Yleisen julkishallinnon menot kasvoivat vuodessa 13.1 Miljardista (2012) 13.9 Miljardiin (2013). Tuossa summassa tosin valtion lainanhoitokulut mukana. Kaikenlainen puhe hallintomenojen leikkauksista on silkkaa potaskaa.
... niin, työntekijöitä on vähennetty, eli hallintoa "kevennetty" usealla tuhannella ja hallinnon toimintoja on ulkoisotettu. Silti hallinnon kulut eivät vähene.
(no huomioida täytyy korkokulujenkin kasvu, enivei)
sitä sopii siis kysyä miksi ei?
Yksi syy tuli jo tuossa aikaisemmin, tehostamistoimine johdosta työväki on stressaantuneempaa ja enemmän saikulla = kustannukset ei laske.
Hallinto toimii hitaasti ja hankkeet viivästyy = kustannukset nousee.
Ennen omana työnä tehdyt rutiinityöt on ulkoistettu = firma tekee bisnestä, onkin kalliimpaa.
Hallintoa voi keventää VAIN keventämällä (karsimalla) palvelutasoa.
eli tulisi olla näkemystä siitä, mitä palveluita ja toimintoja voitaisiin vähentää, jotta hallintoa voisi keventää.
Kun verrataan Suomen kokonaisverotusta OECD-maiden keskiarvoon, huomaamme että olemme melkoinen verohelvetti. Meillä on 10 prosenttiyksikköä korkeampi veroaste, kuin OECD:ssa keskimäärin.
Sitä kutsutaan pohjoismaiseksi hyvinvointivaltiomalliksi, ja näissä asuu tutkitusti onnellisimmat ihmiset. Eli ei se kovin huonostikaan ole toiminut.
Suomen kokonaisveroaste on 43,5% kun Tanskan ja Ruotsin kokonaisveroaste on 49,1%. Yllättäne nämä maat olivat myös onnellisuustilaston (ja muidnekin menestysmittareiden) kärjessä
*. Korkea kokonaisveroaste korreloi aika selkeästi kansalaisten onnellisuuteen ja tyytyväisyyteen.
Eli puhutaan hallinnon keventämisestä puhutaan palveluiden ja toimintojen karsimisesta. en väitä etteikö kehitysvaroja olisi, ja paljon, mutta verot, ne verot…
Kunta kerää veroja yli 19 miljardia, kun esim palkkaveroja kerätään valtiolle vain 10 miljardia. ALV on noin 14 miljardia. Eli jos puhutaan verotuksesta, pitäisi nimenomaan puhua kuntaverotuksesta. Eli puhutaan niistä peruspalveluista. Ja kun näistä peruspalveluista puolet kustantaa sosiaali- ja terveyspalvelut ja tällä rahan syö nimenomaan ne ”kädet” eli hoitsut, lääkärit jne.…
Vaan kova hinku on asiantuntijoiden suosittamaa terveydenhuollon uudistamistakin vastaan ollut. Tilanteessa jossa sitten kuitenkin jaksetaan päivitellä vanhustenhuollon tasoa tässä maassa.
No sitten on koulutoimi, jossa sielläkin rahareikä on ”käsissä” eli opettajissa. Nytkin luokkakokoja on paine kasvattaa, joten sieltäkö olisi hyvä karsia?
Rakenteita sitten koiteaan nytkin uudistaa, mutta metsään on menossa, sekä hallituksen omin voimin (Demareitten ja Kokkareiden keskinäisessä riitelyssä) vaan oppositiolle ei kävisi sekään vähä’ muutos…
* YK:n raportin perusteella suomalaiset ovat toiseksi onnellisimpia ihmisiä koko maailmassa. Ykköspaikalla ovat tanskalaiset. Pohjoiseurooppalaiset ovat raportin mukaan muutenkin keskimääräistä onnellisempia, sillä Norja, Alankomaat ja Ruotsi pääsevät niin ikään kymmenen onnellisimman maan joukkoon. Myös Kanadassa, Sveitsissä, Uudessa-Seelannissa, Australiassa ja Irlannissa ollaan onnellisia.
EU:n 2010 julkaiseman Innovation Union Scoreboard -vertailun mukaan Ruotsi, Tanska, Suomi ja Saksa ovat Euroopan innovaatiojohtajia.
The Information Technology and Innovation Foundation (ITIF) sijoitti 2011 Suomen toiseksi vertailussa, jossa arvioitiin tutkimus- ja kehityshenkilöstöä ja -panoksia, pääomasijoituksia, tuottavuutta ja kauppaa.
Word Economic Forum (WEF) nostaa vuoden 2012 vertailussaan Suomen maailman kolmanneksi kilpailukykyisimmäksi maaksi Ruotsin ohi. Vuosi sitten Suomi oli vertailun neljäs ja toissa vuonna seitsemäs. Kolmas sija kaikkiaan 144 maan vertailussa kertoo monien perusasioiden olevan kunnossa Suomessa. Kilpailukykyvertailun kärjessä olivat tänäkin vuonna Sveitsi ja Singapore.
IMD:n vuoden 2012 arviossa Suomi putosi sijalle 17 kilpailukykyvertailussa. Vertailun kärjessä olivat Hongkong, Yhdysvallat ja Sveitsi. Ruotsi putosi viidenneksi. Viimevuotista huonompi sijoitus selittyy inflaation kiihtymisellä ja suorien sijoitusten hiipumisella.
Maaliskuussa 2008 julkaistun, EU:n Lissabonin tavoitteiden toteutumista mittaavan kyselyn mukaan Suomi on EU-maiden kilpailukykyisin talous. Suomi on vertailumaiden kärjessä tuottavuuskehityksen ja inhimillisen pääoman ulottuvuuksilla.
Kanadalaisessa Performance and Potential 2005–2006 vertailussa Suomi sijoittui neljän maan kultamitaliryhmään, kun OECD-maita verrattiin laajalla joukolla taloudellisia, yhteiskunnallisia ja ympäristöllisiä indikaattoreita.
OECD:n PISA 2006 ja 2009 -koulutusvertailuissa Suomi menestyi erinomaisesti. Suomalaisoppilaat olivat luonnontieteissä molemmissa tutkimuksissa OECD-maiden parhaita, matematiikassa parhaita ja toiseksi parhaita ja lukutaidossa toiseksi parhaita.