AEW:llä tällä viikolla ollut käynnissä "superviikko", kun sekä Dynamite että Rampage koostuvat Grand Slam mini-PPV:stä, jotka siis esitetään viikottaisina. Dynamitessa nähtiin paininörttien märkä päiväuni, kun Kenny Omega ja Bryan Danielson mittelivät puolen tunnin mittaisen ottelun. Tästä unelma mätöstä huolimatta Dynamite onnistui raapimaan kasaan "vain" 1.273 miljoonan katselijan keskiarvon kaapelissa. Tähän lukemaan toki vaikuttaa AEW:n oma typeryys, mikä oli siis bookata tuo Omega vs. Danielson shown avausotteluksi, kun esimerkiksi pääotteluna nähtiin "ei niin laadukas" naisten mestaruusottelu.
Omega vs. Danielson toimitti, kuten odottaa saattoikin. Sellainen neljän tähden ottelu. Pari näyttävää spottia, mitkä saatiin näyttämään todella brutaaleilta, mutta perkeleen hyvin kyllä Omega suojeli Danielsonia noissa ettei vahingossakaan tulisi niskoilleen tai pää edellä. Ottelun päättyminen tasuriin aikarajan täyttyessä söi hieman fiilistä, ja jos tuon olisi tehnyt se toinen kolmesta kirjaimesta koostuva iso promootio, niin helvetti olisi kyllä internetissä irti todenteolla. Nyt se oli "ymmärrettävää, koska molempia piti suojella". Tosiasiassa tasuri oli ymmärrettävä lopputulos, koska se oikea lopputulos halutaan näyttää vasta virallisessa PPV:ssä, joten business as usual.
Punk kävi tämän jälkeen promottelemassa Rampagessa olevaa otteluaan Powerhouse Hobbsia vastaan (joka siis kuvattiin samana iltana, mutta televisioidaan vasta tänään perjantaina), ja pakko kyllä todeta, että vaikka ne taidot miehellä edelleenkin on, niin ei tuo "nöyrä, kiitollinen ja iloinen että saan olla täällä" persoona mitä tuo nyt vetää iske kyllä sitten yhtään. Mutta siitähän Chicago-Phil varoitteli faneja jo ennen kuin edes signasi AEW:n kanssa, että hän ei ole enää se sama Phil mikä hän oli kymmenen vuotta sitten. Nyt se alkaa realisoitumaan karusti.
Muut ottelut eivät sitten oikein iskeneetkään itseeni, eivätkä ne kyllä saaneetkaan kuin reilut kymmenen minuuttia aikaa jokainen. Sen mitä nyt jaksoi tarkemmin katsella, niin jumalauta että Sting veti hyvin. Ei uskoisi, että kyseessä oli 62-vuotias pappa tuon esityksen perusteella. Huomattavasti paljon parempi esitys kuin mihin Goldberg on pystynyt kertaakaan viime vuosina, eikä kyllä Takerkään pystynyt tuolla tasolla painimaan kuin viimeksi WrestleMania 29:ssä 48-vuotiaana. Hattu nousee päästä, että on pitänyt itsensä noin hyvässä kunnossa ja tietyllä tapaa tässä oli sellainen karu esimerkki siitä, millainen potentiaali Stingin kanssa WWE:ltä jäi sen lyhyen stintin aikana käyttämättä.
Naisten mestaruusottelu. Olin silloin All Outin aikoihin ihmeissäni Ruby Soho hypestä, ja nyt olen siitä vieläkin enemmän ihmeissäni. Eihän tuo nainen ole lähelläkään esimerkiksi Kris Statlanderin tai Thunder Rosan tasoa. Ensimmäinen Dynamite-ottellu heti All Outin jälkeen Jamie Hayterin kanssa sisälsi paljon botcheja, ja moni niistä laitettiin syystä tai toisesta Hayterin piikkiin, mutta tämä ottelu Britt Bakeria vastaan vain korosti sitä, että kyllä se syy enemmänkin oli Sohossa. Baker sai taas todistaa miksi on naispainin suurimpia nimiä tällä hetkellä, kun kantoi Ruby Sohon läpi tuon ottelun. Soho taas sai ennemminkin todistaa kaikille, miksi WWE ei nähnyt tarpeelliseksi pitää naista rosterissaan ja miksi tälle oli helppo antaa potkut. Toivottavasti tästä eteenpäin "tohtori" saa arvoisensa vastustajan, ja tälle Khanin "up yours, Vince!" signaukselle löydetään jotain parempaa tekemistä.