Yhdysvaltojen ajautuminen kohti diktatuuria jatkuu

[Alfred E Neuman]

Tuohan nyt johtuu lähinnä siitä, että etelärajan takana on niin paljon kurjemmat olot. Jos molemmin puolin olisi kanadat, ei muuttovirta olisi vastaava.

Tämä on totta kyllä. Wikipedia väittää kuitenkin, että kyllä sinne menee muualtakin porukkaa ihan kiitettävästi. Hauskana ajatusleikkinä muuten, Texas kuului jossain vaiheessa maailmanhistoriaa Meksikolle. Miltähän maailma näyttäisi, jos Texas olisi vieläkin osa Meksikoa.

 

[olkikuukkeli]

Tykkään kuitenkin tuosta Jenkkikulttuurista, eli että jos jotain haluaa, niin sen eteen yleensä tehdään jotain muutakin kun vaaditaan yhteiskuntaa apuun.

Ns. negatiivinen vapausihanne angloamerikkalaisen maailman selkeimmin erottaakin vaikkapa manner-Euroopasta tai Pohjoismaista. Itse tuollaisen "kun yrittää niin onnistuu"-ajattelun ideologisena huuhaana, jossa ihmisluonto ja sosiaalinen todellisuus jää pahasti hahmottamatta. Modernissa kapitalistisessa talousjärjestelmässä - ja varmaan muissakin tunnetuissa järjestelmissä - köyhiä on aina tietty määrä jollain varianssilla. Köyhyys ei katoa yrittämällä, eikä johdu yrityksen puutteesta kuin korkeintaan osan kohdalta.

 

[avatar]

Muistan vähän näitä mielikuvia myötäillen ihan loistavan t-paidan vaimikälieoli, jonka aikanaan näin jenkeissä, taisi kantajana olla joku punaniska republikaani:

Earlier we had Ronald Reagan, Bob Hope and Johnny Cash.

Now we have Barack Obama, no hope and no cash.

Hauska, kun Reagan aikanaan oikein kunnostautui pressana, joka kasvatti Yhdysvaltojen velkataakkaa. Clinton demokraattina taitaa olla ainoa viime vuosikymmenten presidenteistä, joka jopa onnistui velkamäärää hetkellisesti pienentämään.

Obaman saapuessa pallille, oli tilanne kauttaaltaan niin karmaiseva, että mitäpä siinä pressa paljon voi tehdä. Tietysti Obaman aikana noussut velkamäärä tyystin laitetaan Obaman piikkiin republikaanien toimesta, eikä edes viitsitä kelata, mitä teki Bushin hallinto.

Tuo lausehan t-paidassahan on ikivanha. Nyt siihen on vain lyöty Obaman nimi tilalle. :)

 

[Alfred E Neuman]

Ns. negatiivinen vapausihanne angloamerikkalaisen maailman selkeimmin erottaakin vaikkapa manner-Euroopasta tai Pohjoismaista. Itse tuollaisen "kun yrittää niin onnistuu"-ajattelun ideologisena huuhaana, jossa ihmisluonto ja sosiaalinen todellisuus jää pahasti hahmottamatta. Modernissa kapitalistisessa talousjärjestelmässä - ja varmaan muissakin tunnetuissa järjestelmissä - köyhiä on aina tietty määrä jollain varianssilla. Köyhyys ei katoa yrittämällä, eikä johdu yrityksen puutteesta kuin korkeintaan osan kohdalta.

Köyhiä ihmisiä on kyllä ihan joka paikassa maailmaa. Ei ole olemassa, enkä usko että koskaan tulee, järjestelmää jossa kaikilla on kivaa eikä köyhiä ole olemassakaan. Kääntäisin kuitenkin tuon "kun yrittää niin onnistuu" tyyliin, "kun yrittää niin onnistuu todennäköisemmin kuin jos ei yritä", ja jos yrityksestä huolimatta epäonnistuu niin sitten on lupa valittaa.

Minä tykkään yrittämisen kulttuurista, jollainen Yhdysvallat ainakin vielä toistaiseksi on. Ulkopolitiikka joskus ampuu hiukan yli, mutta noin maana se on vallan mainio. Ihmiset todella ystävällisiä ja meiniki on rentoa. Ehkä New Yorkissa meininki on pikkasen vähemmän rentoa.

 

[Tarinankertoja]

.Minä tykkään yrittämisen kulttuurista, jollainen Yhdysvallat ainakin vielä toistaiseksi on.

Perinteinen amerikkalainen unelma, jossa oman onnensa seppä pärjää kovalla työnteolla ja yrittämällä, on peräisin viiskytluvulla. Reaganin valtaantulosta lähti varallisuuden uusjako jossa keskiluokka ja yrittämällä menestykseen on yhä kaukasempi haave USAssa. Piketyhän tutki juuri tätä tässä paljon puhutussa kirjassaan. Ranska, USA, UK ja Ruotsi vertailussa nimenomaan Ruotsissa voi parhaiten tavoitella tätä klassista amerikkalaista unelmaa. Eli kohota varallisuuteen omalla yrittämisellä. Ja heikoiten tämä onnistuu tätänykyä USA:ssa. Eli tuo imsgo yritteliäisyydestä ja sillä menestymisestä on vuosikymmeniä vanhentunut, joskin erittän aktiivisesti ylläpidetty harha.

 

[TosiFani]

Sossurahoilla en ole koskaan elänyt. Sen jälkeen kun vanhempien helmoista muutin pois, olen ollut työttömänä muutamia kertoja 3-6 kuukauden pätkiä, olinpas pari kuukautta jopa asunnoton ja työtön samaan aikaan. Penniäkään en ole sossuluukulta, tai edes työkkäristä koskaan hakenut. Itse asiassa en edes tiedä miten homma siellä käytännössä toimii. En kuitenkaan jäänyt kaljatuopin ääreen surkuttelemaan omaa surkeaa kohtaloani työttömäksi jäätyäni (enkä nyt väitä että sinä näin teit tai edes suurin osa ihmisistä), vaan aloin järjestellä asioita. Aina olen omille jaloilleni selvinnyt. Nyt on taas puskuri valmiina odottamassa seuraavaa elämän vastoinkäymistä. Jos osaat suhteuttaa menot tuloihin, niin elämä on pienilläkin tuloilla suhteellisen leveää. Tämä tosin tarkoittaa, että on osattava kokata itse ja muuta sellaista...

Mutta jos ei osaa kokata? Mitä ihmiselle pitää tehdä, jos hänellä ei ole sellaista osaamista, jonka avulla pystyisi sinun kaltaisiin sankaritarinoihin? Jenkkien tyyliin kadulle kerjäämään?

Tämän tyyliset jutut pistävät joka kerta vituttamaan, kun on nähnyt sellaisia ihmiskohtaloita, jotka eivät ole olleet ihmisestä itsestään kiinni. Sitten tulee se oman elämän sankari, joka ei ole jäänyt kaljaa juomaan. Joskus tulee mieleen, että tämän tyylisten ihmisten pitäisi kokea joku elämänkriisi, jotta jonkin näköinen perspektiivi säilyisi.

 

[Alfred E Neuman]

Mutta jos ei osaa kokata? Mitä ihmiselle pitää tehdä, jos hänellä ei ole sellaista osaamista, jonka avulla pystyisi sinun kaltaisiin sankaritarinoihin? Jenkkien tyyliin kadulle kerjäämään?

Tämän tyyliset jutut pistävät joka kerta vituttamaan, kun on nähnyt sellaisia ihmiskohtaloita, jotka eivät ole olleet ihmisestä itsestään kiinni. Sitten tulee se oman elämän sankari, joka ei ole jäänyt kaljaa juomaan. Joskus tulee mieleen, että tämän tyylisten ihmisten pitäisi kokea joku elämänkriisi, jotta jonkin näköinen perspektiivi säilyisi.

Olet ammatiltasi opettaja ja kysyt mitä pitää tehdä jos ei osaa kokata? Ei herranjumala. Maailma on täynnä surkeita ihmiskohtaloita, niitä ei voi välttää. Ikäviä juttuja, ei siinä mitään. Joskus kaikki menee pieleen ilman omaa syytä, joskus taas ihminen itse ryssii asiansa. Mutta ojasta pääsee huomattavasti helpommin ylös, jos koittaa mahdollisimman paljon itse. Jos taas jää ojan penkalle makaamaan ja odottamaan apua, niin se kurjuus saattaa kestää kauemmin. Ja kiva, että minun pitäisi vielä kokea lisää kurjuutta elämässäni. Hienoa, että tiedät mitä kaikkea on jo sattunut.

Mutta tästä aiheesta on varmaan oma ketjukin jossain. Anteeksi OT.

 

[olkikuukkeli]

Joskus kaikki menee pieleen ilman omaa syytä, joskus taas ihminen itse ryssii asiansa. Mutta ojasta pääsee huomattavasti helpommin ylös, jos koittaa mahdollisimman paljon itse. Jos taas jää ojan penkalle makaamaan ja odottamaan apua, niin se kurjuus saattaa kestää kauemmin.

Tuskin mikään kulttuuri kehottaa jäämään ojaan makaamaan, ei edes tämä oma holhousyhteiskuntamme. Ainakin itse olen koittanut puhua siitä, miten valtion tulisi toimia niiden yhteiskunnassa väistämättä elävien huonompiosaisten suhteen. Ns. periamerikkalainen mallihan on jättää tämä kansanosa oman yritteliäisyyden ja hyväntekeväisyyden varaan ja pidän kummallisena, mikäli realiteeteissa kiinni oleva ihminen näkee tämän hyvänä asiana. Kyse ei ole edes pelkästään arvoista (joista vääntäminen on loputonta) vaan ihan konkreettisesti tyyliin yhteiskunnan rauhanomaisuudesta, tyytyväisyydestä, rikostilastoista, jne.

 

[MustatKortit]

Hauska, kun Reagan aikanaan oikein kunnostautui pressana, joka kasvatti Yhdysvaltojen velkataakkaa. Clinton demokraattina taitaa olla ainoa viime vuosikymmenten presidenteistä, joka jopa onnistui velkamäärää hetkellisesti pienentämään...

Näinhän se menee, mutta ei jenkeissä presidenttien suosio tai heidän perintönsä jälkipolville ole suoraan verrannollinen heidän toimiinsa maan johdossa, kuten varmaankin hyvin tiedät.

Jenkeissä nostalgia myy, Reagan on yksi kaikkien aikojen suosituimpia republikaanipressoja tänä päivänä. Myös hänen tarinansa B-luokan näyttelijästä pressaksi, sekä rakkaustarinansa Nancyn kanssa sytyttää sentimentaaliset amerikkalaiset. Ja ei nyt unohdeta StarWarsia, joka romahdutti neukkulan lopullisesti, tuota amerikkalaiset eivät Ronaldilta ota koskaan pois.

Obama-paidat ovat tosiaan nyt joka puolella t-paita-liikkeitä, käyntini Floridassa vahvisti tämän. Obaman perintö tuskin tulee jäämään ihan niin hienoksi, kuin mitä hänen alkutaipaleellaan odotettiin, matkaan mahtuu suorastaan koomisiakin piirteitä, kuten voitettu Nobel "rauhantyöstä".

 

[Gestapo]

Mutta jos ei osaa kokata? Mitä ihmiselle pitää tehdä, jos hänellä ei ole sellaista osaamista, jonka avulla pystyisi sinun kaltaisiin sankaritarinoihin? Jenkkien tyyliin kadulle kerjäämään?

Tämän tyyliset jutut pistävät joka kerta vituttamaan, kun on nähnyt sellaisia ihmiskohtaloita, jotka eivät ole olleet ihmisestä itsestään kiinni. Sitten tulee se oman elämän sankari, joka ei ole jäänyt kaljaa juomaan. Joskus tulee mieleen, että tämän tyylisten ihmisten pitäisi kokea joku elämänkriisi, jotta jonkin näköinen perspektiivi säilyisi.

Täysin käsittämättömän typerä viesti kouluja käyneeltä kaverilta.

Kerropa joutessasi yksi sellainen ihmiskohtalo, jossa Suomessa on jouduttu kerjuulle/kadulle täysin ilman omaa osallisuutta. En nähnyt kyllä Alfredin viestissä mitään itsensä ylistämisen taikka sankaritarinan viitteitä, joten olet kyllä vitutuksesi kanssa yksin.

Saisikohan muuten tuohon Bronsonin linkkaamaan uutiseen jotain vakavasti otettavaa lähdettä? Ei millään jaksaisi jaella klikkauksia noille vasemmistoliberaaleille julkaisuille.

 

[MustatKortit]

Yhdysvaltojen suurin virhe viime vuosina - maailmanpolitiikasta puhuttaessa - on ollut se, että se on puuttunut liian vähän maailman kriisipesäkkeiden tapahtumiin.

Tavallaan tämä on erittäinkin ymmärrettävää ja inhimillistä, George W. Bushin aikakauden jälkeen Obama halusi välttää tällaisia tilanteita ja ulko- sekä turvallisuuspolitiikka muuttui varovaisemmaksi. Minun mielestäni tämä voidaan nähdä jossain mielessä samankaltaisena yrityksenä ja ajatuksena, kuin jenkkien toiminta ensimmäisen maailmansodan jälkeen, haluttiin olla puuttumatta asioiden kulkuun, keskittyä omiin ongelmiin, mutta samalla totalitarismin nousu Euroopassa alkoi esteettä. Nyt maailmaan on uhannut syntyä valtapoliittinen tyhjiö jenkkien lähtiessä asteittain Irakista ja Afghanistanista sekä luovuttaessa Euroopalle enemmän valtaa sen lähialueen asioihin.

On esimerkiksi täysin perusteltua todeta, että USA:n olisi pitänyt paljon kovemmalla kädellä puuttua Syyrian ja etenkin nyt syntyneen, kauhistuttavan Islamilaisen Valtion (entinen ISIS) toimintaan. Minun nähdäkseni tämä uusi kalifaatti on vielä monin verroin vaikkapa Al Qaidaa pahempi organisaatio, kuvat irtileikatuista päistä ja verilöylyistä leviävät ympäri maailmaa. Ehkä kuvaavaa onkin, että jopa Al Qaidan taistelijat ovat jääneet joka puolella vääjäämättä alakynteen, Islamilainen valtio ei kaihda mitään keinoja ja toimii täysin häikäilemättömästi.

Myös Libyan tilanne on ollut hirveässä syöksykierteessä Gaddaffin kukistumisen jälkeen.

Meillä Euroopassa etenkin on ollut tapana moralisoida ja huudella sitä sun tätä maailmanpoliisin roolissa toimineesta USA:sta. On kuitenkin käynyt kiistattoman selväksi, ettei Eurooppa ole sellainen yhtenäinen arvoyhteisö, joka pystyisi huolehtimaan lähialueistaan, Afrikasta ja Lähi-Idästä, ei edes omista ongelmistaan.

Presidentti Obaman seuraajalla tulee olemaan valtava savotta edessään ulkopolitiikassa ja minä ennakoin sekä republikaanien voittoa, että vahvaa, ulkopolitiikaan(kin) keskittyvää presidenttiä. Me Euroopassa tietysti jatkamme Yhdysvaltojen arvostelua - ja mikäs siinä - mutta samalla tarvitsemme maailman ainoaa supervaltaa tekemään likaista työtä meidän puolestamme.

hyvä kirjoitus asiaa sivuten:Barack Obaman piinaviikot - Ulkomaan uutiset - Ilta-Sanomat

 

[Jymäkkä]

Hauska, kun Reagan aikanaan oikein kunnostautui pressana, joka kasvatti Yhdysvaltojen velkataakkaa. Clinton demokraattina taitaa olla ainoa viime vuosikymmenten presidenteistä, joka jopa onnistui velkamäärää hetkellisesti pienentämään.

Hassua muuten, että Reaganin verouudistukset olivat aikoinaan todella radikaaleja ja verotus keveni niiden seurauksena huomattavasti, ja silti jos samat veroprosentit otettaisiin käyttöön nyt, niin USAn velkaantuminen taittuisi välittömästi.

Maailmanpoliisin roolista sen verran, että muutamista ylilyönneistä huolimatta tuosta on ollut myös kiistatonta hyötyä ja se on oikeasti myös turvannut maailmanrauhaa. Jokainen voi miettiä, mihin suuntaan eri kriisit, joihin USA on puuttunut, olisivat ilman kenenkään väliintuloa pahimmillaan johtaa. Ei sekään aina ole se paras ja humanitäärisin ratkaisu antaa paikallisten hoitaa ongelmansa miten haluavat.

 

[Ted Raikas]

Myös Libyan tilanne on ollut hirveässä syöksykierteessä Gaddaffin kukistumisen jälkeen.

Tuota noin. Eikös USA juuri ollut tiiviisti mukana kukkoilemassa Libyassa ja edesauttanut Gaddafin kukistumista?

USA:lla nyt on ollut yleensä tapana se, että saapuvat jonnekin, muuttavat väliintulollaan poliittisen tilanteen ja jättävät sitten rauniot taakseen savuamaan ja paikalliset heimot kinastelemaan keskenään. Onneksi kuitenkin öljynsaanti on turvattu!

Se on kyllä jännä miten valikoivaa se USA:n huolestuneisuus on. Välillä ollaan heti puuttumassa asiaan ja toisinaan ei korvaakaan letkauteta.

Ai niin, se saattoi liittyä siihen öljyyn...

 

[olkikuukkeli]

Maailmanpoliisin roolista sen verran, että muutamista ylilyönneistä huolimatta tuosta on ollut myös kiistatonta hyötyä ja se on oikeasti myös turvannut maailmanrauhaa. Jokainen voi miettiä, mihin suuntaan eri kriisit, joihin USA on puuttunut, olisivat ilman kenenkään väliintuloa pahimmillaan johtaa. Ei sekään aina ole se paras ja humanitäärisin ratkaisu antaa paikallisten hoitaa ongelmansa miten haluavat.

Vaihtoehtoiset historiat ovat tietenkin aina mielenkiintoisia, joten minuakin tämä kyllä kiinnostaisi. Millainen maailmanpoliittinen tilanne olisi ilman dominoteorioita ja vastaavia... USA:n väliintulot ovat viimeaikoina olleet melkoisen epämenestyksekkäitä ja ainakin minun on vaikea arvioida, ovatko ne todella muka lisänneet vakautta ja rauhaa globaalissa mittakaavassa vai päinvastoin. Esim. yllämainittu ISIS riehuu alueella, jossa USA aloitti laittoman sodan, pystytti jonkinlaisen hallituksen, jonka rahat jaettiin lähinnä yhdysvaltalaisille kiinteistökeinottelijoille.

Siitä olen samaa mieltä, että aina ei ole humanitääristä ja oikein jättää puuttumatta asioihin. Esim. ISIS täytyy kukistaa lähes keinolla millä hyvänsä. "Likaisen työn tekemisen" jälkeen täytyisi kuitenkin hoitaa asiat loppuun asti kunnolla. Ei kuitenkaan järjestämällä mitään uusliberalistisia talouskokeiluja ja jakamalla poliittisille liittolaisille fyffeä.

 

[Jymäkkä]

Vaihtoehtoiset historiat ovat tietenkin aina mielenkiintoisia, joten minuakin tämä kyllä kiinnostaisi. Millainen maailmanpoliittinen tilanne olisi ilman dominoteorioita ja vastaavia... USA:n väliintulot ovat viimeaikoina olleet melkoisen epämenestyksekkäitä ja ainakin minun on vaikea arvioida, ovatko ne todella muka lisänneet vakautta ja rauhaa globaalissa mittakaavassa vai päinvastoin. Esim. yllämainittu ISIS riehuu alueella, jossa USA aloitti laittoman sodan, pystytti jonkinlaisen hallituksen, jonka rahat jaettiin lähinnä yhdysvaltalaisille kiinteistökeinottelijoille.

Kyllä, arvioiminen on vaikeaa, ellei mahdotonta. Ja tuo Irakin jälkimmäinen sota on varmastikin se pahin virhe, jossa jo perustelut puuttumiselle olivat olemattomat. Mutta esimerkiksi Persianlahden sota, Kosovon kriisi(puuttuminen tosin NATOn kautta) ja yleensä läsnäolo Euroopassa toisen maailmansodan jälkeen ovat olleet enemmän kuin perusteltuja. Dominoteoriastakin samaa mieltä, tuo enemmänkin lietsoo vastakkainasettelua ja konflikteja, eräänlaista dominoahan Putinkin tällä hetkellä pelaa, lähistölle ei haluta vääriä nappuloita.

 

[MustatKortit]

Tuota noin. Eikös USA juuri ollut tiiviisti mukana kukkoilemassa Libyassa ja edesauttanut Gaddafin kukistumista?
...

Libyan tilanteen suhteenhan USA teki aluksi sen linjauksen, että jos ja kun esim. sotilaallista interventiota tarvitaan, niin Eurooppa (mm. Ranska & Italia tässä tapauksessa) saavat hoitaa. No vähemmän yllättäen operaatiosta oli tulossa täysi katastrofi, USAn piti lisätä osuuttaan tapahtumien kulkuun.

Yhdysvaltoja saa ja pitää arvostella siitä, että menevät mukaan konflikteihin ja ovat monesti jättäneet jälkihoidon tekemättä kunnolla, siitä parhaimpana esimerkkinä Irak 2000-luvulla. Saddamin syrjäyttäminen itsessään ei ole asioita, jonka voi nähdä huonona, mutta Husseinin kaatumisen jälkeen tapahtui vääriä asioita, mukaan lukien miljardien dollarien puhallus maan jälleenrakentamisen yhteydessä.

MUTTA: jos aivan viimeaikaista kehitystä tarkastellaan, niin vaatisin USA:lta vahvempaa otetta etenkin Islamilaisen Valtion kukistamisessa, joka on uhka koko Lähi-Idän vakaudelle (tai sille, mitä siitä on jäljellä) ja etenevät hurjaa vauhtia joka suunnalla. Aivan viime aikoinahan Obama on herännyt todellisuuteen ja USA on auttanut mm. Irakia ilmaiskuin, mutta tämä tuskin lopulta riittää.

Samaten on osoittautunut selväksi, että ilman Yhdysvaltoja koko Ukrainan tilanne olisi jäänyt eurooppalaisilta pahasti vaiheeseen. Eurooppa on kyvytön huolehtimaan itsestään, USA:ta tarvitaan myös tulevaisuudessa.

 

[TosiFani]

Täysin käsittämättömän typerä viesti kouluja käyneeltä kaverilta.

Kerropa joutessasi yksi sellainen ihmiskohtalo, jossa Suomessa on jouduttu kerjuulle/kadulle täysin ilman omaa osallisuutta. En nähnyt kyllä Alfredin viestissä mitään itsensä ylistämisen taikka sankaritarinan viitteitä, joten olet kyllä vitutuksesi kanssa yksin...

Tuskin olen yksin. Kysymys on suhtaumisesta hyvinvointiyhteiskuntaan, jossa pidetään huolta heikoimmista yksilöistä. Normaali, älykäs ja terve ihminen pärjää kyllä vastoinkäymisten kanssa, mutta jos kyseessä onkin masentunut, heikkolahjainen tai sairas ihminen, pärjääminen ei vaan onnistu positiivisuusgurujen sloganien avulla.

Kannattaa käydä tutustumassa palstan mielenterveysketjuun ja tsempata kirjoittajia toteamalla: "Jokainen päivä on mahdollisuus, otat vaan tänään itseäsi niskasta kiinni!".

Yhdysvaltain systeemi on valtaosalle kansasta erittäin raskas ja epäreilu, eikä oikein mahdollista enää "self-made man" tarinoita.

 

[Ted Raikas]

MUTTA: jos aivan viimeaikaista kehitystä tarkastellaan, niin vaatisin USA:lta vahvempaa otetta etenkin Islamilaisen Valtion kukistamisessa, joka on uhka koko Lähi-Idän vakaudelle (tai sille, mitä siitä on jäljellä) ja etenevät hurjaa vauhtia joka suunnalla. Aivan viime aikoinahan Obama on herännyt todellisuuteen ja USA on auttanut mm. Irakia ilmaiskuin, mutta tämä tuskin lopulta riittää.

Samaten on osoittautunut selväksi, että ilman Yhdysvaltoja koko Ukrainan tilanne olisi jäänyt eurooppalaisilta pahasti vaiheeseen. Eurooppa on kyvytön huolehtimaan itsestään, USA:ta tarvitaan myös tulevaisuudessa.

Niin, en nyt kaikessa ole eri mieltä ja tuossa luettelet kyllä asioita, joissa USA:ta tarvitaan ehdottomasti, koska se kaikessa taantumassaankin nyt on kuitenkin edelleen se ykköspyssy tällä pallolla. Vaikka tuossa ruoskin äsken, niin en pidä USA:ta minään yksiselitteisenä suurena pahana, joka on joka asian taustalla vetelemässä naruja. Kyllä ne muutkin suurvallat osaa puppeteer-hommat kyllä, kuten on huomattu....

USA:a pitää silti saada ja voida kritisoida, koska monikaan sen suorittama juttu nyt ja menneisyydessä ei kyllä kestä päivänvalossa tarkastelua. No, tämä tuskin tulee järkeville tahoille edes yllätyksensä. Jenkkien paatuneita hännystelijöitä vaan löytyy myös pilvin pimein.

 

[oliwa]

Yhdysvaltain systeemi on valtaosalle kansasta erittäin raskas ja epäreilu, eikä oikein mahdollista enää "self-made man" tarinoita.

Siis mitä ???

Yhdysvalloissahan nimenomaan vielä nuo "self-made man" tarinat ovat mahdollisia. ITC ala on täynnä niitä.

Yhdysvalloissa kun yrittämistä ja riskinottoa pidetään hyvänä asiana ja konkurssista ei tule ikuista häpeämerkkiä. Toisin kuin täällä sosiaalidemokraattisessa Suomessa, jossa byrokratia ja verotus pyrkivät nujertamaan jokaisen "self-made" yrittäjän.

 

[Pavlovin Koira]

MUTTA: jos aivan viimeaikaista kehitystä tarkastellaan, niin vaatisin USA:lta vahvempaa otetta etenkin Islamilaisen Valtion kukistamisessa, joka on uhka koko Lähi-Idän vakaudelle (tai sille, mitä siitä on jäljellä) ja etenevät hurjaa vauhtia joka suunnalla. Aivan viime aikoinahan Obama on herännyt todellisuuteen ja USA on auttanut mm. Irakia ilmaiskuin, mutta tämä tuskin lopulta riittää.

Ja mitä sen jälkeen kun ovat saaneet kukistettua porukan jonka aikanaan itse aseistivat (kuten aseistivat myös esim. Talebanin)? Humanitäärisistä syistä interventio ehkä on välttämätön muttei poista sitä seikkaa ettei Irakiin enää ole paluuta ja siellä vallitsee Husseinin hallinnon jälkeinen valtatyhjiö ilman perinteitä demokratiasta. Oli suuri virhe mennä alun alkaenkaan työntämään kättä siihen lantakasaan.

 

[Action Bronson]

Saisikohan muuten tuohon Bronsonin linkkaamaan uutiseen jotain vakavasti otettavaa lähdettä? Ei millään jaksaisi jaella klikkauksia noille vasemmistoliberaaleille julkaisuille.

Amnesty International siinä toimi lähdeaineistona. Julkaisun omistaja on Newsweek. En tiedä julkaisun vasemmistosidonnaisuuksista. Voisitko kertoa niistä tarkemmin?

Obamas Pentagon Covered Up War Crimes in Afghanistan, Says Amnesty International - The Daily Beast [linkataan vielä jos joltain jäi huomaamatta]

 

[MustatKortit]

... Oli suuri virhe mennä alun alkaenkaan työntämään kättä siihen lantakasaan.

Näinhän tämän voi tosiaan nähdä, mutta laajentaisin aihetta kyllä siten, että ylipäänsä kaikkien länsimaiden naiivi ajattelu demokratian ja tasa-arvon siirtämisestä muualle (Afrikka, Lähi-Itä, Venäjä) on ollut käden lantakasaan työntämistä.

