin vientitulojen ja ylipäänsä sisäisen kulutuksen osalta jo nyt kutakuinkin sairas suhteessa kulurakenteeseen, olisi hyvin vaikea nähdä että aiempaan nähden laajempi _humanitäärinen_maahanmuutto olisi mitenkään parantanut tätä tilannetta. Ts. jos pakolaisia olisi otettu enemmän, Suomen houkuttelevuus olisi kasvanut ja tämä olisi saattanut johtaa vieläkin suurempiin pakolaisaaltoihin. Sen sijaan "sulkemalla rajat" jo täysin kauan sitten, koko käsitettä "Suomi" ei välttämättä olisi edes tiedossa pakolaisten keskuudessa.
En ole nyyhkytarina-ihminen, vaan kirjoituksieni tarkoituksena on ollut ennen kaikkea tuoda esiin sitä, että tuossa joukossa jota tänne Pohjolaankin saapuu, on varsin erilaisia ihmisiä erilaisilla taustoilla. Minkä tahansa ihmisjoukon leimaaminen ja heittäminen yhteen koriin on mielestäni vastenmielistä.
Emme tietenkään enää saa vastausta siihen, mikä olisi ollut 1-4 vuotta sitten paras vaihtoehto tämän kriisin ennakoimisessa. Minä olen sitä mieltä, että tuolloin - kun pakolaisten massaliikehdintä oli jo hyvinkin ennakoitavissa - olisi pitänyt avata laillisia maahantuloreittejä EU:iin ja nostaa pakolaiskiintiöitä kaikissa jäsenmaissa suhteutettuna kunkin kantokykyyn sekä parantaa valmiutta suuremman pakolaismäärän vastaanottamiseen sekä lisätä resursseja turvapaikkahakemusten käsittelyyn. Lisäksi tietysti olisi pitänyt tuolloin tehostaa kototuttamisprosessia. Ja nämä kaikki olisi pitänyt tehdä EU-tasolla. Sillä mitä tahansa mieltä onkin siitä, onko "monikulttuurisuus rikkaus vai vitsaus", niin se on vallitseva asianlaita - nykypäivää ja tulevaisuutta. Ja ihmisten liikehdintä ei todellakaan tule vähenemään: ihmiset tulevat liikkumaan niin työn, toimeentulon tai tulevaisuusnäkymien perässä, kuin kriisejä pakoonkin entistä enemmän.
On tietysti inhimillistä, että yllämainittujen toimenpiteiden esiintuomiseen ei löytynyt kovinkaan paljoa poliittista johtajuutta ja uskallusta. Nykyisessä (ja myös tuolloisessa) poliittisessa ilmapiirissä kun myrskyn vesilasissa nostavat kaikki toimet, joilla poliittista päätäntävaltaa siirretään kansallisvaltioiden ulkopuolelle ja tietysti myös toimet, joilla oltaisiin lisätty mahdollisuuksia muuttaa EU:n ulkopuolelta EU:n sisäpuolelle.
Huomauttaisin, että rajat eivät ole koskaan juurikaan pidätelleet liikkeellelähteviä ihmismassoja. Esimerkiksi Yhdysvalloissa elää yli 11 miljoonaa laitonta siirtolaista ja varmaankin toinen mokoma, jotka ovat tulleet maahan laittomasti, mutta ovat sittemmin saaneet työluvan tai kansalaisuuden. Tässä kohtaa olen kohdannut aina sen väitteen, että laittomilla maahantulijoilla ei ole insentiiviä tulla maahan, jos heillä ei ole mahdollisuutta lailliseen sosiaaliturvaan. Tuo ei ihan pidä paikaansa, sillä periaatteessa juuri markkinat reagoivat siihen, että tarjolla on työvoimaa, joka on valmis tekemään töitä alle kaikkien minimipalkkojen. Toisin sanoen, syntyy suuret harmaat työmarkkinat, joka taas on kuin lannoitetta järjestäytyneelle rikollisuudelle.
Myös Australian ja Kanadan mallista olen aiemmin vääntänyt kättä monikulttuurisuus -threadissa. Me - siis EU - emme ole Kanada tai Australia. Meillä on rajoillamme suuri ylitse kieunut kriisikattila eikä meillä ole Yhdysvaltoja tai valtameriä välissä puskurina.
