Yhteiskuntamme on liian fiksu ja hyvä

[Sphinx]

Hetkinen, siis mikä yhteiskunta ammoin tuki heikointa lenkkiään?

No vaikkapa tämä meidän, silloin kun puhelimet olivat vielä kiinni seinässä, presidentti oli kalju ja verkko oli jotain veteen laskettavaa.

Suomi on sellaisessa tilassa, jossa ihmisen ei tarvitse tehdä mitään selviytyäkseen elämästä, meidän yhteiskunta pitää jokaisesta huolen.

Tämä on se avainlause. (Tai -virke, mikäli kielipoliisit niin vaativat.) Oleellista on, pitääkö tätä hyvänä vai pahana asiana.

No nyt tulee aika lailla ristiriitaista tekstiä sieltä. Ensin ihannoidaan Kekkosen ajan yhteiskuntaa heikoimpien tukemisesta nykyisen yhteiskuntamme "kylmyyteen" verrattuna ja seuraavaksi ollaankin sitä mieltä, että nyky-yhteiskunta tukee yksilöä liikaa. Olisiko sittenkin siis oleellista miettiä ensin tukeeko yhteiskuntamme tarpeeksi heikointa lenkkiään eikä heti huudella kaikkia omaa näkemystään pönkittäviä keskenään epäjohdonmukaisia kommentteja. Omasta mielestänihän on pelkästään hyvä asia, että yhteiskunta pitää kansalaisistaan huolta, mutta miettimisen paikka on siinä tapahtuuko niin nykyään.

Nämä harjannetukkaiset, puuhelmikaulaiset idiootit joiden housunpersaukset viistävät maata ovat päättämässä asioistamme 20 vuoden kuluttua. Pelottava tulevaisuudenkuva.

Niin, kuten joku jo totesikin nämä tyypit eivät tule asioistamme päättämään vaan he pitävät kulutusyhteiskunnan pyörimässä ryyppäämällä tyytyväisinä palkkansa tilipäivänä yökerhossa. Uuden polven päättäjinä ovat nähdäkseni profiloitumassa Alexander Stubbin kaltaiset kosmopoliitit kermaperseet ja 70-luvun taistolaisten jättämän ekologisen lokeron täyttäneet nuoret punavihreät naiset. Kun sitten katsoo nykyisiä päättäjiämme Tuomiojineen ja Haloskoineen ei kehitystä voi siihen verrattuna nähdä mitenkään taantumuksellisena.

Esimerkiksi luonnonsuojelu ja se ajatus, ettei muu maailma ehkä olekaan tarkoitettu ihmisen alistamiseen ja maksimaaliseen hyödynottoon, on yleistynyt vasta "näinä päivinä" historiallisessa aikajanassa.

Näin tosiaankin on. Toisaalta tuo hyödynotto on kasvanut eksponentiaalisesti vasta nimenomaan "näinä päivinä". Ei ennen ollut tarvetta tiedostaa ongelmaa, kun sitä ei ollut. Luonnon ja maailman kanssa oltiin sopusoinnussa; tajuttiin se yksinkertainen fakta ettei rahaa voi syödä.

No nimenomaan silloin ihannoimallasi 60-70-luvuilla luonnonsuojelun tila oli jotain aivan kaameaa ja eiköhän tuolla maksimaalisella hyödyntämisellä juurikin siihen ajanjaksoon viitattu. Eli sen jälkeen on ongelma tiedostettu ja sillä saralla on tapahtunut paljon positiivista kehitystä.

Sen sijaan kun todettiin, että nykyihmisen täytyy kouluttautua ihan perkeleesti päästäkseen töihin niin siinä mielessä oli 60-luvulla helpompaa; töitä riitti kenelle tahansa niin paljon kuin vain jaksoi tehdä. Oliko se sitten liian helppoa elämää, en tiedä, mutta ainakin juhlat loppuivat viimeistään lama-ajan myötä tulleen ravistelun myötä. Itse näen ketjun aiheena olevan huolen kumpuavan lähinnä lama-ajan myötä ja sen jälkimainingeissa esiin nousseista arvoista. Epävarmuus tulevaisuudesta, siitä seuraava lyhytjännitteisyys, kiire, globalisaatio, joka onkin tänä päivänä oiva ja salonkikelponen syntipukki kaikkeen, yhteiskunnan viihteellistyminen jne. Jos ei sentään sotaa niin vähintään lamaa joku täälläkin oli taas toivonut oikeiden perusarvojen palauttamiseksi arvoonsa, vaikka onhan meillä omasta takaa kelpo ennakkotapaus lamasta vain 15 vuoden takaa.

Oppilaiden luku- ja kirjoitustaito on myös heikentynyt. Kädentaidoista puhumattakaan. Myös yhteiskunnallinen/taloudellinen uusavuttomuus on lisääntynyt.

