Miksipä ei ehkä noinkin. Mutta jos otetaan kaksi ryhmää: ensimmäisessä on sata työnteollaan miljonääriksi rikastunutta ja toisessa sata perustyyppiä, uskon enemmän ensimmäisen ryhmän kykyyn laatimaan malleja kuinka yhteiskuntaan saadaan enemmän varallisuutta ja hyvinvointia kuin tuon toisen ryhmän. Vaikka yksittäistapaukissa voi löytyä mitä tahansa, keskimäärin rikastuminen ei tapahdu sattumalta ja valtaosalta ihmisiä puuttuu kyky rikastua huomattavasti. Minusta on virheellistä kuvitella että jos joku työnteollaan ja innovaatioillaan rikastunut ei olisi ikinä syntynyt, joku toinen olisi rikastunut hänen asemestaan vastaavan määrän.
Demokratiaan kuuluu se että kaikilla kansalaisilla on yhtäläinen oikeus vaikuttaa päätöksentekoon ja tämän mukaan edetään.
On varakkaiden ihmisten joukossa sellaisiakin, kenellä on ollut lähinnä onnea joko syntyä oikeaan sukuun tai sitten on käynyt bisneksissä joku tavaton munkki, mutta aika suurelta osin noita ihmisiä yhdistää hirveä draivi tehdä sitä rahaa ja tulla rikkaaksi.
Bill Gates taisi tätä perustella, kun tässä taannoin nousi kohu hänen lausunnostaan että ei halua tyttärensä naivan köyhää miestä, että hänen omassa päässään rich ja poor eivät niinkään tarkoita sitä, miten ihmisellä on rahaa vaan enemmän sitä mindsettiä, joka ihmisellä on. Gatesin mukaan
poor guy on sellainen, joka jonkun jättipotin saadessaan hassaa rahat menemään nopeasti eikä edes yritä esim. laittaa niitä poikimaan. Kun raas
rich guy on sellainen, että vaikka menettäisi kaiken, lähtee yrittämään uudestaan ja lopulta rikastuu jälleen.
Mutta valitettavasti ihmisluonto taitaa olla sellainem, että tämä sama draivi rilastua ajaa nämä ihmiset myös sitten suorastaan kohtuuttomuuksiin. Mikään ei enää riitä vaan aina pitäisi saada lisää, ja ei käytetä pienintäkään porsaanreikää hyödyntämättä, että saataisiin vielä pikkuisen enemmän omaisuutta. Ja tämä mindset ja kaikki kikat iskostetana sitten myös jälkikasvulle, jolloin omaisuus saadaan pysynään suvussa sukupolvien yli.
Tuossa aiemmin linkkaamassani SK:n jutussa Disney-suvun perijä kertoikin, kuinka hänen Roope-setää päivä päivältä enemmän muistuttaneet isänsä ja setänsä ihan pienestä pitäen alkoivat opettaa "verosuunnittelua", eli opettivat kaikki kikat kuinka verotust voidaan laillisesti kiertää. Taisi olla tämä sama perijä, joka kertoi myös, kuinka rikkailla nälkä vaan kasvaa syödessä. Kun on esimerkiksi kerran päässyt lentämään turistiluokan sijasta business-luokassa, ei enää halua takaisin rahvaan pariin. Ja kun ensimmäistä kertaa pääsee ykkösluokkaan, businesskaan ei tunnu enää missään. Ja kun ensimmäisen kerran pääsee lentämään omalla yksityiskoneella, ei ole enää paluuta jonottamaan lentokentille turistien kanssa. Tämän takia nämä ihmiset haluavat aina vaan lisää.
Minä en missään nimessä halua mitään sosialismia, jossa kaikki tasapäistetään ja rikkaaksi haluavia ihmisiä estetään rikastumasta. Mutta toisaalta järjestelmässä pitäisi myös olla minusta jokin rajoitin, ettei anneta mennä kohtuuttomuuksiin. Ja ennen kaikkea pitäisi suitsia sitä, että rikkaat alkavat käyttämään omaisuuttaan vallan keskittämiseen ja poliittiseen oman etunsa ajamiseen. USA:ssakin on ollut tähän ihan toimivia mekanismeja, eikä se ole estänyt ihmisiä rikastumasta ja sitä myyttistä amerikkalaista unelmaa toteutumasta. Mutta aina kun ne puretaan niin lopputulos taitaa olla tällainen oligarkia tai ainakin hyvin lähellä oligarkiaa oleva.