Hän on parempi nimissä kuin kukaan maailmassa.
No Kyllä.
"North Atlantic Treaty Organisation Middle East".
Hän on parempi nimissä kuin kukaan maailmassa.
Veikkaan, että muut NATO-maat ei tästä ideasta hypi riemusta. Meinasikohan se pelkästään saudeja vai olisiko Irakistakin tulossa jäsen? :DNo Kyllä.
"North Atlantic Treaty Organisation Middle East".
Veikkaan, että muut NATO-maat ei tästä ideasta hypi riemusta. Meinasikohan se pelkästään saudeja vai olisiko Irakistakin tulossa jäsen? :D
No Kyllä.
"North Atlantic Treaty Organisation Middle East".
Minä uskon kuitenkin, että Donaldin NATO-ME nimi-ideassa on sekä tahatonta että tahallista huumoria; suunnilleen suhteessa fifty/sixty. Itse idea on niin utopistinen, että tuskin siihen vakavissaan uskoo edes Trump.
USA:n presidentin joutuu aina ottamaan tosissaan, riippumatta siitä, että millainen lahopää virkaa hoitaa. Sama juttu Kiinan ja Venäjän kanssa. Ja lahoa on myös siellä, joskin erilaista.Ongelma taitaa olla siinä että kukaan ei enää tiedä milloin hänet sitten pitäisi ottaa tosissaan. Toisin sanoen, uskottavuus on nollissa niin sanoilla ei ole enää merkitystä.
Luulenpa, että Donaldin osakkeet uudelleenvalinnalle nousivat aika voimakkaasti tämän Iranin selkkauksen myötä. Eipä ole ainakaan minun silmiini meidän medioista löytynyt mitään kirjoituksia.
Sen verran että jotkut demokraatti kongressiedustajat ja presidenttiehdokkaat ovat syyllistäneet Trumppia tämän matkustajakoneen pudottamisenn takia ja näille tietysti naureskellaan Foxilla ja muissa medioissa.No jaa. Onhan siellä aika paljonkin kritiikkiä tullut. Omat senaattorit ja kongressiedustajatkaan olleet tyytyväisiä siihen, että heidät on ohitettu ja kunnon selitystä ei anneta, vaan asenne on "luottakaa muhun ja olkaa hiljaa". Sotatoimet vaativat kongressin hyväksynnän, presidentillä on oikeus toimia vain "imminent threat" (en halua suomentaa, ettei katoa infoa) kohdassa. Ja nyt pyöritään tuon sanan ympärillä aika paljon ja puhutaan ristiin. Donald puhuu, että oli tulossa iskun Bagdadin suurlähetystöön tai toisella kertaa, että neljään suurlähetystöön ja toisaalta Pompeo ja Esper sanovat, ettei ollut tiedossa tarkkaa kohdetta tai ajankohtaa. Monet republikaanisenaattorit eivät pitäneet iskua hyvänä ja kansasta yli puolet oli jonkun tutkimuksen mukaan sitä mieltä, että se teki tilanteet turvattomammaksi, kun päinvastaista mieltä oli parikymmentä prosenttia. Täällä on aika vähän tuosta uutisoitu, koska onhan tuo ihan sisäpolitiikkaa.
Koska ne ei ole menossa mihinkään. Jos haluaa saavuttaa jostain tämän hallinnon kanssa ilman sotaa, niin se on neuvotteleminen.Miksi tosiaan neuvotella tämän hallinnon kanssa ja antaa sille lisää legitimiteettiä ja tunnustusta?
Niin, tämänhetkisen hallinnon kanssa.Koska ne ei ole menossa mihinkään. Jos haluaa saavuttaa jostain tämän hallinnon kanssa ilman sotaa, niin se on neuvotteleminen.
YKSI aineiston hätkähdyttävimmistä keskusteluista on Parnasin viime maaliskuinen viestinvaihto miehen kanssa, joka vaikutti seuraavan Yovanovitchin liikkeitä välikäsien kautta. Paikoin alatyylisiä ilmauksia sisältänyt kryptinen Whatsapp-viestittely viittaa siihen, että Robert F. Hyde oli yhteydessä ihmisiin, jotka tarkkailivat Yovanovitchiä Ukrainassa.
