Sana kiiri nopeasti että Suomesta on tullut Capitalsin faneja seuraamaan otteluita ja juttuseuraa riitti otteluiden aikana ja erätauoilla. Hallille menimme hieman ennen kuin lämmittelyt alkoivat ja ajoittain seurasimme lämmittelyä ja osan aikaa kierreltiin hallin käytävillä katselemassa paikkoja. Siellä jo itsessään riittää näkemistä ihan kiitettävästi. Sattuipa vielä bobblehead Kuznetsovin lokkituuletuksella olemaan tarjolla yhdessä ottelussa katsojille. Aika timanttinen matkamuisto.
Jos perus turistimeininki kiinnostaa niin Constitution Avenuelta on helppo lähteä kiertämään nähtävyyksiä ja ja museoita. Vaikka en niin kiinnostunut tällaisesta yleensä ole niin tuli kuitenkin päivä vietettyä kulttuurikierroksella. Lähes kaikki museot ovat saman kadun varressa ja niihin on ilmainen sisäänpääsy. Osa voi vaatia varauksen jonka voi suorittaa tarpeen tullen netissä etukäteen. Holocaust memorial museum oli ainakin todella mielenkiintoinen (ja ahdistava) ja suosittelen käymään vaikka et olisi minun tapaani tällaisesta harrastelusta niinkään kiinnostunut.
Omasta kymmenen päivän (neljä kotipeliä) Caps-reissusta tulee ensi keväänä 20 vuotta, joten en rupea vinkkejä kaupoista, baareista, ravintoloista antamaan, mutta oon samaa mieltä, että noihin museoihin kannattaa kyllä tutustua, sillä ovat aika huikeita suomalaiseen mittakaavaan verrattuna. Itse suosittelen vahvasti National Air And Space museumia, joka kuuluu noihin ilmaisiin Smithsonianin museoihin. Jos mahdollisuus on niin FBI:n museoon kannattaa myös käydä tutustumassa. Valkoinen talo, Lincoln Memorial ja Washington Monument ovat tietysti ihan pakollisia kohteita. Hauska yhteensattuma (itse asiassa ehkä kertoo vaan kuinka paljon omasta reissusta on aikaa) on se, että Washington Monument näyttää olevan korjauksen alla, kuten oli meikäläisenkin reissun aikana. :D
Harkkahallilla kannattaa käydä treenejä katsomassa jos aikataulut vaan osuu kohdilleen. Itse kävin aikanaan Piney Orchardilla eli en oo tässä uudessa paikassa käynyt. Treenejä oli mukava seurata ja niiden jälkeen sai mukavasti nimmareita (Joe Reekietä lukuun ottamatta kaikilta pelureilta) CalleJo:n mailaan. Kyllähän siinä meni maalaispoika hiljaiseksi kun sai paiskata kättä mm. idoliensa Peter Bondran ja Olie Kölzigin kanssa. Ikuisesti muistan Bondran kysymyksen, kun sai kuulla meikän tulleen Suomesta: "What the hell are you doing here?" ja siihen bondramainen virnistys päälle.
Suomalaisilla on selkeesti hyvä maine Caps-fanien keskuudessa, koska omat kokemukset ovat hyvin samanlaiset Setitin kanssa. Sana kiirii hallilla ja juttusilla sai olla vähän väliä selittämässä että miksi suomalainen on moiseen reissuun lähtenyt. Oma reissunihan toteutui aikanaan ihan puhtaasti faniyhteistyönä, joka sai alkunsa HFBoardsilta, jossa ei silloin vielä kauheasti ollut suomiedustusta ja muutenkin meininki oli aikalaille pienempää kuin nykyään. Menin siellä mainitsemaan tutuille vakiokäyttäjille, että ois mukava tulla käymään joskus ja sieltähän tuli heti kyselyä että milloin oisit tulossa, niin järkätään majoitusta ja lippuja peleihin jne. Aattelin ekana, että tää on tyypillistä jenkkihöpöä, mutta ne pirulaiset alko tosissaan kysellä että milloin oon tulossa. Ei auttanut kun ruveta kattoon sopivaa kotiottelupätkää otteluohjelmasta ja maaliskuulta moinen löytyi. Sattui vielä yhdeksi otteluksi Dale Hunterin paidanjäädytyspeli, josta muistoksi jäi jokaiselle katsojalle jaettu paperinen julisteversio taulusta, jonka Dale itse sai muistoksi jäähyaition lisäksi joukkueelta. Muutenkin sattui aika hyvät pelit, kun kyseinen kevät oli se, jolloin Caps oli divarikärki Floridaa perässä about 20 pistettä vielä alkuvuodesta ja kirivät sitten rinnalle ja ohi just noiden pelien aikana. Kaikista neljästä pelistä tuli voitot, ainut vieraspeli oli Phillyä vastaan ja se hävittiin. Mietittiin jopa Phillyyn lähtöä, mutta päädyttiin sitten katsomaan peli jossain urheilukuppilassa.
Olin varannut lippurahat tottakai (se oli aikaa jolloin lippujen saanti ei ollut ollenkaan haasteellista, kun hallissa oli tilaa), mutta loppujen lopuksi kävi niin, että paikalliset pyöritti meikää kausikorteillaan siten että jokaisessa pelissä olin jonkun kausarilla tai vaparilla sisässä. Majoituin tosiaan yhden samanikäisen jannun luona koko reissun ajan ja hän yhden toisen kaverin(naispuoleinen) kanssa toimivat "matkanjohtajina" eli järkkäilivät siellä päässä asioita siten, että melkein joka päivä joku boardilaisista oli meikäläisellä paikallisoppaana ja näytti paikkoja. Sattui vielä olemaan sellaista väkeä, että niillä tuntui olevan suhteita vähän joka suuntaan. Ekan pelin jälkeen mentiin mm. läheiseen kuppilaan istumaan ja kohta tuli joku jannu ja nouti koko porukan mukaansa. Ihmettelin sitten että mihinkähän tässä nyt ollaan matkalla ja kohta huomasin, että oltiin jostain takaovesta paineltu takaisin hallille ja ei muuta ku suoraan Capsien pukuhuoneeseen tutustumaan ja kävinpä pyörähtämässä Verizonin jäälläkin kengät jalassa (tuli kyllä pikalähtö pois, kun joku tumma kaveri alko jäältä huudella että alkakaahan vetää. Olivat pistämässä jäätä peittoon seuraavan päivän Wizards-peliä varten). :)
Vasta näin pitkän ajan päästä tajuaa kuinka uskomattoman ja monipuolisen reissun sai tehdä ja että moinen ei tänä päivänä enää varmasti ois ees mahdollista. Maailma on niin paljon muuttunut, etenkin USA:ssa. Tuskin sitä tulis tänä päivänä lähdettyä reissuun siten kuin tuolloin, jolloin en ollut ketään isäntäväestä tavannut aikaisemmin vaan oltiin oltu ainoastaan sähköpostiyhteyksissä eli siellähän ois voinu olla mikä tahansa psykopaatti vastassa. Yhtälailla jäisi varmaan Valkoisen talon privakierrokset tekemättä nykyisten turvallisuuskuvioiden vuoksi.
Omien kokemusten pohjalta suosittelen kyllä DC-reissujen tekemistä kaikille Caps-faneille. On hieno kaupunki ja paikallisista faneista ei ole kuin hyviä muistoja.
Palstadinosaurus kiittää niitä jotka ehkä jaksoivat jorinat lukea loppuun asti ja kuittaa harkkakauden samalla päättyneeksi. :)