Tietenkin myös minä olen sitä mieltä, etteivät rajat voi olla kokonaan auki, mutta meidän pitäisi / olisi pitänyt olla valmiita siihen, että MENA-alueella jo pitkään muhinut ja kasvanut pakolaistilanne puhkeaa kuin ilmapallo ja väki liikkuu pois ylikuormitetuista lähimaista. Ei tarvinnut tuolloinkaan olla mikään Nostradamus ennustaakseen, että suunta on Eurooppa. Kysymyksen ei olisi pitänyt olla se, että tuleeko sieltä jengiä, vaan se, että tuleeko se sieltä hallitsemattomasti vai kenties jossakin määrin tai jopa täysin hallitusti.
Ja tottakai Irakilaiset ovat elintasopakolaisia koska ovat tänne Suomeenkin asti vääntäytyneet, kyllähän turvaa siltä kotimaassa vallinneelta uhalta olisi löytynyt jo matkan varrelta mutta matka jatkui Suomeen. Ei elintasopakolaisuus ole ainoastaan sitä että shoppaillaan parhaiden etujen perässä, vaan myös sitä että ylipäänsä pyritään optimoimaan se turvapaikan luonne, pakolaisleiri vs. ilmainen asuminen ja eläminen loppuelämäksi Helsingissä moderneissa asunnoissa kaikkien nykyelämän ylellisyyksien keskellä, siinä on nopeasti jo syyrialainen lääkärikin oikeasti saanut kasvatettua elämänsä laatua ihan jakomäkeläisessä kerrostaloloukossakin aiempaan nähden. Tässä juuri sitten onkin se ongelma, milloin muuttuu itseasiassa houkuttelevammaksi lähteä suorilta tein pakolaiseksi Eurooppaan (jos rajat ovat auki) kuin edes yrittää relokalisoitua maan sisällä tai yrittää jollain tavoin ratkaista ongelmaa. Eli riippumatta siitä koskettaako sotatilanne jotain henkilöä itseään juuri nyt, mahdollisuus parempaan elämään Euroopassa voi nostaa kynnystä kaikenlaiseen sisäiseen kehitykseen.
Periaatteessahan kaikki maasta- ja maahanmuutto perustuu siihen, että haetaan parempaa elämää jostakin muualta. Myös se nk. maahanmuuttokriitikoidenkin ylistämä "työperäinen maahanmuutto". Näillä kriteereillä myös minä itse olen aiemmin ollut elintasopakolainen.
Olen eri mieltä kanssasi siitä, onko hypoteettiselle "syyrialaiselle lääkärille" tarpeeksi se, että pääsee jakomäkeläiseen kaksioon katsomaan TV:tä ja ostamaan ruokaa sosiaalituella. Meillä ihmisillä on noin lähtökohtaisesti enemmän kunnianhimoa. Toinen kysymys on se, että minkälaisia mahdollisuuksia hypoteettinen "syyrialainen lääkäri" näkee sille, että hänestä tulee tuottava yhteiskunnan jäsen - ihmisellä kun on valitettavasti taipumus passivoitua, jos esimerkiksi työttömyys pitkittyy. Tällöin usein tullaan siihen, että ihminen ei näe itsellään tulevaisuuden näkymiä: klassinen lähtökohta nk. syrjäytymiselle.
Siinä uskon olevani kanssasi samaa mieltä, että nykyinen sosiaaliturvajärjestelmämme ei välttämättä tarpeeksi rohkaise aktiivisuuteen. Porkkanat ja kepit esim. jatko- tai työelämäkouluttautumiseen ovat kenties liian vähissä.
***
Vielä vilpittömät pahoitteluni nimimerkeille
@Aapee79 ,
@Centre Bell ja
@Kampeaja sekä mahdollisille muillekin siitä, etten ehkä ole vastannut kaikkiin teidän kysymyksiinne. En ole yksinkertaisesti ehtinyt viikonlopun aikana pureutua tähän kovinkaan paljon ja tuskin ehdin työkiireiden aikana tulevalla viikollakaan. Tiedostan kyllä, että tätä aihepiiriä koskevissa ketjuissa mielipiteet, jotka eroavat ...no, vallitsevasta thread-totuudesta... poikivat paljon kysymyksiä, joihin olisi hyvä ehtiä myös vastaamaan.