Mainos

YLE/Kalle Isokallio: "Olemme tilanteessa, jota emme enää pysty korjaamaan"

  • 22 616
  • 110

Fordél

Jäsen
Kuten ELY keskuksissa, kuten juuri huomasimme Talvivaarasta...

Tai no jos olet tuota mieltä, niin anna esimerkkejä missä miellä on päällekkäisyyksiä ja karsimisen varaa. Ai, kuntataloudessa, niin onkin ja juuri sitä uudistusta pistetään hantiin minkä keritään.

Kyllä, juuri esim. ELY-keskuksissa. Kuten totesin, ei kaikilla toimialueilla ja kaikissa tehtävissä, mutta usko pois, ihan omakohtaisten havaintojen perusteella ELY-keskuksissakin on hallinnonpuolella löysää. Sitten on toisaalta niitä työtehtäviä, joissa on ylikuormitusta (yleensä ne käytännöntehtävät). Lisäksi on hallinnossa tehtäviä, jotka eivät välttämättä ole edes kovin järkeviä tai ovat päällekkäisiä ja joista voitaisiin luopua.

Myös kuntapuolella on hallinnossa löysää, jota toivottavasti saadaan karsittua pois.

Yleisesti ottaen tarvimme enemmän tekijöitä ja vähemmän erilaista johtoporrasta, etenkin sitä alinta johtoa.

EN itse ole valtiolla tai kunnalla töissä toim. huom.

Jep, itse olen toiminut molemmilla työnantajilla.
 
Se vain on niin, että esimerkiksi opettajan tai sairaanhoitajan on hyvin vaikea tuotteistaa osaamistaan yksityisyrittäjyydeksi.
Tuotteistaminen ei ole ongelma, mikäli on kysyntää. Kotipalveluiden myyminen esim. vanhuksille voisi hyvinkin olla kelpo paikka sairaanhoitajan bisnekselle.
Myös opettaja tai sairaanhoitaja voivat perustaa yrityksen, joka tarjoaa aivan muita palveluita kuin opettamista tai sairaanhoitoa.
 

Hemingway

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sapko
Tuotteistaminen ei ole ongelma, mikäli on kysyntää.

Miksi olisi kysyntää? Kuka maksaa historian ja yhteiskuntaopin opettajalle?

Kotipalveluiden myyminen esim. vanhuksille voisi hyvinkin olla kelpo paikka sairaanhoitajan bisnekselle.

Tuohon jotkut ryhtyvät, heitä kuuluu omaankin tuttavapiiriini, mutta ei kai siitä kaikkien leipäpuuksi ole. Ja kuka maksaa näissä tapauksissa yrittäjän palkan? Veronmaksajat. Terveydenhuollon yksityistäminen on tullut selvitysten mukaan erittäin kalliiksi. Se näkyy myös tuttavieni elintasossa, rahaa piisaa.

Myös opettaja tai sairaanhoitaja voivat perustaa yrityksen, joka tarjoaa aivan muita palveluita kuin opettamista tai sairaanhoitoa.

Toki, jos on idea ja osaamista, jolla selviää eteenpäin. Pienyrittäjien tilanne on kuitenkin huono, monet elävät köyhyysrajalla. Siksi hommaan ei kannata ryhtyä ilman realismin tajua. On oltava tuote, jota ostetaan, täytyy pystyä myymään sitä vähintään yhtä hyvin kuin muut samaa tuotetta myyvät ja lisäksi pitää olla luonteeltaan yrittäjähenkinen. Ei saa lannistua, masentua tai liiaksi stressaantua.

Suomeen syntynyt yrittäjien köyhälistö | Yle Uutiset | yle.fi
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Yleisesti ottaen tarvimme enemmän tekijöitä ja vähemmän erilaista johtoporrasta, etenkin sitä alinta johtoa.

..joka siis käytännössä tarkoittaa samaa, kun sihteerien poistaminen valtionhallinnosta.
Eli sihteerin halpapalkkaiset työt tekevät nyt kallispalkkaiset asiantuntijat itse. Ja se on taas pois suorittavasta työstä (vai onko niin, että mitään paperitöitä ei oikeasti tarttis tehdä, ei ylläpitää kalenteria eikä sopia tapaamisista ym. sihteeritöitä? Itsekseenkö ne hoituvat?).

