Kirjoituksessasi oli monta hyvää pointtia, mutta nostetaan esille tämä: halun rajattomuus. Tähän isompaan kuvaan, joka tietysti liittyy talousjärjestelmäämme, tiivistyy koko somekulttuurimme, joka osaltaan on vastuussa Trumpin luomisesta. Tosin myös Bill Clinton edusti haluamisen kulttuuria, hän oli tietynlainen lapsellisen halun ilmentymä. Myös hän julisti suuria ideoita, joiden ytimessä oli sosialidemokraattinen "kaikkea hyvää kaikille mahdollisille tahoille ilman vastuuta tai velvollisuutta". (vrt. ministeri Marinin työaikapohdinnot) Ikävä tosiasia laskujen maksamisesta sivuutettiin tässä suvaitsevaisuuden ja ihmisyyden korkeassa eetoksessa tyystin. (Toki osaton oli osaton myös Clintonin aikana).
Somen syntymistä edisti hakukoneiden, erityisesti Googlen tapa määrittää hakutuloksia. Hauissa pintaan nousevat aina suosituimmat sivustot. Sivuston sisällöllä ei ole mitään väliä. Lainsäädäntö vaikuttaa vain tiettyyn luokkaan sivustoista. Mutta sisällöltään poliittinen julistus on täysin vapaata. Voit tehdä hakuja vaikkapa Holokaustista tai naisista ja päästä klikkaamaan sisältöä, joka ei välttämättä edusta kovin laadukasta otosta aiheesta. On täysin mahdollista löytää hyvin suosittuja sivustoja, jotka kieltävät tietyt historialliset faktat. Koska sivustot ovat tasavertaisia, voi haun tehnyt tässä mielessä valita perusteensa tietylle mielipiteelle. Jos ei nyt satu pitämään tietystä kansanryhmästä, löytyy aina sivustoja, jotka tukevat tätä näkemystä.
Oma lukunsa ovat mielipidepalstat, joissa todella kukkii ihmisten vapaus sanoa mitä hyvänsä ilman perusteita.
Yliopistot eivät voi vetäytyä vastuusta tällaisen somekulttuurin luomisessa. Juuri yliopistoista on lähtöisin postmodernismin ideoihin kuulua konstruktiivinen tieto-/ totuuskäsitys, jossa totuus määritellään vain tietyntyyppiseksi konstruktioksi rajattomissa merkitysten verkostoissa. Totuus voidaan aina määrittää uudelleen tietystä positiosta käsin, mitään objektiivista, kaikkina aikoina pätevää totuutta ei akateeminen maailma tunnusta. Paitsi että tunnustaa luonnontieteissä, mutta humanistit eivät tunne luonnontieteitä eivätkä luonnontieteilijät osaa puolustaa omaa totuuskäsitystään, jos edes viitsivätkään.
Jos oikeasti elämme postmodernia aikaa, silloin ei kenenkään akateemisen älykön pitäisi valittaa Trumpista. Trump määrittää totuuksia uudelleen oman halunsa mukaan. Koska mikään uutinen ei ole totta tarkassa merkityksessä (tai jos on, miten voimme tietää sen?), miksi siis vastustamme uutisia, joita trumpistit generoivat? Halun rajattomuus liittyy merkittävästi politiikkaan: Trump on omalla lapsellisella tavallaan luonut lupauksia ja haluja paluusta menneeseen, aikaan, jolloin Amerikka oli Great! Bill Clintonin halumaailma oli toki toisenlainen, mutta yhtälailla sekin oli kuorrutusta kapitalistiseen järjestelmään, turhia lupauksia kaikille koittavasta runsauden ajasta. Clintonin maailmaan kuului suvaitsevaisuus, Trumpin ei.
Obaman yes we can selittää tässä valossa tolkuttomuudessaan täydellisesti itsensä.
Demokraattien unelmat ovat tulevaisuuden utumaailmassa, republikaanien taas menneisyyden hämyssä. Uskokoon niihin, ken tahtoo.
Kummatkin maailmat ovat merkittävällä tavalla fiktiivisiä, tietynlaisen halun ilmentymiä. Jos joku ilkeä poliitikko haluaisi oikeasti parantaa maailmaa, hän julistaisi ensi työkseen yhden lapsen politiikkaa ja naisten pakkosterilisaatiota ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen. Maailman väkiluku pitäisi saada laskuun, jopa ilmastonmuutos on alisteinen tälle ongelmalle. Tällainen julistus kuitenkin iskisi lujaa jokaiseen äänestäjään, jokaiseen ihmiseen. Se rajoittaisi suuresti ihmisten vapautta toteuttaa unelmiaan. Edes Trump ei voisi sanoa mitään tällaista, jopa hänkin joutuisi nöyrtymään äänestäjiensä edessä.
Miksi Trump siis lopultakaan on paha? Hänhän vain osoittaa haluineen toiseen suuntaan kuin Bill Clinton. Hän ei satu pitämään vähemmistöistä, hän ei halua tasa-arvoa, suvaitsevaisuutta, vaan haluaa 50-luvun Amerikkaa noin ytimeltään. Silloinhan USA oli oikeasti great, verrattuna sodasta toipuvaan Eurooppaan. Trump valehtelee, mutta niinhän me kaikki teemme, kun puolustamme omia arvojamme. Vaikka tiede uskoo ilmastonmuutokseen, on olemassa ihmisiä, jotka ovat jotenkin yhteydessä tieteeseen ja nämä eivät usko ilmastonmuutokseen. Öljyteollisuus kiittää.
Täytyy muistaa sekin, että Trump on vain yksi lenkki pitkässä ketjussa aina Lockeen saakka. Lockelle omistamisen vapaus oli kaikki kaikessa. Tästäpä USA:n itsenäisyydenjulistuskin saa käyttövoimansa. Vapaus oman onnen tavoitteluun yhdistettynä yövartijavaltioon on pitkällinen amerikkalainen unelma monelle. Trumpin talouspolitiikka on vapaiden markkinoiden idean vastaista, mutta silläkin on oma pitkä historiansa. On suuri joukko ihmisiä, jotka jakavat nämä perusideat Amerikasta, mutta jotka kokevat kuitenkin syrjäytyneensä unelmasta.
Köyhätkin voivat uskoa amerikkalaiseen unelmaan ja myös he voivat kannattaa konservatiivista asioiden järjestystä. Kenties juuri paluu menneeseen voisi tuoda sen onnen, josta nämä ihmiset ovat kuulleet ehkä isovanhemmiltaan tai vanhemmiltaan. (Unohtavat tietysti New Dealin, mutta näin ihmiset politiikkaa tekevät) Nämä ihmiset eivät halua jakaa onneaan muualta tulleiden kanssa. Kun viimein löytyi suuri johtaja, joka uskoo samoihin asioihin kuin he, on täysin merkityksetöntä, miten tämä ihminen käyttäytyy. Trump tuo voimaa monelle päähänpotkitulle ja samalla ajaa superrikkaiden asiaa - uskomaton yhdistelmä, joka toteutuu vain Land of Hope and Gloryssa.
Vielä kerran on korostettava, että halun rajattomuus koskee yhtä lailla liberaaleja kuin konservatiiveja. Ja perusteet näille näkemyksille keksitään - sama se, että toisen näkemyksen kannattajat kuuluvat älylliseen eliittiin ja toiset ovat taas somen valtiaita.
Viimeksi muokattu: