Sangen hyviä pointteja sinulta - itse olen mietiskellyt että tämä on tietyssä mielessä myös nietzcheläistä aikaa: ei hullu Friedrichkään olisi perustanut juuri mitään frigideistä "faktoista" palavan merkityksiä muodostavan inhimillisen tahdon rinnalla. Mutta kyllähän länsimainen kulttuuri on valistuksen ja liberalismin myötä sentään omaksunut virallisesti sen ajatuksen, että on olemassa empiirisesti havainnoitava todellisuus, josta etenkin tieteellisen metodin kautta on muodostettavissa hyvin pitkälle objektiivisia tosiseikkoja, jotka ovat itsenäisiä kaikesta inhimillisestä emootiosta ja tahdosta. De jure, ellei de facto... Mutta se on totta, että tämän virallistumisen myötä liberalismi on myös haalistunut, ei oikein enää tajuta, että tässä taistellaan ja kamppaillaan eikä vain itsestäänselvästi kruusailla. Samoin talouspolitiikan liberalisoituminen on johtanut yhteisöllisyyden murentumiseen ja vierauden tuntemiseen poliittisen prosessin suhteen: poliitikot ovat kaukana kansasta palvellen lähinnä finanssisektorin etua.