Ja samaan hengenvetoon on hyvä, että nyt käytävä keskustelu arvioi nimenomaan sitä, että työllistyneet ja opiskelevat pääsisivät silloinkin jatkamaan oleskeluaan, kun tp-päätös on kielteinen.
Päätösprosessit kestävät vuosia*. Vuoden 2015 noin 32 500 tulijasta lopullista päätöstä odottaa vuoden 2020 lokakuussa noin 3 400 henkiöä. Heistä ensimmäistä päätöstä odottaa noin 1 350 henkilöä. Viiden vuoden jälkeen siis pitkälti toistatuhatta odottaa ensimmäistä päätöstä ja lopullista ratkaisua yli 10 prosenttia.
Arviolta lähes puolet eli noin 15 000 vuoden 2015 tulijoista on yhä Suomessa. Irakilais-, afganistanilais-, somalialais- ja syyrialaistaustainen väestö on samalla noussut vuoden 2015 lopun 27 534:stä viime vuoden lopun 45 192 henkilöön. Työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Antti Kaihovaara arvioi, että oleskeluluvan saaneiden vuonna 2015 tulleiden työllisyysaste on 25 prosentin luokkaa. Hänen mukaansa nopea työllistyminen ei välttämättä ole ensisijainen tavoite, vaan tärkeämpää on luoda pitkiä työuria koulutuksen avulla.
Sisäministeri Ohisalon huoli varjoyhteiskunnasta on mielestäni aiheellinen. Valitettavasti hän on hallituksessa varsin yksin asian kanssa, kun puhutaan konkreettisista toimista. Tässä tilanteessa - viiden vuoden jälkeen - olisi järkevää pohtia, tulisiko esimerkiksi edelleen ensimmäistä päätöstä odottaneille myöntää väliaikainen viiden vuoden oleskelulupa, jos heillä on työpaikka, opiskelupaikka, syntynyt siteitä Suomeen ja he ovat valmiita sitoutumaan kotoutusprosessiin valvonnan alla.
Samoin kaikille kielteisen päätöksen saaneille, jotka ovat turvapaikanhakijoita tai ovat olleet aiemmin laillisesti Suomessa ja ovat lakimuutoksen jälkeen laittomasti Suomessa, ja joilla on työpaikka tai opiskelupaikka, tulisi antaa väliaikainen viiden vuoden oleskelulupa.
Tässä kyse on puhtaasti Suomen omasta edusta. Ihmiset, jotka tekevät verokirjalla työtä maahanmuuttajina, kannattaa todellakin pitää Suomessa. Samoin opiskelijat. He ovat lainkuuliaisina helposti karkoitettavia, mikä taas olisi lähes järjetön toimenpide. Heidänlaisiaan tarvitaan Suomessa.
Varjoyhteiskunnan ehkäisemiseen ei tällä hetkellä laiteta riittävästi resursseja. On keksitty sen riittävän, että segregaatiota ei ilmene, kun ulkomaalaistaustaisilla alueilla on omistusasuntoja kerrostaloina. Todellisuudessa näihin omistusasuntoihin muuttaa samoja vuokralaisia kuin viereisiin vuokrakerrostaloihin. Yhdessä koulunkäynnin osalta Suomella olisi paljon oppimista siitä, miten asioita ei tehdä.
* kaikki luvut Helsingin Sanomat 5.12. 2020
e: lisätään maahanmuuttopolitiikan osalta työperäisen maahanmuuton ydinasiat:
a) saatavuusharkinnasta luopuminen, yritykset päättävät, ketä palkkaavat
b) kaikkien ansiotuloverojen alentaminen, jotta asiantuntijoiden saamista Suomeen helpotetaan,
c) kaikkien lupaprosessien helpottaminen ja
d) paikallisen sopimisen toteuttaminen.
Tietenkin näistä on hyötyä kaikille suomalaisille ja Suomelle.