Sama koskee johdon tehtäviä.. hoituvat itsekseen… jep, väliporrasta voi olla liikaa, kun hallinnon rakenne uudistettiin, mutta katastrofaalista olisi poistaa välihallinnot eri E L ja Y vastuualueilta, jolloin esim olisi hauskoja tilanteita jos väliportaan E johtaja päättäsi Y alueen toiminnasta…


Sama ongelma on Isokallion mainitsemilla lääkäreillä. Lääkäri tekee sihteerintöitä kirjaamalla itse kaiken ylös koneelle joka aika on pois potilastyöstä. No tätä ratkaisemaan on tehty sanelu, joka puhtaaksikirjoitetaan erikseen, joka taas on lisännyt työntekijöiden määrää kirjaajiksi, jota on ratkaistu puheentunnistusjärjestelmillä joista on aiheutunut virheellisiä kirjauksia ja potilasvaaratilanteita.

Terveydenhuolto on hyvä esimerkki siitä, että ei se palkkakulut ole koko kustannustehokkuuden ilmentymä, vaan esim potilasturvallisuuden paraneminen on taloudellista säästöä koko yhteiskunnalle, vaikka se terveydenhuollossa maksasikin vähän enemmän. Mutta kun sektorit säästävät erikseen, jää kokonaisuus usein huomioimatta.

Siinä Isokallio on oikeassa, että jos hallintoa halutaan purkaa, on purettava etuisuuksia ja palvelutasoa. Muutoin se ei taida kovinkaan helposti onnistua. Joten hallinnon keventämiskesi pitäisi olla konkreettisia ehdotuksia palveluiden karsimisesta tai valvonnan ja lainseurannan vähentämisistä.
 
Miksi olisi kysyntää? Kuka maksaa historian ja yhteiskuntaopin opettajalle?
Eli ei ole kysyntää, joten yhteiskunta kehittää kysynnän, määrittelee sille hinnan ja ottaa siihen rahat.

Ja kuka maksaa näissä tapauksissa yrittäjän palkan? Veronmaksajat.
Palvelun käyttäjät, eli asiakkaat.

Toki, jos on idea ja osaamista, jolla selviää eteenpäin. Pienyrittäjien tilanne on kuitenkin huono, monet elävät köyhyysrajalla.
Ja tuotetta olisi helpompi myydä, jos ihmisillä olisi ostovoimaa. Ihmisillä olisi enemmän ostovoimaa, jos ei olisi tällaisia alv-prosentteja ja jos ei palkasta pitäisi luovuttaa isoa siivua Urpilaisten, Arhinmäkien ja muiden nerojen keksimiiin "tarpeellisiin" kohteisiin.
 

kristian

Jäsen
Suosikkijoukkue
IFK - Muita ei oo
Fakta on kuitenkin se, että valtion menot ovat nousseet käsittämättömällä tavalla viimeisen 10 vuoden aikana, vaikka samaan aikaan maasta on kadonnut 100.000 teollista työpaikkaa... eli lystin maksajia. Tässä viimeisen viiden vuoden trendi.

Valtion menot hallinnonaloittain - Veronmaksajain Keskusliitto ry


Yleisen julkishallinnon menot kasvoivat vuodessa 13.1 Miljardista (2012) 13.9 Miljardiin (2013). Tuossa summassa tosin valtion lainanhoitokulut mukana. Kaikenlainen puhe hallintomenojen leikkauksista on silkkaa potaskaa.

Julkiset menot tehtin - Veronmaksajain Keskusliitto ry
 

peruspata

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, Pesäkarhut, UP-V, FT Ulvila, Karhut
Terveydenhuolto on hyvä esimerkki siitä, että ei se palkkakulut ole koko kustannustehokkuuden ilmentymä, vaan esim potilasturvallisuuden paraneminen on taloudellista säästöä koko yhteiskunnalle, vaikka se terveydenhuollossa maksasikin vähän enemmän. Mutta kun sektorit säästävät erikseen, jää kokonaisuus usein huomioimatta.

Isokallion esimerkki juuri lääkärin toiminnasta oli karrikoiva. On totta, että lääkäri on osittain liikaa myös sihteeri ja kirjanpitäjä, mutta toisaalta paljonko voi vaatia sihteeriltä lääketieteellistä osaamista. Ei voi vaatia kovin paljon, ja näin ollen riskinä on jo mainittu potilaan terveydelle haitallinen väärä tulkinta tai kirjaus.

