Itse uskoisin, että ulkopoliittisesti maltillisempaan suuntaan muuttuva Iran olisi tuhannesti enemmän molempien maiden toive kuin laajamittainen sota. Sisältäen sen, että Iranin melko suora tuki esimerkiksi Jemenin hutheille ja Hizbollahille vähenee huomattavasti. Israel nyt varmaan tulee olemaan aina kivenä kengässä osalle Lähi-Itää.
Tämä oli ydinsopimuksen tavoite. Vaikka Iran ja monet muutkin tätä palstaa myöten ovat sen jälkeisistä ongelmista syyttäneet USA:ta ja Trumpia, asia ei ole niin yksinkertainen. Ydinsopimuksen aikana Iran rahoitti ja tuki useita aseellisia konflikteja ja terroristisia hyökkäyksiä paitsi lähialueillaan, myös Länsi-Afrikassa, Etelä-Amerikassa ja ns. kevyempiä operationaalisia toimintoja Euroopassa. Pelkästään lähialueella Iran operoi ainakin Syyriassa, Jemenissä, Irakissa, Bahrainissa, Afganistanissa ja Libanonissa. Lisäksi Iranin proxy Hizbollah käy sotaa Israelia vastaan usein eri tavoin.
Iranin ns. kevyemmät operationaaliset toiminnot Euroopassa tarkoittavat mm. Saksassa toimivaa Hizbollahin poliittista siipeä. Saksassa on harkittu Hizbollahin toiminnan kieltämistä, mutta mitään ei ole tehty sen jälkeen, kun USA irtaantui ydinsopimuksesta ja Iraniin vedottiin EU:n ja Merkelin toimesta, jotta Iran jatkaisi sopimusta yhdessä jäljelle jääneiden maiden kanssa. Ainakin muutama CDU:n kansanedustaja on ajanut Hizbollahin kieltoa Saksassa edelleen mm. sillä, että Hizbollah rahoittaa Saksassa tekemillään rikoksilla Hizbollahin terroristista toimintaa muualla.
Toisin sanoen, jo ydinsopimuksen aikana Iran käytti tilaisuutensa rakentaa ja rahoittaa terroristista toimintaa eri puolilla maailmaa. EU:ssa asiasta puhuttiin useampaan kertaan, mutta Ranska ja Saksa halusivat pitää Hizbollahin aseellisen toiminnan erillään saman järjestön poliittisesta toiminnasta, eikä Hizbollahia ole EU:n sisällä kielletty. Perusteena on käytetty vuoropuhelun mahdollistamista aseellisen toiminnan ja poliittisen toiminnan välillä sekä EU-maiden tavoitetta saada Iran luopumaan erilaisen terroristisen toiminnan rahoittamisesta ja järjestämisestä.
EU:n toivomat muutokset eivät kuitenkaan toteutuneet Iranin politiikassa ja tämä oli nähtävissä jo ennen USA:n vetäytymistä ydinsopimuksesta. EU pelasi aikaa poliittisella ratkaisulla ymmärtämättä, että Iranin tavoite ei ollut sama kuin EU:n ja Iran käytti EU:n sinänsä järkevää tavoitetta verhonaan rahoittaessaan ja järjestäessään terroristista toimintaa eri mantereilla.