Toistaiseksi on epäselvää, kuka suurlähettilästä tarkkaili ja miksi.
”They are willing to help if we/you would like a price”, Hyde kirjoitti englanniksi Parnasille.
Epäloogisesti kirjoitettu viesti, jonka todellinen merkitys jää hämäräksi, kääntyy suomeksi muotoon ”he ovat valmiita auttamaan, jos minä tai sinä haluamme hinnan”.
Viestin yksi mahdollinen käännös on, että Hyde tiedustelee Parnasilta, haluavatko he luvata Yovanovitchin hengestä palkkion.
Washington Post kirjoitti:Early in his administration, for instance, Trump is eager to meet Russian President Vladimir Putin — so much so, the authors write, “that during the transition he interrupts an interview with one of his secretary of state candidates” to inquire about his pressing desire: “When can I meet Putin? Can I meet with him before the inaugural ceremony?” he asks.
After the two leaders meet face-to-face for the first time — 168 days into his presidency at the Group of 20 summit in Hamburg — Trump promptly declares himself a Russia expert, dismissing the expertise of then-Secretary of State Rex Tillerson, who had worked closely with Putin since the 1990s, when Tillerson was working his way up the ExxonMobil corporate ladder and doing business with Russia.
“Tillerson’s years of negotiating with Putin and studying his moves on the chessboard were suddenly irrelevant,” the duo writes. “ ‘I have had a two-hour meeting with Putin,’ Trump told Tillerson. ‘That’s all I need to know. . . . I’ve sized it all up. I’ve got it.’ ”
In spring 2017, Trump also clashed with Tillerson when he told him he wanted his help getting rid of the Foreign Corrupt Practices Act, a 1977 law that prevents U.S. firms and individuals from bribing foreign officials for business deals.
“It’s just so unfair that American companies aren’t allowed to pay bribes to get business overseas,” Trump says, according to the book. “We’re going to change that.”
The president, they go on to explain, was frustrated with the law “ostensibly because it restricted his industry buddies or his own company’s executives from paying off foreign governments in faraway lands.”
He also rails against his own Justice Department, furious that the agency isn’t being sufficiently loyal to him personally.
At one point, after the department blocks the release of what the president believes was a pro-Trump memo, he calls Kelly ranting. “ ‘This is my Justice Department. They are supposed to be my people,’ Trump told Kelly,” the authors write. “ ‘This is the ‘Deep State.’ . . . Mueller’s all over it.’ ”
Early in his presidency, Trump agrees to participate in an HBO documentary that features judges and lawmakers — as well as all the living presidents — reading aloud from the Constitution. But Trump struggles and stumbles over the text, blaming others in the room for his mistakes and griping, “It’s like a foreign language.”
Trump was “verbally and emotionally abusive” toward then-Homeland Security Secretary Kirstjen Nielsen, the book reports, and routinely complained she was not doing enough about illegal immigration and the border.
According to the book, “He made fun of her stature and believed that at about five feet four inches she was not physically intimidating. ‘She’s so short,’ Trump would tell others about Nielsen. She and Kelly would try to make light of it. Kelly would rib her and say, ‘But you’ve got those little fists of fury!’ ”
Some of the modest details in the book end up having larger consequences. After Trump bungles his India-China geography and seems to dismiss the threat China poses to India, for instance, the authors write that “Modi’s eyes bulged out in surprise.”
“Modi’s expression gradually shifted, from shock and concern to resignation,” they continue, adding that one Trump aide concludes Modi probably “left that meeting and said, ‘This is not a serious man. I cannot count on this man as a partner.’ ”
After the meeting, the aide explains to them, “ ‘the Indians took a step back’ in their diplomatic relations with the United States.”
Kärjistäen sama tilanne kuin ryssissä. Äänestä "oikein" -> kaikki ok. Äänestä väärin-> ura olikin siinä. Ryssissä voi vaikuttaa myös yleiskuntoon.Kuinka monta lisää pitää tulla, ettei senaattorit enää voi kävellä laput silmillä ja tulpat korvissa. No, viihdettä riittää.
Kärjistäen sama tilanne kuin ryssissä. Äänestä "oikein" -> kaikki ok. Äänestä väärin-> ura olikin siinä. Ryssissä voi vaikuttaa myös yleiskuntoon.