Energiakriisi ja inflaatio, asunnossa oli kylmä ja auton tankissa niukasti bensaa. Sitten presidentti ilmestyi vielä villatakissa televisioon puhumaan säästäväisyydestä ja uhrauksista, joita amerikkalaisten on tehtävä. Kai sen tietää, ettei se pressan suosiota paranna maassa jossa kerskakuluttaminen on tärkeä kansallisen identiteetin palanen.
Carter taisi olla muutenkin liian rehellinen ja aito persoona. Amerikassa toimii paremmin käärmeöljykauppiaat, jotka lupailee kuuta taivaalta, kertoo ihmisille mitä nämä haluaa kuulla, ja suoltaa luontevasti valheita toisensa perään. Carter ei olisi varmaan edes tullut valituksi muuten, mutta Nixonin Watergate-sotkujen jälkeen hänenlaiselleen oli tilausta (Ford meni Nixonin armahtajana saman pesuveden mukana). Mutta 4 vuotta myöhemmin se tarve oli jo mennyt ohi, ja Carterin oli kyllästytty.
Tavallaan kyllä muistuttaa Bidenia, joka tuli valituksi vain koska Trump oli niin hervottoman huono pressa, mutta johon myös kyllästyttiin nopeasti.
Viimeinen naula Carterin arkkuun oli sitten tuo panttivankikriisi. Oli se sitten hoidettu huonosti tai ei, niin suuri yleisö sai seurata ahdistavaa tilannetta pitkään, eikä panttivankeja saatu vapautettua vaaleihin mennessä. Muodostui kuva, että USA:n ulkopolitiikasta on tullut heikkoa ja tehotonta, ja oltiin valmiita vaihtamaan kovemman linjan mies valtaan.