Ainakin yksi lukion äidinkielen opettajistani viitisen vuotta sitten totesi, että kovin heppoisia olivat vielä 80-luvulla laudaturin yo-aineet nykyisiin verrattuna ja aineiden aiheetkin olivat kuulemma aiemmin helpompia, esimerkiksi tyyliin "Kännykkä - välttämättömyys vai maanvaina?" Toisaalta heikentyneiden taitojen rinnalla kielitaito, sosiaaliset taidot ja tietotekniset taidot ainakin ovat parantuneet parissa vuosikymmenessä. Vähemmän tärkeiksi jääneet taidot ovat heikentyneet ja tärkeämmiksi tulleet parantuneet, ei kai siinä sen ihmeellisempää.

Suomessa tosiaankin tapahtui 90-luvulla murha johon liittyi ilmeisesti kannibalismia (Jarno Elg) - kyseiseen murhaan liittyi muitakin rituaalipiirteitä.

Myös ainakin 2000-luvulla tapahtuneisiin Tampereen paloittelusurmiin liittyi kannibalismia. Jutussahan oli toisena päätekijänä lama-ajan leimallisesta tv-hömpästä, Gladiaattoreista tuttu Virpi Butt

Syyttäjä: Mitä ruumiinosille tehtiin?

- Heitin koivet uuniin ja paistoin.

Syyttäjä: Valmistelitteko te niitä jotenkin?

- Pitihän ne suolata ja maustaa. Sitten söin, Janne Hyvönen kertoi oikeudessa.

 

[Sphinx]

"Tee toiselle, kuten toivoisit itsellesi tehtävän."

Tämä nyt on muuten melkein maailman itsekkäin lausahdus.

 

[sampio]

Ai on vai? Oletko kuullut/lukenut 1960-luvulla eläneistä nuorista tai saati 1970-luvulla eläneistä nuorista? On se varmasti niin kuin sinä julistat...

Mitäpä luulet?

Voi olla, että kärjistin jopa tahallisesti sanomaani, mutta sanotaan nyt näin, että ei minun yläasteaikaani keskivertoluokassa ollut kuin se 1-3 yhteiskunnallisista asioista kiinnostunutta. Itse en kuulunut tuohon joukkoon, mutta kas kummaa, herääminen tapahtui päälle parikymppisenä. Vakiovastaukseni politiikkaan olisi ollut teininä juuri tuo emmätiiä, ei kiinnosta.

En ole lyhyiden sijaisuuksieni ja muutaman vuoden nuorison parissa tekemäni vapaaehtoistyön perusteella havainnut kovin selkeää eroa viidentoistavuoden takaiseen, enkä jaksa uskoa, että ero omasta ikäluokastani on kovin suuri 60-luvun alun jengiin.

Saa kai sitä vielä näin idealistina toivoa, että asiat voisivat olla toisin?
Etkö itse halua muutosta tämän päivän menoon?

Toki haluaisin muutosta, mutta ei muutos tule nuorisoa nimittelemällä ja vähättelemällä. Enkä nyt välttämättä tarkoita sinun kirjoituksiasi, vaan yleisesti tämän ketjun matskua.

Itseäni huolestuttaa yhä enemmän se, että yhä isompi osa näistä tulevaisuuden toivoista on vieraantumassa tästä yhteiskunnasta ja nykyhetkestä. Tämän hetken tilanne on se, että yksi tai kaksi oppilasta 22 mahdollisesta katsoo edes kerran viikossa uutiset televisiosta. Tokkopa aina on ollut näin. Jos kotona ei katsota uutisia ja lueta sanomalehtiä, niin nuoren on hyvin vaikeata itse ryhtyä asioita seuraamaan.

Niin. Onko se sitten nuorien vika, jos 60-luvulla syntyneet takatukat ja Dingo-fanit eivät osaa antaa lökäpöksyilleen mediakasvatusta? Tai ei kai tätä tarvitse edes kysyä, kun itse siihen vastaat lainauksen lopussa.

Mitenkään myönteisenä en näe sitä kehityksen suuntaa, missä olemme matkalla kohti BB:n julkkismaailmaa ja glamourmalliyhteiskuntaa.

En minäkään.
---

Moni on sanonut tässäkin ketjussa, että nykyään vanhemmuus on hukassa. Mutta mitä se vanhemmuuden hukkaaminen loppujen lopuksi on? Eikö me kaikki joskus seilata ainakin hetki purjeet riekaleina? Ja jos taas kyseessä on pitkäaikainen vaihe, kai heti vanhemmaksi tultua alkanut prosessi, on taustalla varmasti myös omat, pitkälle menneisyyteen ulottuvat syynsä. Tiedän, että on olemassa myös puhtaasti itsekkäitä ja kusipäisiä ihmisiä, mutta väitän silti, että suurin osa hukassa olevista vanhemmista kantaa jotain suoranaisesti itsestään riippumatonta taakkaa ja tämä heijastuu nykyään heidän lapsissaan tavalla tai toisella. Sisällytän tähän yhteyteen myös akateemisen nelivitosen pariskunnan löysän kasvatusotteen, koska kai sekin jostain juontaa juurensa. Tämä on tietysti loputon tie, eikä välitöntä vastuuta vanhemmilta tai nuorelta itseltään tapuksesta riippuen saada pois, mutta toivon teidän ymmärtävän pointtini. Tämä vain sillä suppealla pohjalla mutusteltuna, mikä minulle on muutamien lökäpöksyjen kanssa keskustellessa selvinnyt.

---
Toinen mielenkiintoinen pointti tässä keskustelun aikana esille nousseista asioista on se, että kovin moni täällä on tuomitsemassa itsekkyyden ja suoranaisen hedonismin nykyihmisissä. Joo, ei tavoiteltavia arvoja, itsekin pyrin välttämään. Ainakin joskus. Itsekkäitä ja ylimielisiä paskiaisiahan me kaikki kuitenkin ollaan, sen on tämänkin keskustelun sävyt jo osoittaneet. Vaikka ihan paikallaan asiallinen keskustelu aiheen parissa on.

 

[Evil]

No nyt tulee aika lailla ristiriitaista tekstiä sieltä. Ensin ihannoidaan Kekkosen ajan yhteiskuntaa heikoimpien tukemisesta nykyisen yhteiskuntamme "kylmyyteen" verrattuna ja seuraavaksi ollaankin sitä mieltä, että nyky-yhteiskunta tukee yksilöä liikaa.

Väännetääs nyt vielä kerran rautalangasta. Se, että sairaita, vanhuksia ja lapsia tuetaan on hyvä asia. Niitä pitää tukea jotka sitä todella tarvitsevat. Sitten kun vähäosaisten tukemiseen suunnatusta summasta x menee iso osa terveiden ja työkykyisten, mutta patalaiskojen vetelysten taskuihin, on kyseessä huono asia.

Nyky-yhteiskunta siis tukee sellaisiakin yksilöitä joita pitäisi monottaa perseelle, ja osin tästä syystä ei kykene aina tukemaan riittävästi niitä yksilöitä joita tulisi.

Joko selkeni?

Tämä nyt on muuten melkein maailman itsekkäin lausahdus.

Ka onhan se, mutta jos sen varjolla tekee hyvää ja jättää vittumaisuuksia suorittamatta, on se palvellut jotain tarkoitusta.

 

[Hemingway]

Joko selkeni?

Ei sikäli seljennyt, että elämäntapaluusereita on vain marginaalisesti. Sen sijaan työhalukkaita ja työkykyisiä on paljon, mutta heitä ei työllistetä esimerkiksi sen vuoksi, että ikä alkaa vitosella tai taustalla on tauko työelämässä ja kuntoutuminen mielenterveysongelmista.

Tietenkin elämäntapaluusereistakin pitäisi päästä eroon, mutta tuskin he taloudellisesti ovat suuri taakka. Paljon suurempi ongelma on sairaat, joita ei lasketa eläkkeelle vaan jotka kuljetetaan työttömyystilastoissa sekä työhaluiset ja -kykyiset, jotka eivät saa työtä.

Elämäntapaluusereihin keskittyminen on enemmän politiikkaa kuin todellinen ongelma. Kunhan nyt ensin saataisiin työllistettyä heidät, jotka työtä tahtovat ja siihen pystyvät.

 

[ernestipotsi]

Tuo "ei saa töitä" tarkoittaa hyvin usein samaa kuin "ei halua töitä". Duunia riittää jos vain jaksaa tehdä. Monille esteenä on nimenomaan se että ei halua ottaa vastaan ns "paskaduuneja".
Mikä estää työskentelemästä kaupan kassalla jos oman alan hommia ei löydy. Mielestäni paskaduuneja ei olekaan. Moni työttömäksi syystä tai toisesta jäänyt uraihminen häpeää enemmän "paskaduunin" tekemistä kuin tukien nostoja. Näille on turha edes ehdottaa yrittäjyyttä.

Toki on olemassa oikeastikin sairaat (myös masennus ym on oikea sairaus). Ja itse asiassa tässä ryhmässä on työhalukkuutta enemmän kuin yleisesti luullaan. Minä ainakin arvostan vammaisia ym sairaita jotka haluavat tehdä duunia mahdollisuuksiensa mukaan. Hienoa nähdä ettei heitä eristetä 1800-luvun tyyliin koppiin vaan annetaan heille mahdollisuus.
Yhtä lailla arvostan myös vanhempia ihmisiä jotka eivät 65-vuotta täytettyään juokse hakemaan eläkettä vaan jatkavat itsensä elättämistä.

 

[Evil]

Yhtä lailla arvostan myös vanhempia ihmisiä jotka eivät 65-vuotta täytettyään juokse hakemaan eläkettä vaan jatkavat itsensä elättämistä.

Minäpä en arvosta. Vanhat kääkät pitävät kynsin hampain työpaikoistaan kiinni ja vievät niiltä nuorilta, työhaluisilta ja -kykyisiltä, mahdollisesti perheellisiltä ihmisiltä duunimahdollisuuden.

Eläkkeelle pakolla kun täyttää 65, sanon minä. Miksei jopa 60.

 

[Evil]

Ei sikäli seljennyt, että elämäntapaluusereita on vain marginaalisesti.

Ehkä siellä päin on näin, hyvä vain jos niin on. Pohjoisessa, idässä, haja-asutusalueiden pikkukaupungeissa ja -kunnissa heitä on kuitenkin paljon. Monessa hyvin tuntemassani kunnassa ongelmaksi asti. Kun töitä tai jatkokoulutusta ei ole tarjolla, nuoret joko muuttavat pois tai jäävät paikkakunnalle alkoholisoitumaan. Muutaman vuoden päästä ne, jotka eivät vielä ole kävelleet junan alle tai saaneet puukosta, ovat dokanneet aivonsa ja habituksensa siihen pisteeseen ettei kukaan heitä ota töihin. Edessä on jopa kymmeniä vuosia päivärahoilla ja sossun tuella juopottelua. Voilá!

 

[Hemingway]

Tuo "ei saa töitä" tarkoittaa hyvin usein samaa kuin "ei halua töitä". Duunia riittää jos vain jaksaa tehdä. Monille esteenä on nimenomaan se että ei halua ottaa vastaan ns "paskaduuneja".

Moniko paskaduuni jää tekemättä sen vuoksi, ettei ole tekijöitä? Minulla on vankka kokemus paskaduuneista eikä niitä noin vain saa. Esimerkiksi kaupan kassoiksi riittää hakijoita.

Ongelmaa kannattaa alkaa purkaa sieltä päästä, missä se on suurin ja ilmeisin eli yritetään työllistää ensin heidät, jotka työtä haluavat ja joille sitä ei esimerkiksi aikaisemman sairauden tai iän vuoksi tahdota antaa.

 

[mjr]

Moniko paskaduuni jää tekemättä sen vuoksi, ettei ole tekijöitä? Minulla on vankka kokemus paskaduuneista eikä niitä noin vain saa. Esimerkiksi kaupan kassoiksi riittää hakijoita.

Tämä on vähän sivuseikka keskustelulle, mutta väittäisin kyllä, että pääkaupunkiseudulla on viime vuosina ollut melkoisen helppoa saada esim. siivoojan työtä - ehkä ongelmaksi voi tulla ylipätevyys, mutta aikamoinen työvoimapula vaikuttaa alalla vallitsevan. Itse olen kai kodin perua saanut sen asenteen, että mikä tahansa työ on kunnioitettavaa, jopa melkoisen tasa-arvoisesti, ja ettei ole olemassa mitään "paskaduuneja", paitsi ehkä roskalehden toimittajan työ... Luulisin että tämä asenne on aika laajalle levinnyt vielä tänä päivänäkin.

 

[Timbit]

Ei yhteiskunta ole koskaan valmis, paitsi ehkä siinä vaiheessa kun se muuttuu vain osaksi historiaa. Yhteiskunta muuttuu. On hienoa, että muutoksen suunnasta ollaan kiinnostuneita ja sitä kautta osittain myös huolissaan. Minä en pääse normaalielämässäni seuraamaan nykyteinien elämänmenoa ja ajattelumaailmaa yhtä läheltä kuin vaikkapa veli TosiFani ja ehkä siitä johtuen en osaa olla yhtä huolissani kuin hän tai moni muu. Voi olla, että kuulun siihen porukkaan jolle tietämättömyys asiasta on vain siunaus ainakin mielenrauhan kannalta.

Jos pohditaan sitä, minkälaiseksi nykyteinit tulevat yhteiskuntamme ja sitä kautta elämämme muuttamaan ottaessaan aikanaan vastuun rattaiden pyörittämisestä, niin en jaksa jakaa ainakaan noita synkimpiä huolia. Muistan vielä sen menon, mikä yläasteen luokallamme oli tunnista toiseen. Monelle oli tärkeää tulla huomatuksi, ja huomiota haettiin sitten keinolla millä hyvänsä. Ja mitenkäs sitä paremmin saisi kuin häiriköimällä? Silloin oli tärkeää olla äänessä väärään aikaan ja muutenkin käyttäytyä sääntöjen vastaisesti. Me hiljaisemmat ja ahkerammat oppilaat saimme kunnian toimia sekä sijaiskärsijöinä että ajoittain myös häiriköinnin välineinä. Eipä tuosta sen kummempaa traumaa jäänyt, kun jaksoi vaan keskittyä olennaiseen.

Aika moni entinen luokkakaverini on sittemmin kulkeutunut ammattikoulun, kortiston ja työllistämisjaksojen kautta jatkokoulutukseen, ja sieltä ihan oikeisiin työpaikkoihin. Monesta teinihäiriköstä on kasvanut fiksu ja vastuuntuntoinen aikuinen. Keskustelun hengessä saanen luvan käyttää termiä "yhteiskuntakelpoinen". Toisilla se vaan vie pidemmän ajan kuin toisilla. Tiedä sitten, mikä on se paras tapa. Yksilön kannalta oman lahjakkuuden peittely ja hukkaan heittäminen tuskin on edullista, eikä yhteiskuntakaan taida siitä paljoa hyötyä.

Niin mutta siis tämä yhteiskunnan nykytila ja sen horjuvat savijalat, eli nykynuoriso. Nykynuorison vanhemmathan siihen voivat vaikuttaa. Jos siis haluaa olla huolissaan yhteiskunnan tulevasta suunnasta niin ei pidä päivitellä sitä murjottavaa tai riehuvaa teiniä, vaan sen vanhempia. Onnistuvatko he tehtävässään ja onko murjotus/riehuminen merkki siitä että pieleen on menossa, vai onko tuo vain normaali ihmisen kehitysvaihe? Tähän on jo saatu paljon näkemyksiä ja kuten jo olen maininnut, en henkilökohtaisesti ole niin huolissani. Ennemmin tai myöhemmin se kartsalla pyöriminen ja mopon tai auton renkaan potkiskelu kaverien kanssa alkaa kyllästyttää ja mieleen hiipii ajatus, että voisi kai tämä ajan fiksumminkin käyttää.

Jos se Gaussin käyrän keskivertoenemmistö tosiaan on liukumassa sinne heikompaan suuntaan niin sehän tarkoittaa sitä, että terävimmällä aineksella on aiempaa enemmän vastuuta ja sitä kautta valtaa (tai miten päin vaan). Ei ongelmaa, kunhan varsinaisten vapaamatkustajien ryhmä pysyy tarpeeksi pienenä. Henkilökohtaisesti en toki riemuitse siitä, että osa maksamistani veroista ohjataan jonkun lorvimisen tukemiseen, mutta yhteiskunta se vaan porskuttaa vaikka minua harmittaisikin maksaa ja sitä lorvijaa harmittaisi, ettei se mielestään saa tarpeeksi rahaa siihen lorvimiseen.

Tuossa edellä käsitellään nykyhetken työelämää ja sitä, miten työnantajat suhtautuvat työntekijöihin. Kyynisesti voisi todeta, että työntekijöistä on tulossa monille firmoille vain ikävä kuluerä ja työt pitäisi saada tehtyä mahdollisimman pienellä porukalla. Palkkioksi hyvin tehdyistä töistä annetaan kiitokset ja nostetaan seuraavan kvartaalin tavoitteita entistä ylemmäs. Ei ymmärretä, että työntekijät ovat ihmisiä, eivät koneita tai robotteja. Todellisuus ei ole onneksi noin paha, mutta pitkässä juoksussa (taas yksi rakastamani termi) ne firmat menestyvät, joissa tajutaan hyvien työntekijöiden arvo ja sitä kautta työntekijöitä kunnioitetaan. Moni firma joutunee opettelemaan asian kantapään kautta. Oletteko muuten lukeneet sen kolumnin suomalaisten johtajien heikoista ihmisjohtamistaidoista? Kauppalehti tai muu vastaava taisi julkaista sen joku aika sitten, olen laiska enkä jaksa etsiä sitä. Yhteiskunnan vika.

Mitä jokainen voi tehdä sen eteen, ettei yhteiskunta mene täysin päin helvettiä? Kasvattakaa nyt ainakin lapsenne kunnolla. Älkää olko niitä helkkarin curling-vanhempia. Se on rasittavaa lapselle joutua sitten jossain muualla kuin kotona opettelemaan, että elämässä tulee myös pettymyksiä ja asiat eivät mene aina niinkuin kullannuppu itse haluasi, ja se on aika hiton rasittavaa joutua olemaan tekemisissä noiden kullannuppujen kanssa ihan missä tahansa. Onhan se täällä Jatkoajassakin nähty ties kuinka ja monta kertaa miten jotkut eivät osaa suhtautua erimielisyyksiin mitenkään. Tämä on sentään helläkätinen ja turvallinen paikka verrattuna oikeaan elämään.