On toki aiheellista miettiä, kuinka vaikea potilastietojärjestelmä kannattaa luoda. Pari tuttua lääkäriä ovat olleet aika näreissään siitä, kuinka hankala uusin uudistus on. Toki voi olla, että nuorempi kaarti saa järjestelmän paremmin haltuunsa, mutta pitäisi huomioida, että kokeneempaa lääkäriä on vielä markkinoilla jonkun verran.

Isokallion tyyli on raflaava, siksi ehkä joskus suljetaan korvat jopa Isokallion esittämiltä faktoilta.
 

Johannes

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, jääkiekko.
Tuossa summassa tosin valtion lainanhoitokulut mukana. Kaikenlainen puhe hallintomenojen leikkauksista on silkkaa potaskaa.

Julkiset menot tehtin - Veronmaksajain Keskusliitto ry

Valtion korkomenot ovat Tilastokeskuksen mukaan v. 2013 laskemassa n. 300 miljoonalla eurolla vuodesta 2012, kun Suomi saa nykyään lainaa lähes miinusmerkkisellä tuottoprosentilla. Kun muutos on 2,1 miljardista alaspäin, n. 1,8 miljardiin, niin muutos on merkittävä määrä rahaa. Valtion velkaantumiskeskustelun yksi paradoksi on se, etteivät velanoton kauhistelijat yleensä koskaan myönnä, että Valtion velan kustannukset eivät kasva samaa vauhtia kuin velkaantuminen. Siksi nyt pitäisi rohkeasti uskaltaa myös tukea talouskasvua ja työllisyyttä, jo syksyn 2013 aikana.
Tilastokeskus - Julkinen talous
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Ässät ja Ärrät
Ja tuotetta olisi helpompi myydä, jos ihmisillä olisi ostovoimaa. Ihmisillä olisi enemmän ostovoimaa, jos ei olisi tällaisia alv-prosentteja ja jos ei palkasta pitäisi luovuttaa isoa siivua Urpilaisten, Arhinmäkien ja muiden nerojen keksimiiin "tarpeellisiin" kohteisiin.

Ei. Ihmiset ei osta huonoa tuotetta vaikka heillä olisi kuinka paljon ostovoimaa tahansa. Myytävän tuotteen tai palvelun on oltava sellainen, että ihmiset sitä ostavat. Toisin sanoen hyvä. Siinä ei ole Urpilaisella tai Arhinmäellä mitään tekemistä asian kanssa. Eli ei se ihan noin vaan käy, että opettaja tai sairaanhoitaja alkaa tuosta vaan yrittäjäksi. Jos ihmisillä on enemmän ostovoimaa, he kuluttavat enemmän rahaa eri asioihin. Kärjistetysti, vähän ostovoimaa>ostetaan leipää leipurilta. Enemmän ostovoimaa>ostetaan leipää leipurilta, ja kinkkua leivän päälle lihanjalostamolta. Mutta jos Alfred E Neuman alkaa myymään pahanmakuisia makkaroita, niin ne makkarat jäävät hyllyyn, ja Alfredista tulee kohta entinen yrittäjä. Tähän ei vaikuta se, miten paljon ihmisillä on ostovoimaa.
 

Fordél

Jäsen
..joka siis käytännössä tarkoittaa samaa, kun sihteerien poistaminen valtionhallinnosta.
Eli sihteerin halpapalkkaiset työt tekevät nyt kallispalkkaiset asiantuntijat itse. Ja se on taas pois suorittavasta työstä (vai onko niin, että mitään paperitöitä ei oikeasti tarttis tehdä, ei ylläpitää kalenteria eikä sopia tapaamisista ym. sihteeritöitä? Itsekseenkö ne hoituvat?).

Sama koskee johdon tehtäviä.. hoituvat itsekseen… jep, väliporrasta voi olla liikaa, kun hallinnon rakenne uudistettiin, mutta katastrofaalista olisi poistaa välihallinnot eri E L ja Y vastuualueilta, jolloin esim olisi hauskoja tilanteita jos väliportaan E johtaja päättäsi Y alueen toiminnasta...

Ei tässä ole kyse vain sihteereistä vaan myös muista nimikkeistä ja tehtävistä hallinnossa, joista löytyy löysää ja päällekkäisyyttä. Eikä tosiaan kyse ole vain ELY-keskuksista vaan myös muista julkisenhallinnon organisaatioista. Toki on myös paljon tehtäviä, joita hoitavat lähes hukkuvat töihinsä. Näitäkin olen päässyt seuraamaan läheltä. Tosin niissäkin voidaan osassa kysyä, että onkohan nämä kaikki hallinnolliset tehtävät enää tarpeellisia?

Sen sijaan siellä tekijöiden puolella ei varmasti löysää ole vaan kaikki kädet ovat enemmän kuin töitä täynnä.
 

kristian

Jäsen
Suosikkijoukkue
IFK - Muita ei oo
Valtion korkomenot ovat Tilastokeskuksen mukaan v. 2013 laskemassa n. 300 miljoonalla eurolla vuodesta 2012, kun Suomi saa nykyään lainaa lähes miinusmerkkisellä tuottoprosentilla. Kun muutos on 2,1 miljardista alaspäin, n. 1,8 miljardiin, niin muutos on merkittävä määrä rahaa. Valtion velkaantumiskeskustelun yksi paradoksi on se, etteivät velanoton kauhistelijat yleensä koskaan myönnä, että Valtion velan kustannukset eivät kasva samaa vauhtia kuin velkaantuminen.

Elvytys tarkoittaa velanottoa tuottaviin investointeihin. Me velkaannumme käytännössä siksi, että julkisen sektorin palkat ovat nousseet yli 20 prosenttia viimeisen viiden vuoden aikana, vaikka mitään ylimääräistä jakovaraa kansantalouteen ei ole tullut. Päinvastoin, teolliset työpaikat nostavat parhaillaan kytkintä.

Katainen on ostanut julkisen sektorin äänet, kasvattamalla valtionvelkaa. Tämänhetkinen tilanne on vielä kohtuullinen (Euroopan mittakaavassa) kokonaisvelan osalta, mutta velkaantumistahti on aivan posketon. Kovin kauaa nykymeno ei voi jatkua.
Tarinoita taloudesta: Suomi velkaantunut 2000-luvulla euroalueen toiseksi nopeiten

Suomen AAA-luokitus on myös manipuloitu laskemalla eläkevarannot peittämään julkisen sektorin alijäämää.
Vaiettu totuus Suomesta: â€Hieman kummallista†| Uusi Suomi
 

Dennis

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Ei. Ihmiset ei osta huonoa tuotetta vaikka heillä olisi kuinka paljon ostovoimaa tahansa. Myytävän tuotteen tai palvelun on oltava sellainen, että ihmiset sitä ostavat. Toisin sanoen hyvä. Siinä ei ole Urpilaisella tai Arhinmäellä mitään tekemistä asian kanssa.
Toki tuotteen laadulla on merkitystä siihen, ostaako ihmiset vai ei, sehän nyt on päivänselvää. Kulutusveroilla saadaan kuitenkin ihmisten mielenkiinto ja ostokyky helposti tapettua, mikäli niissä mennään liian pitkälle. Hengiltä verottaminenhan on varsinkin politiikan vasemman laidan bravuureja. Tuoreimpana esimerkkinä autoveron korotus vajaa 1,5v sitten. Tuskin uusien autojen kaupan laakista romahtaminen johtui siitä, että autoliikkeet alkoivat 1.4.2013 alkaen myydä huonoja tuotteita, joita ihmiset eivät halua ostaa?

Isokallion jutut ovat tosiaan varsin kärjistäviä, kuin myös haastattelusta tehty otsikko. Tarkalleen ottaenhan Isokallio taisi todeta, että olemme sellaisessa tilanteessa, jota ei enää poliittisin keinoin saada korjattua. Jokainen on nähnyt, että hallituksen toimintakyky on pelkkä vitsi, eikä tilanne parane lainkaan, vaikka tämä "maailman viisain kansa" äänestää seuraavissa eduskuntavaaleissa jälleen kerran suurimmaksi puolueeksi Keskustan. Poliittinen kenttä on liian hajallaan, että vaadittavia rakenteellisia uudistuksia saataisiin aikaiseksi. Ne tehdään sitten ajallaan pakon edessä ja poliittisen vastuun kantaa ne epäonniset puolueet, jotka tuolloin sattuu olemaan hallituksessa.

Suomen AAA-luokitus on myös manipuloitu laskemalla eläkevarannot peittämään julkisen sektorin alijäämää.
Vaiettu totuus Suomesta: â€Hieman kummallista†| Uusi Suomi

Näin toimiminen on varsin ymmärrettävää, koska siinä vaiheessa jos (/kun?) tarpeeksi tiukka paikka tulee, niin eläkevarannot realisoidaan valtiolle noin nanosekunnissa, vaikka sen nyt uskotellaan olevan mahdotonta. Mitä tähän AAA-maana halvan velan saamiseen tulee, niin velka on halpaa tasan siihen asti, kun tuo AAA status pysyy, mutta jos se menetetään, on kyyti kylmää. Eipähän siitä kovin montaa vuotta ole, kun Kreikan luottoluokitus oli samalla tasolla, kunnes hiffattiin, että Zorbaksilla on fyrkat loppu ja takaisinmaksu ei taida onnistua.
 