Kuinkakohan kauan arabikevään jälkiä vielä maksetaan ympäri sen koskettelemia alueita? Yhdysvallat ei suinkaan olluta ainoa valtio, joka intoutui tästä "demokratian saapumisesta" arabi ja muslimialueille, oikeammin voi todeta, että enemmän into piukassa oli Eurooppa, jonka tavoitteena oli heti myös sotilaallisen avun toimittaminen (joka päättyi nolosti avunpyyntöön jenkeiltä).

 

[olkikuukkeli]

Siis mitä ???

Yhdysvalloissahan nimenomaan vielä nuo "self-made man" tarinat ovat mahdollisia. ITC ala on täynnä niitä.

Yhdysvalloissa kun yrittämistä ja riskinottoa pidetään hyvänä asiana ja konkurssista ei tule ikuista häpeämerkkiä. Toisin kuin täällä sosiaalidemokraattisessa Suomessa, jossa byrokratia ja verotus pyrkivät nujertamaan jokaisen "self-made" yrittäjän.

Suomi on ainakin Euroopan mittakaavassa ihan OK paikka yrittää, vaikka yrittämisen ilmapiirissä olisi kieltämättä vielä kehittämistä. "Self-made man"-tarinat taisivat TF:n osalta viitata tähän "amerikkalaiseen unelmaan", jonka yhä harvempi ko. maassa saavuttaa. Sekä rikkaudesta että köyhyydestä on tullut yhä enemmän periytyvää, eikä mitenkään yllättäen maan talous- ja sisäpolitiikka huomioon ottaen tuolta jostain 60-luvun lopulta lähtien.

 

[aquanqua]

Yhdysvallat on eri tavalla kilpailuyhteiskunta kuin Suomi, mutta OECD:n vuoden 2010 raportin mukaan Suomi on huomattavasti edellä säätykierrossa/sosiaalisessa liikkuvuudessa. Verrattuna Pohjoismaihin ja moniin muihin länsimaihin, Yhdysvallat on huono paikka syntyä köyhään perheeseen ja huonosti koulutetuille vanhemmille. Okei, Suomessa on mahdotonta nousta supermegarikkaaksi, Yhdysvalloissa ei, mutta tällaisia tapauksia on kourallinen koko maailmassa. Jos jossain Amerikassa ollaan esim. Suomea edellä, se on maan brändäämisessä ja mielikuvien luomisessa.

Suomi ja Helsinki menestyvät myös erittäin hyvin erilaisissa kansainvälisissä innovaatio vertailuissa.

Global Innovation Index 2013: US Rejoins Five Most Local Dynamics Key to Overcoming Global Innovation Divide
Finland tops WEFs Europe’s competitive economies ranking | Helsinki Business Hub
Is Pittsburgh the Next Global Innovation Hub? | Remake Learning

 

[Tarinankertoja]

Siis mitä ???

Yhdysvalloissahan nimenomaan vielä nuo "self-made man" tarinat ovat mahdollisia. ITC ala on täynnä niitä.

Kannattaisi lukea se Thomas Pikettyn "Capital in the Twenty-First Century" .. "self made man" tarinat ovat peräisin 50 - 70 luvuilta, ja nykyään se keskiluokka on kurjassa asemassa. Tuossa Pikketyn kirjassa nimenomaan on vertailu tuon amerrikkaliasen unelman tavoittelusta ja sosiaalisen aseman nostamisesta omalla työllä. UK, USA, Ranska ja Ruotsi vertailussa tämä oli helpointa ja todenäkisintä Ruotsissa. Ja vaikeinta nimenomaan USA:ssa.

Tuo näkemyksesi on myytti menneisyydestä

Reagnin ajan jälkeen se varallisuus on keskittynyt hyvin ”epäamerikkalaisella” tavalla

tosta katsoen
Shocking Video!! how wealth is distributed in the US!! - YouTube


Ja siitä yrittämisen asemasta

Suomi on maailman toiseksi paras maa yrittää


Byrokratiassa ja varsinkin yrittäjien sosiaaliturvassa on paljonkin mätää (sanko joku Perustulo?), mutta jos yrittäjien valitukseen yrittämisen vaikeudesta käyttämän energian saisi jotenkin valjastettua innovaatioihin, meillä ei olisi mitään hätää