Terveisin yksi pieni yhteiskunnan ratas, joka ainakin yrittää tehdä oman osansa ja avittaa muita tekemään omansa.

 

[Hemingway]

Tämä on vähän sivuseikka keskustelulle, mutta väittäisin kyllä, että pääkaupunkiseudulla on viime vuosina ollut melkoisen helppoa saada esim. siivoojan työtä - ehkä ongelmaksi voi tulla ylipätevyys,

Mollissa on Tampereella tällä hetkellä kuusi kokopäiväistä siivoojan jobia. Seurataan saadaanko niihin väkeä.

Kokopäiväisten myyjien töitä on vielä vähemmän eikä tainnut olla ainuttakaan marketinkassaa.

Ei ole koulutuksen jälkeen helppoa saada paskahommaa. Uskokaa pois.

 

[Evil]

Kyynisesti voisi todeta, että työntekijöistä on tulossa monille firmoille vain ikävä kuluerä ja työt pitäisi saada tehtyä mahdollisimman pienellä porukalla.

Mieluiten kiinalaisella porukalla, Kiinassa.

Hyvä kirjoitus Designeriltä kaikkinensa.

Ei ole koulutuksen jälkeen helppoa saada paskahommaa. Uskokaa pois.

Jospa paskahommaa hakiessa jättäisi sanomatta että on inssi tai maisteri? "Joo, en mä peruskoulun jälkeen oo mitään tehny... Vähän ajoin pimeetä taksia ja yks kesä meni varastolla."

 

[Hemingway]

Jospa paskahommaa hakiessa jättäisi sanomatta että on inssi tai maisteri?

Ei ole tullut koulutusta mainostettua. En tiedä onko syynä ikä, koulutus vai työmarkkinoiden tilanne, mutta kun ennen riitti jos jonkinlaisia hommia niin paljon että kotiin asti soitettiin ja pyydettiin töihin, niin nyt kun pitäisi vuoden ajaksi saada jonkinlainen työ jolla selviäisi maailmalle, niin ei se helppoa olekaan.

 

[Morrison]

Tein tutkivaa "journalismia" ja kaivoin tuon designerin mainitseman jutun esiin netin kätköistä. Linkki on tässä.
Iso peukku tälle Petteri Kilpiselle ja myöskin Designerille. Näinhän nämä asiat menee.

Vaikka en ole pitkää uraa tehnyt missään firmassa ja nyt taas opiskelen, niin kyllähän asiat ovat muuttuneet. Kun kyselee vanhemmilta työkavereilta mitä meno oli 60-70 -luvuilla, niin ei voin kuin ihmetellä.

Itseänihän eniten korpeaa juuri tämä porukan poispotkiminen vaikka firma tekee voittoa. Muistan 90-luvun alun laman, niin silloinhan oli normaalia että porukkaa laitettiin kilometritehtaalle koska firmalla meni oikeasti huonosti. Nyt firma tekee voittoa ja silti porukkaa pihalle. Ei jymmärrä.

On myös kokemusta tosi paskasta pomosta. Ei osannut yhtään kuunnella mitä sanottiin ja tiuski kaikki vastaukset. Ehkä hänessä huomasin koulutuksen puutteen, hän oli vasta saanut pomon pestin ja oli nostettu työntekijän paikalta pomoksi. Tai ehkä ei vain osanut käsitellä stressiä ja sen takia purki paineet kiukutteluna meihin nuorimpiin työntekijöihin. Kuulemma ei yhtään kiukutellut näille jotka olivat olleet pitempään talossa.
Sanotaan vielä, että tyyppinä ihan mukava, mutta pomona ei niinkään.

 

[TosiFani]

Ei yhteiskunta ole koskaan valmis, paitsi ehkä siinä vaiheessa kun se muuttuu vain osaksi historiaa. Yhteiskunta muuttuu. On hienoa, että muutoksen suunnasta ollaan kiinnostuneita ja sitä kautta osittain myös huolissaan. Minä en pääse normaalielämässäni seuraamaan nykyteinien elämänmenoa ja ajattelumaailmaa yhtä läheltä kuin vaikkapa veli TosiFani ja ehkä siitä johtuen en osaa olla yhtä huolissani kuin hän tai moni muu. Voi olla, että kuulun siihen porukkaan jolle tietämättömyys asiasta on vain siunaus ainakin mielenrauhan kannalta...

Itseasiassa en ole huolissani nykynuorisosta, koska lapsi on aina tabula rasa, tyhjä taulu. Ja kyllä tulevat nuoret ovat taas parempi sukupolvi, jos heille annetaan siihen mahdollisuus. Omassa työssäni, huostaanotettujen lasten kanssa, näkee lähes aina epäonnistuneita vanhempia. Joko kyvyttömiä tai haluttomia vanhemmuuteen. Oma huoleni kohdistuu suurimmaksi osaksi nykyiseen yhteiskunnan kivijalkaan, minusta se on murentumassa.

Elämyselämä vaatii jatkuvasti uusia ja uusia elämyksiä ja kun rahaa on käytössä, mikään ei tunnu riittävän. Tavallinen perhe elämä kotona olemisineen ja rauhoittumisineen ei anna tarpeeksi virikkeitä.

Kun ministeri Sarkomaa teki mielestäni täysin oikean ratkaisun, tulee esille kaikkien mulkkujen (anteeksi kielenkäyttöni) äiti, Lenita Airisto, kertomaan miten uranaisille pitäisi palkata lastenhoitajat, jotta he voisivat tehdä uraa.

Jos hankit lapsia, teet parinkymmenen vuoden työsopimuksen sen syntyvän lapsen kanssa. Tällöin järjestät elämäsi lapsen mukaan, ei päinvastoin. Minua vituttaa kun äiti tai isä kertovat meille, etteivät halua ottaa lastaan lomille esim. juhlapyhinä, kun haluavat omaa aikaa. Mitä vitun omaa aikaa?? He ovat sitoutuneet hoitamaan lapsensa.

Vaikka omat työkokemukset ovat vähemmistön parista, tämä sama trendi näkyy tavallisten perheiden parissa. Kaduilla on viikonloppuisin yhä nuorempia ja nuorempia lapsia täysin heitteillä, kun vanhemmat vaativat omaa aikaa. Mielestäni nykyiset kasvattajat antavat täysin väärän arvomaailman nuorisolle.

 

[tant gredulin]

Olen miettinyt samoja teemoja hieman toisenlaisen lähtökohdan kautta miettiessäni minne on kadonnut tunnerekisteristä 'häpeä'. Katosiko se sen myötä, kun yhteisö ei enää valvonut toistensa tekemisiä, vaan yksilön tarpeet ja yksityisyyden varjelu kohosivat koskemattomaksi?

Olisi ollut häpeällistä jättää lapsensa ilman valvontaa ja lähteä itse baariin. Olisi ollut häpeällistä jos lapsi olisi määrännyt kuinka kodissa toimitaan. Olisi ollut häpeällistä jättää lapsi kasvattamatta. Olisi ollut häpeällistä käydä tarpeillaan toisen pihalla tai kadulla. Olisi ollut häpeällistä esiintyä televisiossa humalassa ja/tai alasti.

Ja nyt taas puhutaan yhteisöllisyydestä sen osana, että kukaan ei jäisi ulkopuolelle, huomaamattomaksi. Olemmeko valmiita ottamaan häpeän takaisin? Vai onko se peräti terveellinen tunne?

 

[TosiFani]

Olen miettinyt samoja teemoja hieman toisenlaisen lähtökohdan kautta miettiessäni minne on kadonnut tunnerekisteristä 'häpeä'...

Naisasia -ketjussa itseäni moitittiin keski-ikäiseksi ja tätä kautta vanhanaikaiseksi, kun ihmettelin erään kirjoittajan toimintaa tyttöystävän isovanhempien luona. Kirjoittaja oli valitellut krapulaa joulupöydässä ja heittänyt mällin huuleensa ruuan jälkeen olohuoneessa. Itseäni moinen toiminta hävettää, mutta ilmeisesti nuorempien kirjoittajien mielestä ihmisen pitää aina olla oma itsensä. Omat vanhemmat opettivat käyttäytymistä ja olisin saanut korvilleni tämän tyylisestä toiminnasta.

 

[dana77]

Tein tutkivaa "journalismia" ja kaivoin tuon designerin mainitseman jutun esiin netin kätköistä. Linkki on tässä.
Iso peukku tälle Petteri Kilpiselle ja myöskin Designerille. Näinhän nämä asiat menee.

Ottamatta kantaa sen enempää tuon jutun sisältöön, niin yleensä suosittelen suhtautumaan pienellä varauksella kaiken maailman konsulttien artikkeleihin. Yleensä heillä on omat tarkoitusperänsä.

Jos joku ei usko, niin tuossa artikkelissa kyseisen lafka näyttää itse hauiksiaan (älkää tehkä niinkuin minä sanon vaan...?):
http://www.marmai.fi/uutiset/article199227.ece

 

[dana77]

Kun ministeri Sarkomaa teki mielestäni täysin oikean ratkaisun, tulee esille kaikkien mulkkujen (anteeksi kielenkäyttöni) äiti, Lenita Airisto, kertomaan miten uranaisille pitäisi palkata lastenhoitajat, jotta he voisivat tehdä uraa.

Jos hankit lapsia, teet parinkymmenen vuoden työsopimuksen sen syntyvän lapsen kanssa. Tällöin järjestät elämäsi lapsen mukaan, ei päinvastoin.

En tiedä mitä ministeri Sarkomaan mies tekee, mutta koska hän ei taatusti ministeriä korkeammassa virassa ole, niin silloin oikea ratkaisu että hän olisi jäänyt kotiin hoitamaan sitä parinkymmenen vuoden työsopimustaan ja jäänyt kotiin hoitamaan niitä tekemiään lapsia (jos kerta TosiFanikin voi ottaa kantaa että Sarkomaan perheen pitää tehdä, niin kai sitten minäkin näin voin tehdä. Yleensä ehkä olisin sitä mieltä, että se on heidän oma asiansa ja thats it)

 

[TosiFani]

Ottamatta kantaa sen enempää tuon jutun sisältöön, niin yleensä suosittelen suhtautumaan pienellä varauksella kaiken maailman konsulttien artikkeleihin. Yleensä heillä on omat tarkoitusperänsä.

Jos joku ei usko, niin tuossa artikkelissa kyseisen lafka näyttää itse hauiksiaan (älkää tehkä niinkuin minä sanon vaan...?):
http://www.marmai.fi/uutiset/article199227.ece

Eikö olisi tärkeämpää ottaa kantaa sisältöön, kun luoda lähteelle epäilys perusteettomasti??

Jos mielestäsi jokin tuossa artikkelissa on konsultin tarkoituksen mukaista informaatiota, kerro se meille muillekin, älä mustamaalaa ilman perusteita.

 

[dana77]

Jos mielestäsi jokin tuossa artikkelissa on konsultin tarkoituksen mukaista informaatiota, kerro se meille muillekin, älä mustamaalaa ilman perusteita.

No koska kyseisen jutun kirjoittaja oli tuon lafkan TJ ja siellä kiistattomasti tehdään juuri noita kritisoituja kustannusleikkausia, niin eikö siitä jokainen fiksu ihminen itsekin ymmärrä että TJ ei tuota väitettään usko itsekään eli kyseessä oli pelkkää myyntipuhetta. Toinen looginen päätelmä tietenkin on että hän itse kuuluu noihin mainitsemiensa huonojen johtajien joukkoon ja ei kai me sellaisia aleta täällä auktoriteetteina käyttämään?

 

[TosiFani]

Danalle vastaus:

Ministeri Sarkomaa halusi jäädä kotiin koska hänen 8 vuotias lapsensa tätä halusi. Mielestäni se, että lapsi kaipaa äitiään on hyvä syy tehdä tämän kaltaisia ratkaisuja. Ilmeisesti sinun elämänkatsomuksessa lapsien tarpeilla ei ole mitään merkitystä, ainoastaan rahalla. Edelleen sinun mielipiteesi ovat erittäin hyviä esimerkkejä siitä mitä ajan takaa.

 

[dana77]

Danalle vastaus:

Ministeri Sarkomaa halusi jäädä kotiin koska hänen 8 vuotias lapsensa tätä halusi. Mielestäni se, että lapsi kaipaa äitiään on hyvä syy tehdä tämän kaltaisia ratkaisuja. Ilmeisesti sinun elämänkatsomuksessa lapsien tarpeilla ei ole mitään merkitystä, ainoastaan rahalla. Edelleen sinun mielipiteesi ovat erittäin hyviä esimerkkejä siitä mitä ajan takaa.

Sitten siinä on virhe tehty jo aikaisemmin, jos lapselle ei kelpaa kuin toinen vanhempi. Minä voin tässä asiassa aika hyvällä omalla tunnolla huudella, koska olen itse tällä hetkellä ollut joku nelisen kuukautta vanhempainvapaalla hoitamassa meidän 7 kuukautista tytärtä 70% palkalla normaalista. Niin että noilla profiloinneillasi saa minun mielestäni pyyhkiä hyvin pitkälti persettä.

 

[ernestipotsi]

Moniko paskaduuni jää tekemättä sen vuoksi, ettei ole tekijöitä? Minulla on vankka kokemus paskaduuneista eikä niitä noin vain saa. Esimerkiksi kaupan kassoiksi riittää hakijoita.
.

jännä juttu mutta minulle on tarjottu syystalven aikana kuutta eri työtä. (yrittäjyys, kuorma-autokuski, eri alojen myyntihommia sekä varastoduunia) Eri ala, eri työnantaja ja eri kunnista.