Viimeksi muokattu:

Prof. Puck

Jäsen
Suosikkijoukkue
***HIFK*** & Norristolainen
Fakta on kuitenkin se, että valtion menot ovat nousseet käsittämättömällä tavalla viimeisen 10 vuoden aikana, vaikka samaan aikaan maasta on kadonnut 100.000 teollista työpaikkaa... eli lystin maksajia. Tässä viimeisen viiden vuoden trendi...

No kai se kasvaa, kun porukkaa siirtyy eläkkeelle ja/tai työttömäksi. Kuinkahan paljon enemmän olisi kasvanut, jos toimintaa ei olisi tehostettu? Siitä olen tosin samaa mieltä, että uudistuksia pitää tehdä, mutta silmälaput päässä vedettävä juustohöylä ei oikein kuulosta mielekkäältä ratkaisulta ja eiköhän sitä ratkaisumallia ole jo tarpeeksi yritetty, huonoin tuloksin. Olen samaa mieltä nimimerkki Tarinankertojan kanssa (jolta muutenkin on tullut hyviä ja perusteltuja kommentteja), että uudistuksia suunniteltaessa pitäisi miettiä kokonaisuuksia yksittäisten sektoreiden sijaan.

Suomessa on vaan niin kovin vaikea saada mitään isoja muutoksia läpi konsensus-politiikan vuoksi. Voisi olla ihan tervehdyttävää, että Suomessakin olisi kaksipuoluejärjestelmä ja vallan vaihtuessa vaihtuisi myös muutkin kuin nimet paperilla, jos edes ne!
 

Johannes

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, jääkiekko.
Kun katselin budjetin tulopuolta, niin Valtion korkotulot, osakkeiden myyntitulot ja muiden voittojen tulotukset ovat 1,915 miljardia euroa ja korkomenot 1,866 miljardia euroa. Rahavirta on 49 miljoonaa euroa positiivinen Tilastokeskuksen mukaan, kun otetaan esiin vain nämä kassanhallintaan liittyvät rahavirrat. On koomista kauhistella velkaantumisen kustannuksia v. 2013 Suomessa, kun itse numerot Valtion vuoden 2013 budjetista kertovat toista totuutta kuin "isokallio" tai poliitikkojen suut.

Nyt tarvitaan tekoja talouskasvun käynnistämiseen ja työllisyyden parantamiseen. Siitä syntyy kustannuksia, ehkä vähän lisää Valtion velanottoa. Varaa on, toisin kuin väitetään.

Tilastokeskus - Julkinen talous
 
Ei. Ihmiset ei osta huonoa tuotetta vaikka heillä olisi kuinka paljon ostovoimaa tahansa.
Ihmiset ostavat kaikenlaista, jos heillä on rahaa. Mitä heikompi ostovoima, sitä enemmän ostoksia pitää miettiä ja samalla myös laadukasta tavaraa ja palvelua jää ostamatta.

Eli ei se ihan noin vaan käy, että opettaja tai sairaanhoitaja alkaa tuosta vaan yrittäjäksi.
Tottakai heillä pitää olla jotain myytävää. Jos heillä ei ole, niin pitääkö heidän "myymättömyyttään" rahoittaa rankaisemalla niitä, joiden tuotteet ja palvelut menevät kaupaksi?

Mutta jos Alfred E Neuman alkaa myymään pahanmakuisia makkaroita, niin ne makkarat jäävät hyllyyn, ja Alfredista tulee kohta entinen yrittäjä.
...ja sitten Alfred E Neuman tajuaa olevansa väärällä alalla, jättää makkaranvalmistuksen niille, joilta se sujuu ja tekee jotain sellaista, josta ollaan valmiita maksamaan.
 

Tuamas

Jäsen
Koko potilastietojärjestelmäuudistus on hyvä esimerkki siitä, kuinka ensinnäkin liika itsemääräämisoikeus ei kuntien osalta toimi sekä eritoten siitä kuinka kustannukset paisuvat kuin pannukakku, kun ei osata ostaa ja ei ole keskitetysti hoidettu asiaa aikanaan kuntoon.

Nyt lähes jokaisella sairaanhoitopiirillä ja kunnalla on oma järjestelmänsä, jotka eivät usein ole millään tavoin yhteensopivia. Porissakin käsittääkseni vasta hiljan on saatu potilasdata siirtymään sairaanhoitopiiriltä kuntatasolle (eikä vieläkään kaikilta osin), vaikka molemmat palveluntarjoajat toimivat saman kunnan alueella.

Tässä ohjelmatalot ovat vieneet kuntia ja sairaanhoitopiirejä 1000 - 0.

Linkki Uuden Suomen juttuun asiasta kuinka potilastietojärjestelmän uudistus maksaa ~1,8 miljardia euroa.

Lisäksi kun on lähipiiriin kuuluvan lääkärin kautta päässyt hiukan näkemään noita käytännön sovelluksia, niin onhan noi ihan käsittämättömän kökköjä järjestelmiä.
 

Dennis

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Kun katselin budjetin tulopuolta, niin Valtion korkotulot, osakkeiden myyntitulot ja muiden voittojen tulotukset ovat 1,915 miljardia euroa ja korkomenot 1,866 miljardia euroa. Rahavirta on 49 miljoonaa euroa positiivinen Tilastokeskuksen mukaan, kun otetaan esiin vain nämä kassanhallintaan liittyvät rahavirrat. On koomista kauhistella velkaantumisen kustannuksia v. 2013 Suomessa, kun itse numerot Valtion vuoden 2013 budjetista kertovat toista totuutta kuin "isokallio" tai poliitikkojen suut.
Valtion velkaantumisaste on tosiaan vielä varsin kohtuullisella tasolla, joskin ongelma on nimenomaan siinä, että käytännössä kaikki lisävelka käytetään nykyisen rakenteen ylläpitoon, kun sitä pitäisi ottaa rakenteiden uudistamiseen, investointein ynnä muuhun sellaiseen, joka palvelisi yhteiskuntaa tulevaisuudessa.

Valtion velkaantumisen lisäksi kannattaa katseet suunnata yksityistalouksien velkaantumiseen, joka on melkoinen riski kansantaloudelle. Kun katsoo tätä kuvaajaa, niin tällaiset uutiset eivät tule yllätyksenä.

1. linkki vie findikaattori.fi:hin ja toinen Talouselämän nettisivuille.
 

kristian

Jäsen
Suosikkijoukkue
IFK - Muita ei oo
Kun verrataan Suomen kokonaisverotusta OECD-maiden keskiarvoon, huomaamme että olemme melkoinen verohelvetti. Meillä on 10 prosenttiyksikköä korkeampi veroaste, kuin OECD:ssa keskimäärin.

Veroaste - Veronmaksajain Keskusliitto ry


Mitä tekee hallitus? Nostaa jatkuvasti veroja ja tappaa kotimaisen palvelukysynnän ja ajaa yrityksiä maanpakoon. ALV:ta ja sähköveroa juuri nostettiin ja autoveron nosto ajoi autokaupan ahdinkoon.

Läskien leikkaamisesta ei puhuta sanallakaan, vaan keskustellaan vain jatkuvista veronkorotuksista... esim. ruuan ALV:n nostamisesta, joka romahduttaisi ostovoimaa entisestään. Tälläkin mittarilla olemme Eurooppalaista pohjasakkaa.

http://www.taloussanomat.fi/files/panorama_PalkkaOstovoima.jpg
 
Suosikkijoukkue
Ässät ja Ärrät
Toki tuotteen laadulla on merkitystä siihen, ostaako ihmiset vai ei, sehän nyt on päivänselvää. Kulutusveroilla saadaan kuitenkin ihmisten mielenkiinto ja ostokyky helposti tapettua, mikäli niissä mennään liian pitkälle. Hengiltä verottaminenhan on varsinkin politiikan vasemman laidan bravuureja. Tuoreimpana esimerkkinä autoveron korotus vajaa 1,5v sitten. Tuskin uusien autojen kaupan laakista romahtaminen johtui siitä, että autoliikkeet alkoivat 1.4.2013 alkaen myydä huonoja tuotteita, joita ihmiset eivät halua ostaa?

Totta. Vastasin vain Toejoen Veikolle, joka ehdotti sairaanhoitajien ja opettajien ryhtymistä yrittäjäksi, että ei se yrittäjäksi ryhtyminen ihan noin vain käy. Toki verotuksella voidaan tappaa asia kuin asia, mutta tarkoituksenani oli sanoa, että myytävän tuotteen tai palvelun on oltava sellaista, mitä ihmiset ostaa riippumatta ostovoimasta. Tilanteeseen en näe realistisena vaihtoehtona, että laitetaan ikääntyvät työssä käyvät ihmiset perustamaan yritys.
 

kovalev

Jäsen
Valtion velkaantumisen lisäksi kannattaa katseet suunnata yksityistalouksien velkaantumiseen, joka on melkoinen riski kansantaloudelle. Kun katsoo tätä kuvaajaa, niin tällaiset uutiset eivät tule yllätyksenä.

Se on se euroalueen ihanuus - eli naurettavan alhaiset korot sekä sokea optimismi asuntojen hintojen ikuiseen nousuun - joka ruokkii sairaalloista velkaantumista. Sekä tietysti rahoitusalan sääntelemättömyys ja kokoomus-vetoinen ei vuokra-asuntoja -politiikka. Ihmisiä myös "ohjataan" velkaantumaan koko ajan yhä enemmän. Eivätpähän ala hankaliksi työpaikoilla.
 
Suosikkijoukkue
Ässät ja Ärrät
Minä en ollut laittamassa ketään yhtään mihinkään. Esitin vain vaihtoehdon.

Se on hieno asia, että on vaihtoehtoja. Vaihtoehdon pitää kuitenkin olla realistinen. Minäkin voisin esittää työttömyysongelmaan vaihtoehdoksi, että kielletään työttömyys. Simples. Mutta miten realistinen se vaihtoehto on, onkin toinen juttu.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
On totta, että lääkäri on osittain liikaa myös sihteeri ja kirjanpitäjä, mutta toisaalta paljonko voi vaatia sihteeriltä lääketieteellistä osaamista.

Tätä varten on kehitetty lääkäri/hoitaja parityöskentely. Ensinnä hoitajan luona käy kaikki, ja hoitaja määrittä keiden pitää tavata lääkäri. Hoitaja huolehtii osaltaan myös sihteeritöistä lääkärin keskittyessä potilaskohtaamisiin.

Toki hoitajaresurssistakaan mihinkään puhtaaksikirjoittamiseen repeä, mutta tapa on osoittautunut asiakaan sekä työntekijöiden näkökulmasta mielekkääksi ja palvelevaksi. Mutta kun se maksaa noin alkupäässä, niin kunnat eivät sitä ota laajasti käyttöön (enneku ymmärtävät säästävänsä kuntalaisten parempana terveytenä).
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Yleisen julkishallinnon menot kasvoivat vuodessa 13.1 Miljardista (2012) 13.9 Miljardiin (2013). Tuossa summassa tosin valtion lainanhoitokulut mukana. Kaikenlainen puhe hallintomenojen leikkauksista on silkkaa potaskaa.

... niin, työntekijöitä on vähennetty, eli hallintoa "kevennetty" usealla tuhannella ja hallinnon toimintoja on ulkoisotettu. Silti hallinnon kulut eivät vähene.
(no huomioida täytyy korkokulujenkin kasvu, enivei)

sitä sopii siis kysyä miksi ei?

Yksi syy tuli jo tuossa aikaisemmin, tehostamistoimine johdosta työväki on stressaantuneempaa ja enemmän saikulla = kustannukset ei laske.

Hallinto toimii hitaasti ja hankkeet viivästyy = kustannukset nousee.

Ennen omana työnä tehdyt rutiinityöt on ulkoistettu = firma tekee bisnestä, onkin kalliimpaa.

Hallintoa voi keventää VAIN keventämällä (karsimalla) palvelutasoa.

eli tulisi olla näkemystä siitä, mitä palveluita ja toimintoja voitaisiin vähentää, jotta hallintoa voisi keventää.

Kun verrataan Suomen kokonaisverotusta OECD-maiden keskiarvoon, huomaamme että olemme melkoinen verohelvetti. Meillä on 10 prosenttiyksikköä korkeampi veroaste, kuin OECD:ssa keskimäärin.

Sitä kutsutaan pohjoismaiseksi hyvinvointivaltiomalliksi, ja näissä asuu tutkitusti onnellisimmat ihmiset. Eli ei se kovin huonostikaan ole toiminut.
Suomen kokonaisveroaste on 43,5% kun Tanskan ja Ruotsin kokonaisveroaste on 49,1%. Yllättäne nämä maat olivat myös onnellisuustilaston (ja muidnekin menestysmittareiden) kärjessä *. Korkea kokonaisveroaste korreloi aika selkeästi kansalaisten onnellisuuteen ja tyytyväisyyteen.


Eli puhutaan hallinnon keventämisestä puhutaan palveluiden ja toimintojen karsimisesta. en väitä etteikö kehitysvaroja olisi, ja paljon, mutta verot, ne verot…

Kunta kerää veroja yli 19 miljardia, kun esim palkkaveroja kerätään valtiolle vain 10 miljardia. ALV on noin 14 miljardia. Eli jos puhutaan verotuksesta, pitäisi nimenomaan puhua kuntaverotuksesta. Eli puhutaan niistä peruspalveluista. Ja kun näistä peruspalveluista puolet kustantaa sosiaali- ja terveyspalvelut ja tällä rahan syö nimenomaan ne ”kädet” eli hoitsut, lääkärit jne.…

Vaan kova hinku on asiantuntijoiden suosittamaa terveydenhuollon uudistamistakin vastaan ollut. Tilanteessa jossa sitten kuitenkin jaksetaan päivitellä vanhustenhuollon tasoa tässä maassa.

No sitten on koulutoimi, jossa sielläkin rahareikä on ”käsissä” eli opettajissa. Nytkin luokkakokoja on paine kasvattaa, joten sieltäkö olisi hyvä karsia?

Rakenteita sitten koiteaan nytkin uudistaa, mutta metsään on menossa, sekä hallituksen omin voimin (Demareitten ja Kokkareiden keskinäisessä riitelyssä) vaan oppositiolle ei kävisi sekään vähä’ muutos…





* YK:n raportin perusteella suomalaiset ovat toiseksi onnellisimpia ihmisiä koko maailmassa. Ykköspaikalla ovat tanskalaiset. Pohjoiseurooppalaiset ovat raportin mukaan muutenkin keskimääräistä onnellisempia, sillä Norja, Alankomaat ja Ruotsi pääsevät niin ikään kymmenen onnellisimman maan joukkoon. Myös Kanadassa, Sveitsissä, Uudessa-Seelannissa, Australiassa ja Irlannissa ollaan onnellisia.

EU:n 2010 julkaiseman Innovation Union Scoreboard -vertailun mukaan Ruotsi, Tanska, Suomi ja Saksa ovat Euroopan innovaatiojohtajia.

The Information Technology and Innovation Foundation (ITIF) sijoitti 2011 Suomen toiseksi vertailussa, jossa arvioitiin tutkimus- ja kehityshenkilöstöä ja -panoksia, pääomasijoituksia, tuottavuutta ja kauppaa.

Word Economic Forum (WEF) nostaa vuoden 2012 vertailussaan Suomen maailman kolmanneksi kilpailukykyisimmäksi maaksi Ruotsin ohi. Vuosi sitten Suomi oli vertailun neljäs ja toissa vuonna seitsemäs. Kolmas sija kaikkiaan 144 maan vertailussa kertoo monien perusasioiden olevan kunnossa Suomessa. Kilpailukykyvertailun kärjessä olivat tänäkin vuonna Sveitsi ja Singapore.

IMD:n vuoden 2012 arviossa Suomi putosi sijalle 17 kilpailukykyvertailussa. Vertailun kärjessä olivat Hongkong, Yhdysvallat ja Sveitsi. Ruotsi putosi viidenneksi. Viimevuotista huonompi sijoitus selittyy inflaation kiihtymisellä ja suorien sijoitusten hiipumisella.

Maaliskuussa 2008 julkaistun, EU:n Lissabonin tavoitteiden toteutumista mittaavan kyselyn mukaan Suomi on EU-maiden kilpailukykyisin talous. Suomi on vertailumaiden kärjessä tuottavuuskehityksen ja inhimillisen pääoman ulottuvuuksilla.

Kanadalaisessa Performance and Potential 2005–2006 vertailussa Suomi sijoittui neljän maan kultamitaliryhmään, kun OECD-maita verrattiin laajalla joukolla taloudellisia, yhteiskunnallisia ja ympäristöllisiä indikaattoreita.

OECD:n PISA 2006 ja 2009 -koulutusvertailuissa Suomi menestyi erinomaisesti. Suomalaisoppilaat olivat luonnontieteissä molemmissa tutkimuksissa OECD-maiden parhaita, matematiikassa parhaita ja toiseksi parhaita ja lukutaidossa toiseksi parhaita.

 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös