Ilmoitukset

Nimimerkki Nynoamous jatkoi offtopicia ja turhaa vääntöä ketjunootin jälkeenkin, joten hän saa harjoitella viikon ajan luetun ymmärtämistä.

Sulje ilmoitus

Nimimerkin RiverDog vähäinen tuotanto on sisältänyt henkilökohtaisuuksia, offtopicia ja itsemoderointia. Häntä on jo aiemmin huomautettu käytöksestään, mutta kun huomautus ei auttanut, on raati laittanut hänet viikon rauhoittumislomalle.

Lisäksi päätimme viikonloppuna, ettei nimimerkki Bawdy enää jatkossa avaa ketjuja. Meille ei ole väliä, milloin "valmentajalle X kenkää!"-ketju avataan, mutta myös näiden ketjujen avauksiin odotamme edes jonkinlaista panostusta. Tähän Bawdy ei ole kyennyt, sillä hänen ketjunavauksensa sekä Merikiven että Tirkkosen potkuille ovat olleet aivan luokattomia.

Sulje ilmoitus

Vuosi 1993 – Sir Penan iltahuuto, Brittileijonien ihmenousu ja Zvaigzne Kreklin uusi esiinmarssi

Viestiketju osiossa 'Maajoukkue' , aloittajana Thusberg, 31.12.2018 klo 10.21.

  1. Thusberg Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
    Lainaus:
    Pääosin näin, mutta pommitusten uhka ja etenkin Milosevicin massiiviset propagandapuheet koskien myös Kroatiaa herättivät tuolloin levottomuutta ja pelkoa kun muistaakseni jossakin vaiheessa vuoden 1993 alussa tai jopa vuoden 1992 lopussa ihan viimeistään rajaselkkausten ja muiden valmistelujen jälkeen nk. Tynkä-Jugoslavian armeija yritti isompaa hyökkäystä ja sen sitten epäonnistuttua Kroatia oli melkein käytännössä turvannut itsensä.

    Tosin lopullisesti vasta vuoteen 1995 mennessä Kroatia oli sen verran vahva, että vasta sitten voitiin jo puhua käytännössä melkein täydestä turvallisuudesta.

    Harmittavasti näin itse jo selvemmin aihetta koskien tämän vuoden 1993 käsittely jäi jo Jääkiekon MM-kisojen 2. Divisioonan/2-divisioonan kisoista lähtien niiden jalkoihin kun yleensäkin tänä vuonna kaikilla tasoilla nähtiin tai on ainakin lähtökohtaisesti nähty useita lähivuosia miettien paljon parempia ja jännittävämpiä otteluja kuin aikoihin.

    Ja kun ei ole nähty niin yritystä ainakin on ollut peleissä epäonnistuneillakin mailla.

    Pian onkin sitten Jään Perkeleiden eli Belgian käsittelyn vuoro yhtenä isommin käsiteltävistä maista. Tosin sen käsittely taitaa jäädä vielä huomiseen tai lähipäiville ymmärrettävästi MM-Finaalista johtuen missä Suomella olisi mukava paikka ottaa 25 vuoden takaisesta tappiostaan revanssi.

    Etenkin kun nyt ei pelata tasapelin jälkeen muuta kuin 20 minuutin täyttä Jatkoaikaa koko ajan ilman Rangaistuslyöntilaukauskilpailua.

    Kesään mennessä kirjoittettavaa riittääkin paljon niin näistä kisoista kuin näillä näkymin myös Lillehammerin 1994 Talviolympialaisista ja niistä edeltävistä Talviolympialaisten Karsinnoista ja myös MM-vuodesta 1994.

    Ellen sitten tietysti päätä vain tehdä tätä vuotta 1993 nyt loppuun ja sitten vielä vähän miettiä jatkoa kun pitäisi saattaa nuo Suomessa nähdyt historiallisten NHL-ottelujenkin lista loppuun YLE:n kanavilta puhuttaessa ja näillä näkymin valitettavasti ainakin toinen näistä hankkeista tekee tilaa toiselle niiden vaatiman aikamäärän takia.
     
  2. Thusberg Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
    Jään Paholaisten eli Belgian osana oli C-sarjan MM-jääkiekossa vuonna 1993 esittää mielenkiintoista osaa tämän sarjan osalta kuten ennenkin.

    Sen sanottiin putoavan melkein auttamatta C2-sarjaan ja joskus, etenkin muutaman edeltävän vuotensa perusteella Belgia olisi toisinaan kuulunut enemmänkin C2-sarjaan tai vaikka D-sarjaan jääkiekossa mikäli sellainen vain olisi tuolloin sattunut olemaan.

    Vuonna 1993 Jään Paholaiset jatkoivat kaikkiaan erittäinkin kelvollisia otteita vastoin ulkopuolista ja usein melko tietämätöntä kritiikkiä.

    He olivat ainakin vuonna 1993 kaikkea muuta kuin pari vuotta aiemmin eli 1991 olleet Lannistetut Jään Paholaiset tai osin hieman vuotta aiemmin pohtivan oloiset Mietteliäät Jään Paholaiset vuodelta 1992.

    Jään Paholaisten organisaatiota oli tiukkojen ja lieskoja salamoivien liittopäätösten jälkeen uudistettu tasoltaan. Bob Morris Senior päätti pysyä pelkässä päävalmentajan virassa toimimisessa ja Jään Paholaisten Ison-Kieron eli Toimitusjohtajan paikan sai siten itselleen Eddy de Clerckin lähdettyä yllättäen Kuninkaallisen Liigan vastaavan tason tehtävähallintoja tehokkaasti hoitanut Andre Mertens.

    Carl van Goten jatkoi yhdistettynä Joukkueen Huoltajana ja Kuntovalmentajana ja joukkueen lääkäritoiminnasta vastasi vuonna 1993 yksinään Joukkuelääkäri Tohtori Frans Eijckmans.

    Varapäävalmentajaksi ja Apulaispäävalmentajaksi saapuivat Bill Morgan ja Rene Labonte ja sitten vielä Joukkueenjohtajaksi entinen Belgian Päävalmentaja Dirk Laenen suoraan Ison-Kieron eli Mertensin Andren alaisena.

    Jään Paholaisten maajoukkuevalintojen osalta pelaajista puhuttaessa käytiin tietysti omat taistelunsa tuttuun tapaan, mutta onneksi maan B-maajoukkueesta eli Belgie Selectie Teamista ei tarvinnut ottaa vuoden 1993 MM-valintojen ollessa kyseessä ketään joukkueeseen. Välillä olisi mukaan voitu ottaa kokeilumielessä vielä joitakin lupaavimpia Kuninkaallisen Liigan pelaajiakin, mutta näin ei kuitenkaan menetelty.

    Jään Paholaiset vuodeksi 1993 näyttivät lopulta viimeisen maajoukkueleirin jälkeen tältä ja tällaisena se myös pelasi peleissä:

    Maalivahdit: Luc van Walle, Rafael 'Raf' Melis ja Bram Beirinckx (Yannick Verstappen olisi ollut ykkösmaalivahti, mutta hän loukkaantui ja jäi kotiin ensimmäiseksi varamieheksi kun vammat riittivät hätätilanteen pelaamiseen vaikkakin eivät säännölliseen pelaamiseen.)

    Puolustajat: Günther Cuylaerts, Mark Fransen, Jan Gulickx, Bart Leten, Marc van Hoof, Tom Matthe, Mike Pellegrims ja Tim Vos

    Hyökkääjät: Kristof Cenens, Kurt Geens, Koen Hermans, Werner Klijsen, Buck Rombouts, Frank Selis, Philippe Cools, Walter Stappaerts, Aldo van den Aker, Kristoff van den Broeck, Yourie Steylen ja Bart Veulemans

    Päävalmentaja: Bob Morris Senior

    Varapäävalmentaja: Bill Morgan

    Apulaispäävalmentaja: Rene Labonte

    Joukkueen Huoltaja ja Kuntovalmentaja: Carl van Goten

    Joukkuelääkäri: Tohtori Frans Eijckmans

    Joukkueenjohtaja: Dirk Laenen

    Toimitusjohtaja: Andre Mertens

    Jään Paholaisten lempinimeksi osin vuoden 1995 tapaan myös vuonna 1993 edelleen jatketuksi korostuneen keltaisten juhlapelipaitojenkin ohella profiloitui nimitys Keltaiset Paholaiset eli Gele Duivels vaikkakin itse normaalit Jään Paholaisten pelipaidat olivat tuona vuonna muutamien aiempien vuosien tapaan kaikkiaan melko yksinkertaisen näköisiä mustissa ja punaisissa.
     
  3. Thusberg Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
    Tosiaan Ijs-Duivelsin ykkösmaalivahti Yannick Verstappenin loukkaantumisen ohella muita erityisen paljon kritisoituja asioita vuoden 1993 Ijs-Duivelsin eli Belgian osalta oli melkein täysin olematon valmistautuminen tulossa oleviin MM-koitoksiin omalla sarjatasollaan mitä vasten Belgian muu sinnittely tulevissa C-sarjan MM-kisoissa Sloveniassa oli melkoisen hyvä juttu.

    Lähinnä Belgian oman Kuninkaallisen Liigan joukkueita vastaan oteltiin milloin tuntui olevan vain tilausta ja usein ei ollut.

    Monet Belgian huippupelaajat olisivat nimenomaan kaivanneet paljon maaotteluja muita maita vastaan.

    Lähin vertailukohde olisi tietysti ollut jääkiekossa huomattavasta tasoerosta huolimatta Hollanti, mutta Ijs-Oranje oli valitettavan paljon muilla pelimatkoilla kuten muun muassa Suomessakin.

    Ainoa muu mainitsemisen arvoinen ottelu oli tietenkin Ijs-Duivelsin omaa B-maajoukkuetta eli Belgie Selectie Teamia vastaan pelaaminen.

    Tuon kyseisen valmistavan ottelun käytännössä sinä vuonna pääosin HYC Herenthalsista koottua Belgie Selectie Teamia vastaan voitti tietenkin Jään Perkeleet lukemin 14-1.

    Tuo ottelu pelattiin 8.3.1993, täsmälleen kuukausi sen jälkeen kun kuukautta aiemmin 8.2.1993 oli nimenomaan julkistettu kokoonpanot Sloveniaan alustavasti ja alettu edes hieman tehdä joitakin suunnitelmia kohti tulevaa turnausta varten.
     
  4. Thusberg Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
    Tästä viestistä eteenpäin alan hieman käsitellä Jään Paholaisten eli Belgian vastuksia mitä se kohtasi C-sarjan MM-kisoissa 1993.

    Tietenkin merkkimäärän rajoitukset muistaen ja kun eteenpäinkin pitää mennä, mutta lyhyesti aina toki on lohkovastustajien analysointiin aikaa!

    Latvialla oli lähtökohtaisesti varmaan selvästi ylivoimaisin joukkue ennakkoon Jään Paholaisten omissa arvioissa.

    Pelaaja-Valmentaja Helmuts Balderis Riian Dynamon, ZSKA Moskvan, Neuvostoliiton/Neuvosto-Latvian maajoukkueen ja myös NHL:n Minnesota North Starsin pelaajana tai pelaajavarauksena oli vielä eiäkeiässäkin erittäin huomioitava pelaaja.

    Mihails Shostaks KS Unia Oswiecimin/Auschwitzin pelaajana Puolan Liigan mestarina, Andrejs Frolikovs, Joukkuekapteeni Konstantins Grigorjevs, Aigars Ciprus, Normunds Sesejs, Sergejs Boldovesko ja Aleksanders Kerc olivat lähtökohtaisesti myös vaarallisimmat Latvian pelaajista puhuttaessa.

    Muitakin supertähtiä ja kuin toiselta planeetalta luokiteltavia pelaajia Belgian näkökulmasta puhuttaessa Latvialla oli.

    Latvian jääkiekkoilu tuntui tuohon aikaan tyystin toisenlaiselta kuin mitä se on nykyään tai mitä se oli kun se nousi MM-kisojen A-sarjaan vuodeksi 1997.

    Sen voitiin sanoa olevan iloista, verraten nopeaa ja teknistä taitoa täynnä.

    Se oli liikepeliltään soljuvaa, pehmeää ja varsin vaivatonta paitsi silloin kun se yllätettiin housut kintuissa.

    Jossain määrin puolustusta ja maalivahtipeliä Latvialta hieman kritisoitiin kuten myös hyökkäysten liiallista lähtöä usein 'Konsta' Grigorjevsin mailan kautta.

    Belgiaa vastaan Latvia kuitenkin hieman erikoisesti ontui hieman vuoden 1993 varsinaisten MM-kisojen Ruotsin tyylisesti karvaamaan usein kiekkoa aivan liian ylikorkealta silloin kun Belgialla harvemmin oli kiekko hallussaan ja sen puolustus oli haavoittuvainen.

    Belgian epäonneksi tasoeron lisäksi Latvia kuitenkin osasi tasata oikein puolustuslinjojaan yksinkertaisesti valuttamalla sentteristöä alemmas päin kuin tarvetta oli ja alkaa pelata ehkä hieman alustavuudeltaan epävarmaa, mutta sujuvaa lyhytsyöttöpeliäkin.
     
  5. Thusberg Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
    Ukraina oli myös Belgian vastustajista puhuttaessa vuonna 1993 erittäin vaarallinen.

    Hienomman luokan pelaajinaan sillä oli Joukkuekapteeni Anatoli Stepanitsev ja Ramil Juldachev jotka olivat pelanneet muun muassa Nationalliga A:n ja Nationalliga B:n puolella Sveitsissä. EHC Chur ja EHC Biel taisivat nuo seurat olla.

    Isoilta osin joukkue muodostui Kiovan Dynamon tai sittemmin Kiovan Sokolin pelaajista milloin tilanne ei lähtökohtaisesti aivan niin mahdottomalta näyttänyt pelitilanne Belgian kannalta jääkiekossa toisin kuin Latvian kanssa.

    Vaikkakin NHL-tähdet Dimitri Krystich ja Alexander Godynyuk tuntuivat kyllä ihan viimeistään ylimaallisilta pelissä sitä vastaan edes huvin vuoksi ajatella.

    Ukraina osasi tuohon aikaan pelata suhteellisenkin hyvää ja lahjakasta kiekkoa, mutta Latviaan verrattuna hermo meni useammin jäällä.

    Lisäksi keskialueella tuntui Ukrainalla olevan lahjakkuutta mitä näyttää, mutta silti jostakin syystä Ukraina tuntui suosivan vain runnovaa etenevää hyökkäystä minkä sitten Belgian pelajaata pystyivät torjumaan ainakin aloitusvoittojen ajan ja muutamassa muussakin tilanteissa.

    Joka tapauksessa Belgialle odotettiin hyvin vaikeaa ottelua heitä vastaan.
     
  6. Thusberg Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
    Etelä-Korea oli Belgian vuoden 1993 vastustajista puhuttaessa ensimmäinen jota vastaan se oikeastikin pystyi jo pelaamaan voitosta.

    Etelä-Korealla oli kuitenkin oman tutun nopean liikepelinsä lisäksi vihdoin ja viimein alkaneet mennä syötöt omilleen ja myös maalintekovarmuus oli parempi kuin koskaan ennen siihen asti.

    Enää Belgia ei voinut luottaa myös siihenkään, että Etelä-Koreasta tulisi vastaan vain pelkkiä yliopistopelaajia tai sellaisia pelaajilla joilla meni jäällä vain empimiseksi otteet.

    Herkkinä laukaisijoina tunnetut Chang-Gun Ahn ja Woo-Sam Shin olivat ainakin kenttäpelaajista puhuttaessa vaarallisimmat.

    Etenkin kun tähtipelaaja Sung-Joo Parkia ei saatu Etelä-Korealle näihin kisoihin.

    Etelä-Korean muut Belgialle edulliset ongelmat tuntuivat olevan juurikin kärkipelaajatasossa.

    Laitahyökkääjät tuntuivat olevan ehkä näissä kisoissa Etelä-Korealla parhaimmat ja taitavimmat aikoihin, mutta silti ehkä myöhemmin ja ihan näihin päiviin asti sinänsä parhaimman Etelä-Korean valmentajan huolimatta Talviolympialaisissa ja varsinaisesti MM-kisoista olemisestakin riippumatta eli Il Sea Kimin pahin virhe näissä kisoissa oli keskittyä liikaa painottamaan liikaa hämmästyttävän teknisesti heikkoon sentteristötason peluuttamiseen liikaa niin keskialueella kuin laidassa.

    Näiden kisojen jälkeen Il Sea Kim ei ikinä peluuttanut sentteristötasoaan sillä tavalla kuin mitä näissä kisoissa omalla valmentajaurallaan.

    Kun kuitenkin Il Sea Kimillä vuonna 1993 oli sellainen päähänpisto kuin oli niin paljon oli Etelä-Korean maalivahdeista Sun-Yin Byunista ja Sang-Woo Yoosta, että otteluista ei tullut aivan täysiä pieksäjäisiä Etelä-Korean kannalta turnauksessa.
     
  7. Thusberg Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
    Belgian vastustajista omalla tavallaan mielenkiintoinen oli myös Israel.

    Israelin osalta puhuttaessa Belgian oli pakko alkaa keskittymään paremmin kun maa oli nyt valmistautunut paremmin omaan kiekkokauteensa käytännössä kuin mitä se itse oli, sen maajoukkueeseen oli alkanut tulla paremmista kiekkomaista enemmän ulkojuutalaisia pelaajia ja maalivahdiksi oli tietenkin nyt otettu nuori Boris Amromin.

    Ikänestori Roy Harry Annaun ja turnauskuopus Ran Ozin ohella Belgialla ei oikein tuntunut olevan Israelia vastaan ennakoissa mitään erityisen silmällä pidettävää pelaajaa.

    Belgian lähtökohtaisissa arvioissa Israelin arvioitiin olevan selvästi jähmeämpi kuin mitä esimerkiksi Etelä-Korea olisi, mutta peliin mukaan päästessään se olisi ollut aivan yhtä vaarallinen hieman matalempana tasoltaan kuin Ukraina ja Latvia johtuen tietenkin ulkojuutalaisista pelaajistaan.

    Belgiaa pelotti turnauksen aikana Israelin omaa liikepeliä katsellessaan sen syötöntarkkuus kiekonkäsittelyssä ja maalinteon yllättävänkin hyvä varmuus.
     
  8. Thusberg Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
    Belgian viimeinen vastus oli nk. Voimanelikkonsa ja jättimäisen Chong Hon luotsaama Pohjois-Korea vuoden 1993 C-sarjan MM-kisoihin lähdettäessä.

    Voimansa tunnossa kaikkien aikojen edelliskautensa loistotuloksen myötä Pohjois-Korea oli arvioissa Belgian osalta helkkaristi tavallista vaarallisempi jäällä.

    Gi Chol Tae ja Won Son Ri tuntuivat olevan kaikkien aikojen syöttövedossa. Puhumattakaan sitten laukauksista kohti maalia.

    Muista kenttäpelaajista myös selvästi melkein saman nimen jättimäisen Chong Hon kanssa omaavaa Chong Jien Hota ja Chang Ho Pakia Belgia joutui pitämään silmällä koska Ho Pak osasi tosiaan melkoista pyöritystä järjestää kisojen aikana myös parempien maidenkin pelaajille.

    Belgian osalta sen verraten ainoa toivo oli odotella nk. Voimanelikon väsymistä ja myös sitä, että unohtaen nk. Voimanelikon Belgialla oli kuitenkin enemmän silti muuten laittaa peliin fyysisempää voimaa niin pakkitasolla kuin keskialueellakin.

    Lisäksi Belgian etu oli se, että viimeisen Pohjois-Korean jääkiekkojoukkueen keski-ikä sen kulta-aikana ennen Suuren Johtajan poismenoa, siitä johtunutta suruaikaa vuodesta 1994 lähtien maassa aina vuoteen 1997 ja yleistä Pohjois-Korean jatkunutta jääkiekon rappeumaa oli vain 22 vuotta mikä merkitsi nuoruuden kokemattomuutta ja aivan ilmiselvää taidottomuutta verraten Pohjois-Korean sotien jälkeen syntyneisiin, 1950-luvun tai 1960-luvun ikäluokkien pelaajatasoon verrattuna.
     
    Viimeksi muokattu: 19.07.2019 klo 17.18
  9. Thusberg Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
    Belgian osalta se kohtasi Latvian 12.3.1993 ja ottelu oli melkoinen taistelunäytös huolimatta tietenkin murskalukemistaan kaikkiaan.

    Latvian osalta pelin tähdet tuntuivat olevan Arturs Kupaks, Karlis Skrastins, Artis Abols, Aigars Ciprus, Andrejs Ignatovics, Sergejs Seninins, Rodrigo Lavins, Normunds Sejejs, Sergejs Boldavesko, Aleksandrs Kerc, Juris Opulskis ja Leonids Tambijevs Latvian kotimaisista pelaajista tietenkin maalivahti Andrejs Zinkovsin ohella.

    Kercs erityisesti jatkoi niin Latvian Liigan kuin myös Venäjän RHL:n kuin tätä edeltäneen hyvin lyhytaikaisen tai myös RHL:n kanssa rinnakkaiseläneen sarjan ennen sulautumistaan siihen IVY:n Liigan joukkueen parhaan pistepörssin pelaajan kärkitaivalta saavuttamalla 37 yhteispistettä 14 maalilla ja 23 syöttöpisteellä.

    Sergejs Cudinovs EV Ravensbergistä Saksan Oberliigasta tuntui myös tehokkaalta pelaajalta Latvian puolustuspäässä erityisesti nostojen ja tasausten liikepelaamisen osalta ennen lähtöä Sloveniaan.

    Einars Hechts ja Ilmars Tomans SC Memmingenistä Zweite Bundesliigasta tuntuivat myös hyvältä Latvian ajoittain herkälle keskialueelle sijoitettaviksi pelaajiksi ennen lähtöä Sloveniaan.

    Oleg Znaroks ja Igors Pavlovs EV Landesbergistä Saksan Oberliigasta tuntuivat myös erittäin loistavilta valinnoilta Latvian pelaajistoon ennen lähtöä Sloveniaan.

    Lopulta vain Cudinovs ja Pavlovs pääsivät kisoihin kun Hechts, Tomans ja Znaroks jäivät rannalle.

    Belgian parhaimmat mahdollisuudet tuntuivat olevan aina aloitusvoitoissaan sekä erittäin harvoin päästessään ylivoimalle kuin muutoin kulmista aloitusten ohella Latvia tuntui tekevän hyvin nopeasti mitä halusi jäällä.

    Ignatovics teki maalin ajassa 2.45 jolloin tilanne oli 1-0 ja se enteili pelin lopputulosta syöttäjänään Aleksejs Frolikovs. 16 sekuntia myöhemmin ajassa 3.01 Arturs Abols teki 2-0 maalin syöttäjinä Frolikovs ja Ignatovic. Puoli minuuttia myöhemmin ajassa 3.31 Sergejs Sostaks teki maalin syöttäjänään Kercs ja Konstantins Grigorjevs. Ajassa 5.26 Skrastins teki maalin syöttäjinään Mihails Sostaks ja Boldavesko.

    Ajassa 6.47 Seninins teki maalin syöttäjänään Kercs. Ajassa 8.20 Tambijevs teki maalin syöttäjänään Sejejs. Aigars Ciprus teki maalin ajassa 10.07 ja se olikin viimeinen Latvian maali hetkeen.

    Tilanne olikin Belgialle murheellinen 0-7.

    Belgia pystyi kuitenkin tekemään ajoittain loistavia harhautuksia ja läpipääsyjä Latviankin alueelle kun aina ei puolustus ollut hereillä ja linjat olivat liian leveitä. Lisäksi Latvia käytti liikaa huonoja linjalähtöjä 'Konsta' Grigorjevsin peliliikkeitä silmällä pitäen tai sitten pelaajien ollessa hieman turhankin riippuvaisia siitä miten kuvio toteutetaan juurikin 'Konstan' toimesta.

    Lopulta Belgian ensimmäisen maalintekijäkin oli yllätysnimi kun Buck Rombouts 59 sekuntia ennen ensimmäisen erän loppua hienon ja avustamattoman sijoittumisen myötä jäällä kun siihen asti Romboutsilla tuntui olevan hieman turhan vaikeaa pelissään.

    Latvian ensimmäisen erän jälkimmäiset hermoilut parinkin turhan jäähyn myötä eivät toistuneet toisessa erässä ja siten Latvia jo aivan lopullisen varmaan voittoon karkasikin. Ajassa 21.30 Boldavesko teki maalin syöttäjänään Tambijevs. Ajassa 23.52 Kerc teki maalin syöttäjänään nk. Kukkopoika Suomesta eli KooKoon Andrejs Maticins.

    Ajassa 27.48 Maticins teki maalin syöttäjänään Abols. Ajassa 29.35 Boldavesko teki maalin. Ajassa 31.28 Kupaks teki maalin syöttäjänään Ignatovics. Ajassa 34.27 Ciprus teki maalin syöttäjinään Kerc ja Grigorjevs. Ajassa 37.06 Abols teki maalin syöttäjinään Frolikovs ja Ignatovics. Ajassa 37.51 Ignatovics teki maalin syöttäjänään Kupaks.

    Täsmälleen 20 minuuttia ensimmäisestä maalistaan Belgia teki maalin 59 sekuntia ennen toisen erän loppua Günther Cuylaertsin toimesta hienosta siniviivan syötöstä minkä Cuylaertsille viimeisteli Bart Veulemans jolta oli hylätty aiemmin yksi Belgian maali ensimmäisessä erässä silloin kun tilanne oli ollut 0-5 Latvialle hurjasta 7:n minuutin Aldo van den Akerin ampusyötöstä hänelle joka valitettavasti tuomittiin maalivahdin alueella tehdyksi vastoin tietysti Belgian kovia protesteja.

    Tilanne oli Belgialle kolmanteen erään lähdettäessä 2-15.

    Tambijevs teki maalin ajassa 41.34 syöttäjinään Sejejs ja Skrastins minkä jälkeen Belgian maalivahdeilta alkoi vain loppua veto kesken ja se näkyi.

    Ajassa 45.47 Boldavesko teki maalin ja se tiesi kypärätempun suorittamista syöttäjinään Tambijevs ja Opulskis, ajassa 46.46 Sostaks teki maalin syöttäjinään Maticins ja Abols, ajassa 47.10 Kercs teki maalin syöttäjinään Ciprus ja Seninins ja ajassa 48.24 Kercs teki maalin ja kypärätemppunsa syöttäjinään Seninins ja Grigorjevs.

    Tämän jälkeen nähtiin Latvialta jäähyjä minkä vuoksi Belgia pystyi kuin pystyikin tekemään joukkueelleen päivän viimeisen maalin ajassa 49.44 eli 16 sekuntia ennen viimeisen erän puoltaväliä.

    Tuon maalin teki itseoikeutetusti Veulemans joka oli jahdannut maaliaan yhden hylätyn jälkeen aktiivisesti enemmän kuin puoli tuntia yhtä soittoa ilman edes pienintäkään vaihtoa!

    Belgian 3-20 tilanne ei kestänyt kauan kun Latvia teki taas maalin 15 sekuntia tuon maalin jälkeen tekijänä Ignatovics ja syöttäjinään Kupaks ja Kercs milloin tilanne oli jo 3-21 Belgialle.

    Ajassa 53.32 Opulskis teki maalin syöttäjinään Kupaks ja Tambijevs. Ajassa 54.03 Abols teki maalin ja kypärätemppunsa syöttäjinään Kupaks ja Ignatovics. Ajassa 56.33 Grigorjevs teki maalin syöttäjinään Kercs ja Ciprus, tasan 3 minuuttia ennen loppua Opulskis teki maalin syöttäjinään Skrastins ja Boldavesko ja ajassa 58.27 Opulskis teki kypärätemppunsa syöttäjinään Boldavesko ja Maticins.

    Belgia oli hävinnyt maalein 3-26 ja seuraavaksi odotettavissa oli samanlainen höyryjyrän alle jääminen Ukrainaa vastaan tuolloin jo vuorokauden kuluttua 13.3.1993.

    Belgian parhaaksi pelaajaksi Latviaa vastaan nimettiin Luc van Walle hänen kuitenkin torjuttua lievästi sanottuna erittäin runsaasti Latvian laukauksia vaikka myös Bart Veulemans oli ehdolla yritteliäisyytensä ja yhden hylätyn maalin takia.
     
  10. Thusberg Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
    Belgian osalta se kohtasi Ukrainan 13.3.1993 ja ottelu oli melkoinen taistelunäytös huolimatta tietenkin murskalukemistaan kaikkiaan.

    Ja tietenkin myös Belgian väsymys edellispäivän Latvia-ottelun muistaen.

    Ukrainan osalta tähtipelaajana tuntuivat tässä ottelussa olevan Kiovan Sokolin tai entisen Kiovan Dynamon edustajat Sergei Lubnin, Mihail Fadeev, Vadim Kulabukhov ja Anatoli Nayda.

    Harkovan Dynamon entinen tähtipelaaja Andrei Puskhan siirtyi tietenkin näyttävänä Ukrainan Liigan huippusiirtona Kiovan Sokoliin tai entiseen Kiovan Dynamoon.

    Kaikki nämä pelaajat olivat Ukrainalta lähtökohtaisesti melkoisia tähtiä jo muutenkin ja he suorastaan loistivat otteluissa.

    Harmittavasti nelikosta Sergei 'Serhi' Gorstov, Sergei Paramonov, Dimitri Krystich ja Alexander Godynyuk voitiin mukaan Sloveniaan ottaa enää vain valtavaruhoinen jätti sukunimeltään Gorstov vaikka myös Slovenian Liigassa HC Bledin huippupelaajiin lukeutunut Paramonov käytännössä tuolloin Ukrainan maajoukkueen ehkä kolmanneksi parhaimpana pelaajana puhumattakaan sitten NHL-tähdistä Krystich ja Godynyuk olisivat olleet kyllä äärimmäisiä taitopelaajia.

    Ensimmänen 33 sekuntia tuntui ratkaisevan Belgian ottelun. Tuolloin Joukkuekapteeni Jään Paholaisissa eli Aldo van den Aker teki maalin, mutta valitettavasti se hylättiin jälleen kovista protesteista huolimatta.

    Tällä kertaa se nähtiin maalivahdin alueella olemisen sijaan hyvin epäselvänä paitsiossa olemisena mikä vain lisäsi Belgian valmennuksen kiukkua ja samalla ehkä myös yleisön epätoivoa kun tiesi millainen höyryjyrä Ukrainaltakin oli käynnistymässä.

    Muutoin van den Aker toimi erinomaisena hyökkäysten torjujana ottelun läpi torjuen kaikkiaan 33 kertaa ottelussa vastustajan vastaavia hyökkäysyrityksiä myös lukuisine aloitusvoittoineen!

    Siihen Belgian hyvät asiat melkein sitten jäivätkin.

    Ajassa 3.49 Jevgeni Shastin teki ensimmäisen varsinaisen ja hyväksytyn ottelun maalin syöttäjänään Anatoli Stepanitshev. Ajassa 6.26 Ramil Juldashev teki maalin syöttäjänään Dmitri Pidgursky. Stepanitshev teki maalin ajassa 7.06.

    Ajassa 7.43 Puskhan teki maalin syöttäjänään Vitali Litvinenko. Ajassa 11.52 Aleksander Savitski teki maalin syöttäjänään Fadeev. Ajassa 13.24 Vasili Bobrovnikov teki maalin syöttäjinään Vladimir Kirik ja Nayda.

    Ajassa 14.19 Oleg Polkovnikov teki maalin syöttäjänään Aleksander Mentsenkov. Ajassa 15.35 Gennadi Kozhokin teki maalin syöttäjinään Konstantin Butsenko ja Juri Gunko.

    Ajassa 17.51 Fadeev teki maalin syöttäjänään Shastin, ajassa 18.15 Butsenko teki maalin syöttäjänään Kozhokin, ajassa 18.54 Nayda teki maalin syöttäjinään Viktor Gontsharenko ja Kulabukhov ja ajassa 19.44 16 sekuntia ennen loppua ensimmäisessä erässä Valentin Oletski teki maalin.

    Belgian tilanne oli murheellinen maalein 0-12 toiseen erään lähdettäessä ja jatkoa maalijuhlille Ukrainan osalta seurasi vaikkakin jäähyjä ja virheitä melko kovine aloitustappioineen tulikin sille.

    Ajassa 22.55 Gontsharenko teki maalin syöttäjänä Nayda, ajassa 27.52 Kulabukhov teki maalin syöttäjänä Gunko, ajassa 28.27 Juldashev teki maalin syöttäjänään Pidgursky ja sama parivaljakko toisti tempun vain 14 sekuntia myöhemmin ajassa 28.51, Fadeev teki maalin ajassa 30.07 yksinään, ajassa 31.33 Kulabukhov teki myös maalin yksinään, ajassa 32.27 Juldashev teki maalin syöttäjänä Polkovnikov jolloin Juldashev oli kypärätemppunsa tehnyt, ajassa 33.48 Stepanitshev teki maalin syöttäjänä Shastin, ajassa 36.07 Polkovnikov teki maalin syöttäjänä Oletski, ajassa 37.39 Mentsenkov teki maalin syöttäjänä jälleen Oletski ja se kaikki päätti toisen erän ottelusta.

    Belgia oli nyt tappiolla maalein 0-22.

    19 sekuntia kolmannen erän alusta Stepanitshev teki maalin ja kypärätemppunsa syöttäjänään Kirik ja 11 sekuntia tätä myöhemmin maalin teki Fadeev syöttäjänään Savitski ja kypärätemppunsa.

    Ajassa 43.41 Juldashev teki maalin syöttäjänään Pidgursky ja ajassa 44.24 Juldashev teki päivän viimeisen, kuudennen maalinsa ja tuplakypärätempun syöttäjinään Polkovnikov ja Pidgursky. Ajassa 45.04 Fadeev teki maalin yksinään. Ajassa 45.50 Litvinenko teki maalin syöttäjänään Kozhokin.

    Ajassa 46.06 Kulabukhov teki maalin syöttäjänä Gontsharenko. Ajassa 46.19 Mentshenkov teki maalin syöttäjänä Pidgursky. Ajassa 49.18 Kulabukhov teki maalin syöttäjänä Kirik ja samassa yhteydessä Kulabukhov oli kypärätemppunsa tehnyt. Ajassa 50.26 Shastin teki maalin syöttäjänä Oletski. Ajassa 53.25 Nayda teki maalin syöttäjinään Kirik ja Gontsharenko.

    Vihdoin ja viimein ajassa 54.39 nähtiin toki hyvästä aiemmasta yrityksestä huolimatta aina joko Sergei 'Serhi' Gorstovin runnoviin taklauksiin tai Ukrainan maalivahtien hyviin torjuntoihin päättynyt Belgian maalintekoyritys joka tuotti tuloksen.

    Tosin tuohonkin maaliin tarvittiin ylivoimatilanne. Frank Selis onnistui maalinteossa syöttäjänään Bart Veulemans.

    1-33 tilanne Belgialle ei päätä huimannut kun mankelin ollessa pahimmillaan kaikki tuntui olevan lopussa kentällä.

    Ajassa 55.21 Litvinenko teki maalin yksinään. Ajassa 57.37 Fadeev teki maalin syöttäjänään Shastin ja ajassa 57.51 maalin teki Butsenko syöttäjänään Puskhan.

    Pari minuuttia ennen ottelun päätöstä Ukrainan valmennusryhmä päätti ajoittaisesti muutenkin ottelun aikana pitämänsä taktiikan mukaisesti vetäyttää lopullisesti maalivahtinsa pois jäältä.

    Ajoittain kiitos 'Serhi' Gorstovin runnovien otteiden ja muutenkin Belgian täydellisen voimien loppumisen takia Ukraina oli peluuttanut maalivahtiaan poissa jäältä useaan otteseen aiemminkin lukuisiakin minuutteja Belgian saamatta maaliakaan!

    48 sekuntia ennen loppua nähtiinkin Stepanitshevin ja Puskhanin viimeinen Ukrainan tekemä maali jossa maalin itselleen sai Stepanitshev ja Puskhan syöttöpisteen.

    Belgia teki viimeisen maalin ajassa 59.56 eli neljä sekuntia ennen loppua Bart Veulemansin sen tehdessä.

    Belgia oli siten hävinnyt maalein 2-37.

    Belgian voimat tuntuivat aivan lopussa olevilta ja lepo tuli hyvinkin tarpeeseen vaikka ihmeitä ei kyllä muutenkaan Latviaa tai Ukrainaa vastaan odotettukaan.

    Aldo van den Akerin ohella varsinainen nimimies tuntui ottelussa olevan puolustaja Tom Matthe lukuisine hyökkäystorjuntoineen ja sitten tietenkin maalivahtina tässä toisessa varsin jyrätyn oloisena olleen Belgian osalta Rafael 'Raf' Melis. Lopulta Matthe valittiin päivän parhaaksi belgialaispelaajaksi.
     
    Viimeksi muokattu: 19.07.2019 klo 15.50
  11. Thusberg Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
    15.3.1993 Jään Paholaisten seuraava ja ensimmäinen varsinainen järkevä vastustaja levon jälkeen turnauksessa tuntui olevan Etelä-Korea.

    Belgian osalta tietenkin helpotusta toi se, että Israel-voittonsa jälkeen Etelä-Korea oli väsynyt.

    Siltikään se ei ollut siltä paljoakaan pois ja ennen kaikkea Belgia pystyi selvästi Etelä-Koreaa taitavammin kääntämään pelinsä voitoksi.

    Mike Pellegrims tuntui olevan huippuvedossa tässä ottelussa, mutta ei ainakaan ihan alkuun saavan ihan kaikkea parasta irti peliinsä.

    Belgialla muutenkin tuntui voimakkuuden etu kun taas Etelä-Korealla oli nopeusylivoima kuten myös syöttöylivoima.

    Lopulta tasan 8 minuutin kohdalla olleen täyden säpinäottelun ensimmäisen näytöksen päättäjäksi ja maalintekijäksi tarvittiin Marc Fransen.

    Tätä ennen Pellegrims oli joutunut halvan oloisesta koukkauksesta jäähylle ja Koen Hermans oli joutunut väkivaltaisuudesta jäähylle yhdessä Etelä-Korean Chang-Gun Anin kanssa.

    Kun maalinedustalla selvitettiin vielä toista kahinaa josta vielä edellisestä kahinasta jäähystä vapautettu Etelä-Korean pelaaja eli Shim Eui-Sik joutui nyt lopullisesti jäähylle taas uudelleen istumaan joutuneiden Hermansin ja Gun Anin kanssa ja myös ensimmäisen maalin tehnyt Fransen niin Belgialla ja Etelä-Korealla oli kummallakin käytössään vain kolme pelaajaa ja maalivahdit jäällä.

    Belgian kenttäpelaajat jäällä olivat Pellegrims jolle oli teroitettu, että maila pidetään nyt helkkarin kunnolla jäässä kiinni tai edes enintään lavan korkeudella jotta toimitsijat eivät vain Etelä-Korean johdon mieliksikään viheltäisi, Walter Stappaerts ja Aldo van den Aker.

    Etelä-Korean laitahyökkääjät torkkuivat tilanteessaan niin pahoin 10 sekuntia sen jälkeen kun palattiin lopullisiin tasakentällisiin, että Pellegrims sai kiekon, ujutti kiekkoa kohti Etelä-Korean maalivahtia Sun-Jin Byunia harhautettuaan Etelä-Korean puolustuksen muka laukaistakseen ja kiskaisten viime hetkellä sivuttain taakse van den Akerille joka sitten siitä teki näyttävän 2-0 johtomaalin ajassa 11.37!

    Tämän jälkeen Etelä-Korean hyökkäyslähdöt alkoivat selvästi teroittua Il Sea Kimin vaativien otteiden myötä Etelä-Korean vaihtoaition käskyn mukaisesti.

    Edelleen kuitenkin laitamiehistö taidokkuuteensa nähden Etelä-Korealla oli lähdöissään liian leveä haaskaten aikaa aina empimiseen ja kun se sitten jotain teki oikein jäällä niin yleisesti ottaen sentteristön liian heikko tasaus keskialueella suhteessa maalipaikkaan pilasi hyvin monta potentiaalista Etelä-Korean maalintekopaikkaa läpi ottelun, mutta ensimmäisessä erässä tämä oli ylivoimaisesti pahin asia mitä Etelä-Korealle tapahtui kun se vielä olisi pystynyt yllättämään Jään Paholaiset.

    Aivan tyhjiin eivät rauenneet Etelä-Korean hyökkäykset kun Kim-Chang Bum teki maalin ajassa 18.24 Chang-Gun Anin syötöstä.

    Toisaalta sekin tapahtui Etelä-Korean ylivoimalla ja maali olisi jäänyt toteutumatta ehkä ilman Pellegrimsin turhaa mussutusta toimitsijalle tilanteessa jossa kieltämättä häntä oli estelty paidasta kiinnipitäen, mutta ei korkea maila ja tällä kertaa ihan töykeän oloinen kostokoukkaus yhtä Etelä-Korean pelaajaa kohtaan mikään järkiratkaisu ollut.

    Itse asiassa toimitsijat tuntuivat olevan Il Sea Kimin mielestä liiankin armollisia kun jäähy oli vain viisi minuuttia tilanteesta josta olisi pitänyt tulla etenkin tilanteen mentyä jo koukkaustasolle ja mailalla kylkeen tökittäessä jo pelikielto.

    Il Sea Kimin mielestä mikäli toimitsija olisi antanut alun perin aikomansa kaksi minuuttia niin se olisi ollut lopullinen häpeä koko hänen urallaan siihen asti näkemässään jääkiekossa. Raja kun kulki hänen mielestä vain siinä estelyssä tai korkeassa mailassa ja vain siihen estelyyn asti Il Sea Kim oli valmis ottamaan tarpeen tullen omankin pelaajan jäähyn.

    Kuumaverisessä ottelussa eräs häpeä oli kuitenkin Belgian valmennuksen mielestä Aldo van den Akerin pelikieltoon johtanut jäähy joka olisi varmasti muutoin selvinnyt enintään kaksiminuuttisella jäähyllä, mutta taklauksen osuessa Etelä-Korean pelaajan kylkeen ja pelaajan erikseen horjahdettua ja lyötyä päänsä pahasti laitaan koko tuomio tuntui jäähyjen kalastelulta sille.

    Etenkin kun kyseinen pelaaja ei ollut loppupelissä hurjaan tilanteeseen nähden tarvinnut niin paljon lääkärinapua kuin miltä näytti. Eri asia olisi ollut mikäli kyseinen pelaaja olisi ihan oikeasti jäänyt lähes liikkumattomaksi jäälle tai vammautunut todella erittäin pahasti jolloin hänet olisi pitänyt kokonaan kantaa ulos paareilla jäältä niin tuolloin kuten usein pelikiellot ovat niin tuolloin yhtä valitettavasti perusteltuja.

    Jään Paholaisten tilannetta helpotti toisessa erässä Bart Veulemansin tekemä maali lukemiin 3-1 ajassa 22.27 tällä kertaa ylivoimalla heille itselleen syöttäjinä Pellegrims ja Stappaerts.

    Valitettavasti loppuosa toisesta erästä meni huonosti. Jään Paholaiset alkoivat menettää useita maalipaikkoja ja vain hyvät torjunnat hyökkäyksistä ja Etelä-Korean sentteristön heikko keskialueen ratkaisukyky piti heillä johtoaseman.

    Silti Jään Paholaiset menettivät ainakin neljä hyvää maalipaikkaa.

    Kolmannen erän alussa tilanne alkoi olla painostava Jään Paholaisille kun Kim-Chang Bum teki taas maalin syöttäjinään Cho Sung-Min ja Park-Kyung Woon ajassa 42.14 ja 2 minuuttia ja 4 sekuntia myöhemmin ajassa 44.18 Etelä-Korea nousi tasalukemiin 3-3 Seo Sang-Wonin tehdessä maalin Chang Bumin ja Lee-Jae Hoonin ollessa syöttäjinä.

    2 minuuttia ja 3 sekuntia myöhemmin ajassa 46.21 Belgia pitkän painostuksen jälkeen ratkaisi käytännössä ottelun tekemällä maalin 4-3 ja sen maalin teki Stappaerts syöttäjinään Pellegrims ja Marc van Hoof.

    Lopullinen voittolukema eli 5-3 syntyi maaliltaan minuutti ja 4 sekuntia myöhemmin Kristoff van den Broeckin tehdessä maalin Veulemansin hienosta syötöstä.

    Tämän jälkeenkin Etelä-Korea yritti kyllä kaikkensa maalin saamiseksi kuten myös maalivahdin vetäyttämistäkin loppumetreillä, mutta mikään ei auttanut kun Etelä-Korea saatiin väsytettyä ja kun edelleenkään sillä ei ollut vastausta linjaltaan kärkevän kapeisiin Jään Paholaisten vastahyökkäyksiin aina kun se edes joskus tuntui saavan alaa itselleen jäällä.

    Loppumetreillä maalin Belgialle vaikutti saavan vielä Tim Vos, mutta maalia ei hyväksytty kun aika ehti loppua tyhjiin laukomista yrittäessä.

    Belgialle voitto oli ilahduttava asia kahden vaikean päivän jälkeen, mutta ensimmäistä kertaa ainakin tulevaisuutta ja muutakin ajatellen se pelkäsi Israelia koska ulkojuutalaisten voimiensa takia sen pelättiin esittävän paremman harjoittelukauden johdosta samaa mitä Latvia ja Ukraina sille olivat tehneet.

    16.3.1993 eli seuraavana päivänä se oli peloistaan huolimatta silti sen valmis kohtaamaan.
     
  12. Thusberg Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
    16.3.1993 Belgia kohtasi Israelin jota se piti vaarallisena ennen ottelua, mutta positiivisesti tulisi yllättymään.

    Toki tätä positiivista tulosta helpotti se, että edellispäivänä Israel oli joutunut Tähtipaitojen Myrskyn eli Latvian kyytiin.

    180 laukauksen myötä Israel oli hävinnyt Latvialle maalein 0-32 Pyhän Maan pelaajien itse saadessa laukauksia koko ottelussa aikaan vain 14 kappaletta!

    Belgian osalta se aloitti huonosti, mutta kaikkea helpotti Israelin jäähyt mikä varmisti ylivoimamaalin ajassa 3.53 Belgialle.

    Ylivoimamaalin teki Mike Pellegrims Bart Veulemansin syötöstä Belgian pelattua 19 sekuntia ylivoimaa ennen tilannetta.

    70 sekuntia myöhemmin Belgia johti kiitos Israelin maalivahti Jevgeni Gusinin melkoisten hörppymaalien päästön myötä jo 3-0.

    Ofer Vardi ja nuori Boris Amromin kun olivat äärettömän väsyneitä Latvia-ottelun mankelin jälkeen jolloin heitä ei juuri aiottu käyttää ellei ollut ihan kerta kaikkiaan vaan pakko.

    Maalintekijät olivat Philippe Cools ajassa 4.33 syöttäjänä Marc van Hoof ja Frank Selis ajassa 5.03 syöttäjinään Kristoff van den Broeck ja Veulemans.

    Israelin valmennus Gideon Leen käskyvallan turvin piti edelleen Gusinia maalin suulla vaikka ajoittain Vardia ja Amrominia pyydettiin tulemaan maalille heti kun vain yhtään tuntui olo paremmalta.

    Sen verran kovaa pommitusta aluksi pelkäämäänsä Israelia kohtaan Belgia kyllä järjesti, että Pyhän Maan kiekkoilijat olivat hätää kärsimässä.

    Välillä huuhailtiin missä sattuu ja puolustuskin vuoti kuin seula!

    Ajassa 12.36 Belgia johti jo 4-0 kun Pellegrims teki maalin Selisin syötöstä.

    Ajassa 16.38 Belgia johti jo 5-0 kun lentävä Pellegrims teki kypärätemppunsa upean harhauttavalla soolomaalillaan.

    Israel toisessa erässä sentään vaihtoi maalivahdin kokeeksi niin Vardiin kuin nuoreen Amrominiin jolloin maaleja ei nähty, mutta vain onni esti Belgian lisämaalit sitä kohtaan kun Israel aloitti sen jääkiekkoilulle epätavallisenkin kovat otteet monine jäähyineen.

    Buck Rombouts kolmannessa erässä teki ajassa 43.52 6-0 maalin kun Israel päätti enää käyttää vain nuorta Amrominia maalilla.

    Pellegrims maalasi päivän neljännen ja viimeisen maalinsa ajassa 50.58 syöttäjänä Stappaerts. 7-0 tilanne vaihtui tilanteeksi 8-0 53.32 ylivoimalla tehdyn maalin myötä kun sen teki Stappaerts syöttäjänä Pellegrims.

    Puoli minuuttia ennen loppua enteilevästi Luc van Walle oli menettää nollapelinsä, mutta tuolloin Israelin maali vielä hylättiin.

    Lopulta van Walle menetti oman nollapelinsä 3 sekuntia ennen koko ottelun loppua kun Jevgeni Feldman teki Israelin ainoan maalin ottelussa syöttäjineen jotka olivat Oded Orgil ja Aleksander Stolyar.

    Belgia oli voittanut Israelin omista ennakkoluuloistaan ja alkupeloistaan huolimatta omaa turhaksi osoittautunutta jännitystään vasten peräti 8-1 lauottuaan 75 laukausta kohti Israelin maalia!

    Belgialla oli nyt hyvä tilanne sillä sen piti voittaa Pohjois-Korea säilyttääkseen ensi kaudeksi paikkansa C-sarjan MM-kisoissa tai C1-sarjan MM-kisoissa mikli se olisi jaettu jälleen kahtia vuodeksi 1994 ja silloisella olettamuksella vaikka se ei voittaisikaan niin olihan tietenkin vielä Putoamisottelussa mahdollisuus säilyttää sarjapaikka kun oletusarvoisesti nelospaikan sen piti ratkaista yhdessä näillä näkymin tuolloin nelospaikalla toisessa lohkossa olleen Australian kanssa.
     
  13. Thusberg Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
    18.3.1993 Belgia kohtasi Sloveniassa Bledin Jäähallissa kaikkien muidenkin oman lohkonsa ottelujen lailla omassa viimeisessä pelissään C-sarjan MM-kisojen Alkuerissä sille pelottavan vaarallisen Pohjois-Korean.

    Erityisen pelottavaa oli se, että ehkä kaiken kaikkiaan jälkikäteen Belgia oli sittenkin haaskannut voimiaan liikaa Israelin osalta ja olisi tarvinnut niitä ehdottomasti Pohjois-Koreaa vastaan.

    Lisäksi pelattiin juurikin varmasta vuoden 1994 C-sarjan MM-kisojen tai vuoden 1994 C1-sarjan MM-kisojen jatkopaikasta mikä ei olisi ollut helppo työ sille.

    Huolimatta jähmeästä, mutta pelottavan järeästä nk. Voimanelikostaan ja siitä piittaamatta Pohjois-Korean joukkueen piti olla lyötävissä.

    Toisaalta Pohjois-Korean menetettyä mahtavan propagandamenonsa Latvian ja Ukrainan höyryjyrien edessä sen valmentajat olivat saaneet iskostettua melkoisen pelon aina niin nk. Voimanelikkoa kuin myös heidän omia nuoria pelaajiaan myöten.

    Siten se pelasi nurkkaan ajettuna erittäin vaarallista peliä millä se yllätti Belgian.

    Rajuotteisessa pelissä ennen pitkää myös Luc van Walle Belgian maalivahtina loukkaantui ja sen jälkeen ennen pitkää loukkaantui vielä Rafael 'Raf' Melis Belgian maalivahtina.

    Kun maalivahdeista van Walle kovaa vauhtia jopa Belgian sen ajan ykkösmaalivahti Yannick Verstappenin taitotasoa lähestyneenä loukkaantui niin peli alkoi käytännössä olla melko pelattu Belgian osalta vaikka Melis myös yritti kaikkensa.

    Belgian osalta 0-1 tappioasema tuli jo ajassa 5.41 kun piskuinen Song-man Ko teki maalin syöttäjinään ihmisjärkäle nimeltä Chong Ho ja melkein saman nimen omannut hieman kuitenkin sentään Song-mania isompi Chong Jien Ho ja näitä molempia herroja isompi, mutta Chong Hota verrattomasti pienempi Chang Ho Pak.

    Belgia aloitti jäähyilyt mikä vain tuntui entisestään helpottavan Pohjois-Korean jyräystä jäällä vaikkei maaleja sille ihan heti tullutkaan.

    Ajassa 15.48 ylivoimamaali tuli Pohjois-Korealle jolloin tilanne Belgian kannalta oli 0-2. Ri-Jun Choe teki maalin syöttäjinään Ki-Chol Tae ja Chang Ho Pak.

    Ajassa 18.32 Kwang-Ho Kim syvensi Belgian epätoivoa tekemällä jo 0-3 maalin syöttäjinään An Pyol ja Sim Chol.

    Pian tämän jälkeen toisessa erässä van Walle ajettiin rajusti päin Chong Hon toimesta maalipömpeliä ja kaukalonlaitaa josta seurannut loukkaantuminen oli vakava paikka kyvykkäälle huippumaalivahdille.

    Rafael 'Raf' Melis meni maalille ja toimitsijoiden tasoa voitiin moittia pelästyneeksi kun käytännössä ulosajon ja pelikiellon arvoisesta jäähystä Chong Ho lähti verraten tyynesti istumaan vain 5 minuutin arvoista jäähyä.

    Kun Pohjois-Korean jättiläiselle Hoolle alkoi kertyäkin jäähyjä omalletunnolle niin likaisen työn jäällä hoitelivat sitten kuin huomaamatta muut nk. Voimanelikon jäsenet.

    Belgialaiset alkoivat pikkuhiljaa nostella pikkusikailuihin sortuvia Pohjois-Korean pelaajia niin kutsutusti raiveleista ja Bob Morris Seniorin toimesta hänen mukaansa tämän ottelun toimitsijataso oli ylivoimaisesti turnauksen huonointa.

    Ja ehkä jopa kaikkiaan hänen näkemänsä jääkiekkouralla.

    Jatkuvasti belgialaisille tunnuttiin viheltävän jäähylle milloin mistäkin syystä kun taas Pohjois-Korean pelaajille vihellettiin uskomattoman vähän jäähyjä ja kun vihellettiin niin koko ajan vihellettiin vain 2 minuutin tai enintään viiden minuutin jäähyjä joskin lopulta annettiin yhdelle Pohjois-Korean pelaajalle sentään 10 minuutin jäähy ja pelikielto ja tämäkään jäähyn saatuaan kyyneliin puhjennut pelaaja ei edes kuulunut nk. Voimanelikkoon jonka runnovuus ja lievästi sanoen brutaali pelitapa oli 1980-luvun puolivälistä lähtien ollut melkoisen maailmankuulua MM-jääkiekon alemmilla tasoilla!

    Ajassa 24.39 Belgian ollessa alivoimalla Pohjois-Korea teki maalin Won-Son Ri syöttäjinään Chang Ho Pak ja Ki-Chol Tae.

    Belgia oli tappiolla 0-4 ja peli oli kovaa vauhtia menossa vessasta alas vaikka edelleen lähtökohtaisesti toivoa vielä oli sarjapaikan suhteen nimenomaan Putoamisottelussa.

    Ajassa 32.56 Sim Chol teki maalin Pohjois-Korealle syöttäjinään Kyong-Chol Jo ja Pong-Chol Jun.

    Belgia kavensi 0-5 tappioasemansa maalitilanteeseen 1-5 ajassa 33.37 vihdoin ja viimein saman yritteliään kolmikon yhteistyöllä kuin mitä siihen asti aina yrittäneenä kun Pohjois-Korean maalivahditkin torjuivat yleensä aikakauteen horjuvaan asenteeseensa nähden ja tämän turnauksen Latvia-ottelua ja Israel-ottelua huomioimatta poikkeuksellisen hyvin!

    Mike Pellegrims teki maalin kolmikosta ja syöttäjinä kolmikossa toimivat Walter Stappaerts ja pelikiellosta palannut Aldo van den Aker.

    Toivo loppui kuitenkin jo Kwang-Ho Kimin tekemään maaliin ajassa 36.14. Syöttäjinä tuohon maaliin toimivat Pohjois-Korean osalta Won-Son Ri ja Sim Chol.

    Kolmanteen erään lähdettäessä tilanne oli murheellinen 1-6 Belgian kannalta.

    Erätauko ei virkistystä tuonut ja 17 sekuntia kolmannen erän alun jälkeen nähtiin ottelun viimeinen maali jonka teki Won-Son Ri.

    Kolmas erä kun meni lähinnä jäähyilyksi ja toimitsijat olivat julistaa ottelun tuloksettomaksi kun tunteet alkoivat kuumeta liikaa jäällä puolin ja toisin.

    Lopulta vielä Belgian maalivahti Meliskin loukkaantui ja viimeiset ottelun 2 minuuttia ja 39 sekuntia Belgian maalivahtina toimi kolmosmaalivahtina turnauksessa lähinnä muutenkin yllättävänkin vähillä minuuteilla peluutettu Bram Beirinckx.

    Beirinckxin otteet maalin suulla olivat jos ei nyt liian hermostuneita niin ehkä turhan hosuvia mikä ei kuitenkaan ollut ihme kun ei juurikaan siihen mennessä häntä uskallettu laittaa kunnolla maalin suulle.

    Ottelun jälkeen Belgia oli lopulta tyrmäävästi vastoin ennakkoa hävinnyt Pohjois-Korealle peräti maalein 1-7 kun piti lähtökohtaisesti voittaa nk. Voimanelikon vaaran unohtaen melko helpostikin, ehkä pelata tasapeli jos jotain sattuisi ja enintään hävitä vain 1-3 maalilla.

    Jään Paholaisten parhaaksi pelaajaksi valittiin Yourie Steylen monien hyökkäysten onnistuneiden torjuntojen ja vastahyökkäysten järjestelyjen perusteella.

    Belgian osalta tappio oli kova pala niellä.

    Etenkin kun sitten sen järkytykseksi selvisi vielä, että se ja Australia eivät Alkuerien neljännellä tilallaan omissa lohkoissaan saa edes Putoamisotteluaan tai C-sarjan MM-kisoissa tai C1-sarjan MM-kisoissa Säilymisotteluaan vuodeksi 1994 vaan niiden sijasta siinä kyseisessä ottelussa pelaisivat Alkuerien viidenneksi sijoittuneet joukkueet eli Etelä-Korea ja Espanja.

    Bob Morris Senior kävi Australian Ryan Switzerin tapaan erittäin kuumana kuin hellankoukku ja molemmat valmentajat joukkueineen uhkasivat vetäytyä seuraavankin vuoden MM-kisojen vastaavista sarjalohkoista koska he näkivät IIHF:n linjan naurettavana juurikin heidän tapauksessa ja Belgian tapauksessa raivoa vielä nostatti Pohjois-Korea-ottelun luokaton toimitsijatoiminta.

    Lopulta Belgian osalta tulikin Australian tapaan pudota vuodeksi 1994 MM-kisojen C2-sarjaan kun D-sarjan MM-kisoja ei tuolloin sittenkään haluttu pitää.
     
    Viimeksi muokattu: 19.07.2019 klo 17.20
  14. Thusberg Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
    Belgian osalta turnaus sille kaikkiaan vuonna 1993 MM-jääkiekon saralla C-sarjassa oli kilpailukykyinen, mutta katkera.

    Maalivahdeista Jään Paholaisten omassa palkintojärjestyksessä parhaaksi nimettiin vähemmän yllättäen Luc van Walle, puolustajista Mike Pellegrims ja hyökkääjistä Bart Veulemans.

    Tämä kolmikko sai myös turnauksen jälkeen Seiko-rannekellot palkinnoksi korotetun päivärahan myötä.

    Pellegrims tosiaan tuntui lentävän turnauksen aikana ja sai 8 maalia eli melko lailla isoimman osan Jään Paholaisten tekemistä maaleista itselleen kaikkiaan.

    Walter Stappaerts oli ylivoimaisesti käytetyin pelaaja Jään Paholaisten ottelujen aloituksissa turnauksessa:

    122 aloitusta kohti Stappaerts voitti 75 kertaa.

    Kristoff van den Broeck oli toiseksi paras Jään Paholaisten pelaaja ottelujen aloituksissa kun 68 aloitusta kohti hän voitti niistä 32 kertaa.

    Yourie Steylen oli kolmanneksi paras Jään Paholaisten pelaaja ottelujen aloituksissa kun 47 aloitusta kohti hän voitti niistä 24 kertaa.

    Kaikkiaankin belgialaiset olivat erittäin vahvoja ottelujen aloituksissa, kulmista aloituksista ja erinäisissä muissa erikoistilanteissa.

    Kaksi pelaajaa myös voittivat kaikki harvat aloituksensa missä heitä käytettiin:

    Kurt Geensiä käytettiin aloituksessa jäällä kolme kertaa kolmeen voittoon päättyen ja Tom Matthea kerran koko vuoden 1993 MM-sarjan C-sarjan päätösottelussa Pohjois-Koreaa vastaan minkä hän myös voitti.

    Tom Matthe oli Jään Paholaisten paras kiekonriistäjä onnistuessaan parhaimmillaan vastahyökkäyksissään tai kiekonriistoissaan 14 kertaa.

    Mike Pellegrims oli Jään Paholaisten paras hyökkäysten torjuja ja syötönkatkoja ja toiseksi paras koko turnauksessa.

    45 kertaa ainakin Pellegrims onnistui hyökkäystorjunnoissa ja syötönkatkoissa siinä missä Ukrainan suorastaan voittamattomaksi vastaavan puolustusalueen pelaajaksi sanottiin Ukrainan Aleksander Savitskia joka onnistui 47 kertaa hyökkäystorjunnoissa maalintekoyrityksissä maansa maaliin tai syötönkatkoissa ja mikä oli elintärkeää ennen pitkää myös Latviaa vastaan.

    Tim Vosin osalta tämä turnaus oli vähän huonompi turnaus kun yli-innokkuus tuntui tuovan jäähyjä eikä tehojakaan tullut mainittavia määriä joskin yksi maali tosin hylättiin.

    Näillä puhein tosin Ukraina-otteluun tulevaa Belgian maalintekijän lisäyspäivitystä huomioimatta Jään Paholaisten aika on vuoden 1993 osalta käsitelty ainakin omalta osaltani.
     
    Viimeksi muokattu: 19.07.2019 klo 15.56
  15. Thusberg Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
    Ennen vuoden 1993 C-sarjan MM-kisojen Pohjois-Korean käsittelyä on huomautettava Kroatian ja Liettuan Päävalmentajien ja Päävalmentajien oheishenkilöiden tilanteesta parissa seuraavassa viestissä heti tämän viestin jälkeen.

    Aiemmin olleiden etsintöjen pohjalta Kroatian Päävalmentajan kysymys myös löytyneiden oheishenkilöiden myötä poistui päiväjärjestyksestä joskin Liettuan osalta Päävalmentaja on vielä tavallaan epävarma.

    Liettuankin Päävalmentajan tilanne on kuitenkin sen verran varma, että huolimatta epäilyistäni päätän sen lisätä ihan pian ainoana tähän asti kokonaan puuttuvana Päävalmentajana vuoden 1993 MM-jääkiekon joukkueista.

    Kaikkiaan epävarmuus koskee nyt enemmän Liettuaa kuin Kroatiaa.

    Joka tapauksessa kerron hieman taustoista.

    Kroatian osalta Päävalmentajaksi paljastui tosiaan nyt varmastikin Anatoli Kostrjukov, mutta hän ei kuitenkaan juurikaan jatkanut vuoden 1993 jälkeen enää Kroatian Päävalmentajana vaan pitäytyi enemmän jo tuolloin melko korkean ikänsä takia enää vain seuravalmennuksessa eli Zagrebin Karhujen tai myös Zagrebin Dynamon valmennuksessa ja mikäli hän vielä eläkepäivinään oli Kroatian osalta jotakin niin hän lienee ollut todennäköisimmin Kroatian Kiekkoliiton päättävien tahojen herra enemmän kuin itse Päävalmentaja.

    Varsinainen Päävalmentaja vuodesta 1994 alkaen vuoteen 1995 asti oli Vladimir Jankomir Kucera eli lempinimiltään myös Vlado Kucera tai Janko Kucera hieman tilanteesta riippuen joka vuonna 1993 oli Kroatian Varapäävalmentaja niin vuoden 1993 C-sarjan MM-kisojen Karsinnassa kuin myös vielä vuoden 1994 C1-sarjan MM-kisojen Karsinnassa ennen muutoksia.

    Vuoden 1993 Apulaispäävalmentaja Kroatialla oli aiemmin Jugoslavian Apulaispäävalmentajaksi löytynyt Bruno Bregant joka tietenkin vuodesta 1994 eteenpäin oli monta vuotta myös Kroatian Varapäävalmentaja ensin herra Kuceralle ja myöhemmin Slovakiasta tutulle valmentajalle eli Svatopluk Kosikille kuten myös entiselle Jugoslavian pelaajalle eli Ivo Ratejlle joka vaihtelevasti on näinä vuosina kaksoiskansalaisuutensa takia ollut niin Slovenian kuin Kroatiankin kansalainen tai näiden maiden jääkiekkoedustaja.

    Ennen pitkää hyvin lyhyen aikaa herra Bregant oli Kroatian Päävalmentajakin aiemmin todetusti ihan 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa kun myös herra Kucera teki paluun Kroatian Päävalmentajan paikalle jolla olikin vielä monta vuotta kuten myös tätä ennen suurin piirtein joko vuonna 1998 tai 1999 ennen herra Bregantin lyhyttä Kroatian Päävalmentajan virkaa noina vuosina noin vuoden ajan.

    Liettuan Päävalmentajan asema vuonna 1993 tulee olemaan enemmänkin kysymysmerkkien alainen.

    Periaatteessa Liettuan Päävalmentajia on näillä näkymin ehdokkaaksi tuolle vuodelle ollut kaksi eli vanhempien aikojen Neuvosto-Liettuan Päävalmentaja Vytautas Davydovas tai sitten nuorempi Viktor Senin.

    Näistä tällä hetkellä näyttäisi siltä, että herra Senin on ollut Liettuan Päävalmentaja tuohon aikaan.

    Verrattuna kuitenkin Neuvosto-Latvian ja Neuvosto-Eestin Päävalmentajien tilanteisiin ja heidän oloihin jo uudelleen itsenäistyneiden Latvian ja Eestin Päävalmentajien paikkoihin verrattuna herra Seninin tilanne on vaikeampi ollut määritellä eikä se taida selvitäkään ennen kuin joku tietäisi asiasta varmemmin enemmän tai Liettuan Kiekkoliitosta saisi enemmän tietoa asian osalta.

    Toisin kun aiemmin kerrotut Neuvosto-Latvian ja Neuvosto-Eestin Päävalmentajat jotka valmensivat vuosina 1987-1991 maidensa joukkueita niin herra Seninin aika Neuvosto-Liettuan vastaavassa Päävalmentajan pestissä on saattanut alkaa jopa hyvinkin myöhään eli vasta vain vuonna 1991.

    Herra Davydovasin vuorostaan on siitä pulmallinen, että hän kyllä tietääkseni oli Neuvosto-Liettuan Päävalmentaja toki.

    Ikävä kyllä varmemmin vain varhaisella 1980-luvulla ja myöhäisellä 1970-luvulla.

    Lisäksi en ole vuoden 1986 jälkeen löytänyt hänestä juuri mitään varmoja tietoja pois lukien vuosien 1987-1990 tämän hetken vähäisempiä tietoja jolloin se puoltaisi toki herra Seninin Neuvosto-Liettuan Päävalmentajan paikkaa myös vuosina 1987-1990 ennen vuotta 1991.

    Viktor Senin valmensi niin Vilnan Dynamoa kuten myös kuuluisaa Energija Eletrenaita Neuvosto-Liettuassa kuten myös uudelleen itsenäistyneessä Liettuassa jolloin ainakin hän voisi hyvinkin olla ensimmäinen Liettuankin Päävalmentaja.

    Herra Seninin asema on valitettavasti epävarma jossain määrin myös vuoden 1994 Liettuan Päävalmentajan aseman suhteen kun sitä vertaa huomattavasti nyt selventyneeseen Kroatian vastaavaan sen vuoden asemaan.

    Lopullisen varmasti Herra Senin ainakin oli Liettuan Päävalmentaja vuodesta 1995 lähtien vuoteen 2001 asti koska hän oli myös se mies joka sai erittäin lahjakkaan silloisen maalivahdin eli Arunas 'Ruuna' Aleinikovaksen maajoukkueen maalivahdiksi eikä sitä päätöstä todellakaan tarvinnut Liettuan katua päivääkään.

    Mahdollisesti myös hänen aikanaan tai juurikin Vytautas Davydovaksen aikana sattui tietenkin Dainius Zubrusin tai joskus kirjoitusasultaan myös Zubriuksen juttu siinä, että poikkeuksellista lahjakkuutta ei päässyt Liettua itse hyödyntämään hänen suhteensa jääkiekossa.

    Viktor Senin tai joskus myös kirjoitusasultaan Seninasin ilmaistuna on vanhempina päivinään ollut tuttu myös Suomessakin kun hän on ollut liettualaisten pelaajien Suomeen tuonnin takana ja hän myös valmentanut Suomessa Suomi-sarjan KJT:ta Varapäävalmentajana ja Suomessa nuorisopuolella IHK:n Junioreita ihan Päävalmentajanakin.

    Seuraavaan pariin viestiin nuo tiedot lisään joskin varsinkin Liettuan osalta olen niitä valmis tarpeen tullen muuttamaan paljonkin.
     
  16. Thusberg Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
    Kroatian maajoukkue vuodelta 1993 tulee seuraavaksi tähän alle päivitettynä nyt varmistuneen Päävalmentajansa lisäksi myös Varapäävalmentajallaan ja Apulaispäävalmentajallaan:

    Maalivahdit: Dragutin 'Drago' Ljubic, Juraj 'Jura' Sinanovic ja Mislav 'Misha' Kodzic

    Puolustajat: Zeljko Galijatovic, Zvonimir 'Zvone' 'Zvonko' Tkalcec, Norman Kuhar, Damir Segota, Zdenko Bogovic, Davor Gasparac, Drazen Zurina ja Ivo Ratej

    Hyökkääjät: Tomislav 'Tomi' Filipovic, Ivan Muslim, Hrvoje Lukic, Igor Zajec, Dubravko 'Duba' Orlic, Zoran Mekinec, Goran Jelinek, Hrvoje Appelt, Tomasz Keca, Damir 'Dami' Gojanovic, Marko Antonio Belinic ja Mazen Kire

    Päävalmentaja: Anatoli Kostrjukov

    Varapäävalmentaja: Vladimir Jankomir 'Vlado' 'Janko' Kucera

    Apulaispäävalmentaja: Bruno Bregant
     
  17. Thusberg Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
    Tässä kokoonpanot Liettuan osalta vuoden 1993 C-sarjan MM-Karsinnoista ja valitettavasti Liettua on edelleeen mahdollisesti ainoa joukkue jonka osalta Päävalmentaja on osin edelleen epäselvä asemaltaan koska sitä asemaa varmistetusti ei vain ole löytynyt mistään ellei sitten mahdollisesti Liettuaa olisi valmentanut sitten edelleen Neuvosto-Liettuankin viimeisen tai toiseksi viimeisen joukkueen Päävalmentaja minkä vuoksi merkitsen hieman asiaa tästä sulkuihin kun Liettuan Päävalmentaja lisätään tähän alle:

    Maalivahdit: Vytautas Parazinskas ja Andrejus Sutovas

    Puolustajat: Viktoras Vaiciulionis, Darius Zevelskis, Dangyras Rimkus, Genadius Misiukas, Arünas Cialka, Ruslana Chromkovas ja Arcabas Gintas

    Hyökkääjät: Erikas Steponaitis, Linas Pivoras, Vidas Vasiliauskas, Sergejus Krumkacius, Genadijus Sagaiko, Vadimas Jakuta ja Dmitrijus Pecenko

    Päävalmentaja: Viktor Senin (Mahdollisesti Viktor Senin ei vielä tuolloin valmentanut edes itsenäistäkään Liettuaa vaan Päävalmentajana saattoi kenties olla Neuvosto-Liettuankin ajoilta Päävalmentajana tuttu Vytautas Davydovas.

    Senin tosin saattoi mahdollisesti korvata hänet Neuvosto-Liettuankin Päävalmentajana joko vuonna 1991 yksinään sille vuodelle ennen sitten jatkoa myös vuodelle 1992 tavallisen uudelleen itsenäistyneen Liettuan Päävalmentajana tai vuosien 1987-1990 välisenä aikana kun Davydovas oli varmasti Neuvosto-Liettuan Päävalmentaja viimeisen kerran vuonna 1986 tässä vaiheessa ja muutoin enemmän varhaisella 1980-luvulla ja sitä ennen 1970-luvulla.)
     
  18. Thusberg Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
    Pohjois-Korealle vuosi 1993 oli alustavasti melkoisen menestyksekäs vuosi.

    Pohjois-Korean osalta maassa suorastaan henki mahtava propaganda niin etäälle kuin pippuri kasvoi etenkin kun C1-sarjan MM-kisoissa 1992 oli tullut toinen sija jolloin tietenkin maajoukkueen päättäjät kyseisessä maassa vaativat lähtökohtaisesti yhä köyhentyvässä maassa muutenkin samaa suoritusta tai nousua kun Lillehammerin Talviolympialaisiin 1994 haluttiin saada täysi propaganda-arvo.

    Propagandan mukaisiin nk. Kapitalistimaiden Rahan Vallan Kisoihin saatiin kasaan oikeastaan niin hyvä joukkue kuin vain Pohjois-Korealta tuohon aikaan oli tarjolla.

    Etenkin kun kuuluisa nk. Voimanelikko johtajanaan Punainen Goljat eli Chong Ho oli mukana tuttuun tapaan.

    Ainoastaan pelottava 'Kuormuri' eli maalivahti Hyong-Chol Kim oli ainoa merkittävä poisjäänti sinänsä ihan parhaimmista mahdollisista pelaajista puhuttaessa.

    Poissaoloja oli toki muutenkin verraten paljon kun oli niin nuori joukkuekin kuin oli, mutta heikkouksistaan huolimatta varsinkin turnauksen kestäessä Pohjois-Korean luistelutaidoiltaan heikommatkin nuorukaiset tulivat saamaan pelitavasta kiinni mikä yllätti ainakin Jään Paholaiset eli Belgian kuten myös monta muutakin maata ja ehkäpä ennen kaikkea henkisesti lähimmän kilpailijan eli Etelä-Korean aina maan kuuluisaa päävalmentajaa eli Il Sea Kimiä myöten.

    Propaganda Pohjois-Korean jääkiekossa oli todennäköisesti suurinta vuonna 1993 ja tuntui vastaavan vuoden 2010 Jalkapallon MM-propagandaa maassa arvoltaan mikäli jotakin sellaista tiettyä verrokkia haluaisi miettiä lähivuosilta.

    12.3.1993 Pohjois-Korea kohtasi Israelin heti C-sarjan MM-kisojen Bledin Jäähallissa Sloveniassa pelattujen ottelujen alkajaisiksi aivan ensimmäisenä.

    Aivan välittömän alkukankeuden jälkeen kävi selväksi, että Israel ei kyennyt vastaamaan paremmasta harjoituksestaan huolimatta ainakaan vielä Pohjois-Korean tasoon.

    Mikäli vielä fyysisyydessä alkoikin pystyä niin ei nopeudessa. Lisäksi Israel sai toki jäähyjä paljonkin itsensä puolustuksessa, mutta tuolloinkin alkoivat nostaa päätään jo heti alkuun myöhemminkin turnauksessa usein moititusti kun toimitsijat eivät vain tuntuneet uskaltaa viheltää Pohjois-Korealle jäähyjä jolloin työskentelyn etenkin myöhemmin sanottiin olleen luokatonta.

    Israelin tekemän 1-4 maalin jälkeen Pohjois-Korea hirmustui pelaajineen tosissaan ja sen jälkeen Pyhän Maan kiekkoilijat nuijittiin maanrakoon maalein 2-14.

    Pohjois-Korealle voitto oli riemuvoitto tosiaan tuloksella 14-2 ja seuraava ottelu on ehkä lähtökohtaisesti yksi Jääkiekon MM-historian erikoisimpia, mutta lopulta ehkä vähemmän yllättäen ei ehkä ihan niinkään erikoisin edesottamus:

    13.3.1993 eli seuraavana päivänä Pohjois-Korea kohtasi Latvian.

    Normaalioloissa Latvia olisi supertähtineen mennyt menojaan ja menikin nopeudessa, mutta lopulta Pohjois-Korea pisti kaikkien aikojen jään väkivaltaesityksen pystyyn pistämällä niin keskialueensa kuin maalialueen tukkoon ja pitkälti osin tapahtui se mitä esimerkiksi Ruotsille tapahtui Jugoslavian hirmuja vastaan vuoden 1972 Talviolympialaisten Olympiakriteeri-ottelussa:

    Yksinkertaisesti Latvian supertähtiä tunnuttiin vievän kuin märkää rättiä jäällä ja maan valmennuksen osalta se meni takalukkoon supertähtiensä massiivisten loukkaantumisten määriä peläten takavuosien vuoden 1972 Tre Kronorin tapaan.

    Tre Kronorin vuoden 1972 Päävalmentajan kuin myös vuoden 1972 Tre Kronorin Varapäävalmentajan eli ensin mainitun osalta Bill 'Billy' Harrisin ja jälkeen päin mainitun Björn Norellin tapaan peläten myös Latvian Päävalmentaja Helmuts Balderis vuonna 1993 tuli samaan johtopäätökseen:

    Yksinkertaisesti sanottuna fyysisessä pelissä tulisi kuokkaan ja loukkaantumisia valtavasti peläten mahdollista sarjanousua ja Talviolympialaisten Karsintaa ajatellen Latvia yksinkertaisesti vain yritti väsyttämällä väsyttää Pohjois-Korean voimahirmut ja tehdä sitten maalit mikäli vain pystyisi.

    Toimitsijatoiminta Balderiksen mukaan oli yksi luokattomimmista ellei luokattomin hänen näkemänsä hänen pitkällä urallaan.

    Lopulta Pohjois-Korean kannalta harmittavasti Latvia onnistuikin ne tekemään. Tosin ei halvalla ja pelien jälkeen useampikin pelaaja tarvitsi lääkärin apua vaikkakin ihmeen kaupalla muutamaa todella pahaa kylkiluiden tai solisluun murtumaa huomioimatta Latvian tähtipelaajat säästyivät vakavammilta vahingoilta.

    Latvian onneksi myöskään Pohjois-Korean maalivahtipelikään ei ollut tilanteen tasalla aivan niin terävästi kuin mitä olisi voinut olla.

    Lopulta Pohjois-Korea hävisi, mutta uskomattomasti jonkun 0-30 tuloksen tapaan ja sen sijaan vain 0-4!

    Pohjois-Korea tuntui kuitenkin silti ihan nk. Voimanelikkoaan myöten olevan pyörryksissä Ukrainaa vastaan kaksi päivää myöhemmin 15.3.1993 eikä siihen tosiaan tuntunut riittävän kahden päivän lepokaan.

    Mitä ilmeisemmin Pohjois-Korea olisi saattanut pystyä toteuttamaan venymisensä myös Ukrainaakin vastaan mikäli heti alkuun se olisi kohdannut Ukrainan Latvian sijaan tai siltä ainakin tuntui lähtökohtaisesti.

    Kun se ei kyennyt sitä tekemään niin tilanne oli sen osalta murheellinen.

    2-15 tappio Ukrainalle oli melko selviö, mutta hyvänä puolena sen ei enää tarvinnut kärsiä enää murskatappioita jatkossa.

    Ikävä kyllä toinen tappio tuntui sinetöivän Pohjois-Korean pelaajien tai jossain määrin myös valmentajienkin pelot ylempiensä tahoilta kun tavoitteet olivat nimenomaan C-sarjan MM-kisojen Välierissä jonne olisi pitänyt päästä ja sieltä sitten sinne C-sarjan MM-kisojen Loppuotteluun asti.

    16.3.1993 nähtiin Koreoitten keskinäinen vääntö kun Pohjois-Korea kohtasi Etelä-Korean. Etelä-Korea pystyi tuttuun tyyliin vievän pohjoisnaapuriaan nopeudessa, mutta ei voimassa. Pohjois-Korea oli kuitenkin pitkään hävitä ottelun ja jopa tasapeliäkin povattiin.

    Pohjois-Korean linjaltaan kapeat, mutta voimakkaat kärkihyökkäykset terävyydeltään olivat lopulta paremmat kuin Etelä-Korean vastaavat liian leveät kärkihyökkäykset liian heikolla sentteristötasolla ja liian lavealla syöttölinjalla suhteessa keskialueeseen tai maalialuerajaan.

    Pohjois-Korean sentteristö saattoi loppuhetkillä ottelua tuolloin kyetä toteuttamaan maalipaikkansa ja maalipaikkansa kahdella hyökkäyksellä kun taas Etelä-Korealla vaadittiin tuolloin jopa 5-7 hyökkäystä ennen mahdollisesti onnistunutta maalipaikkaa tai maalia!

    Pohjois-Korea voitti Etelä-Korean lopulta maalein 7-4 kun se ei ihan haluamaansa murskatulokseen vaan voinut kyetä.

    Pohjois-Korean viimeinen ottelu C-sarjan MM-kisoihin vuodelle 1993 oli 18.3.1993 pelattu ottelu Jään Paholaisia eli Belgiaa vastaan.

    Vuoden 1993 osalta ottelu oli myös viimeinen Bledin Jäähallissa pelattu Alkuerien ottelu. Pohjois-Korean panos oli hirvittävä Belgian tapaan koska häviäminen merkitsi lähtökohtaisesti Putoamisottelua C2-sarjan MM-kisoihin tai jopa D-sarjan MM-kisoihin vuodeksi 1994 riippuen IIHF:n herrojen päätöksestä ja voitolla säilyisi C-sarjassa tai C1-sarjassa MM-kisojen osalta vuodeksi 1994.

    Pohjois-Korean osalta se omien ja kieltämättä myös Latvia-ottelun tapaan jäähyrikkaiden vaiheiden jälkeen onnistui voittamaan Belgian maalein 7-1 ja sen voiton myötä se säilyi C-sarjan MM-kisoissa tai tilanteen mukaan C1-sarjan MM-kisoihin vuodeksi 1994 varmasti kun taas Belgia joutui Australian tapaan järkyttävästi toteamaan, että se ei saanut pelata Putoamisottelua C2-sarjan MM-kisoihin tai jopa D-sarjan MM-kisoihin vuodeksi 1994 vaan se joutuisi putoamaan sitten sinne.

    Kuitenkin Pohjois-Korean osalta se voitto oli viimeinen jääkiekossa kansainvälisesti ennen vuotta 1998 koska vuodeksi 1994 maa vetäytyi Kim Il-Sungin eli Konghwakuk Wonsun ja Suuren Johtajan poismenon myötä tuon ajan maan suruajan mukaisesti, mutta ei toisaalta suruajan päättymisen jälkeenkään vuosina 1998-2001 pelannut MM-jääkiekon virallisessa sarjatason ohjelmassa millään tasolla kun se aina vain kieltäytyi, sitä ei hyväksytty poliittisista syistä, passisyistä tai rahasyistä tai sen ei vain erikseen annettu tulla mukaan.

    Harjoitusotteluja tai yksittäisiä maaotteluja toki Pohjois-Korea pelasi muutoin vuosina 1998-2001 enimmäkseen tietysti Kiinan kanssa.

    Lopulta Pohjois-Korea palasi Jääkiekon MM-kisojen D-sarjan tai jo nimensä muuttaneeseen Jääkiekon MM-kisojen 3. Divisioonan/3-divisioonan kisoihin vuonna 2002 tuolloin myös erikoisesti nimeltään Jääkiekon MM-kisojen C-sarjan tai jo nimensä muuttaneeseen Jääkiekon MM-kisojen 2. Divisioonan/2-divisioonan Karsintaan jossa se voitti 11.4.2002 Uuden-Seelannin maalein 11-3 ja 12.4.2002 Meksikon maalein 7-1.
     
  19. Thusberg Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
    Kaikkiaan Pohjois-Korea tosiaan ennen suruaikaansa ja tunnettua poissaoloaan MM-jääkiekosta harjoitusotteluja tai yksittäisiä maaotteluja vuosina 1994-2001 ennen vuotta 2002 menestyi vuonna 1993 yllättävänkin hyvin, mutta vaikka jollakin ihmeen tavalla se olisi onnistunutkin kampeamaan itsensä C-sarjan MM-kisojen 1993 Välieriin niin sille tielle ja erilliseen C-sarjan MM-kisojen 1993 Pronssiottelua isompaan mahdollisuuteen sillä ei ainakaan vaikuttanut olevan asiaa kun kerta kaikkiaan taso vain olisi koventunut liikaa.

    Vaikka Pohjois-Korean maalivahtitoimintaakin ajoittain moitittiin huonoksi niin vuonna 1993 Pohjois-Korean maalivahdit kuitenkin päästivät kiitos ehkä osin uskomattoman Latvia-ottelunkin takia vain yhteensä 26 maalia taakseen.

    Vertailun vuoksi Etelä-Korean maalivahdit päästivät selkänsä taakse yhteensä 60 maalia, Belgian maalivahdit enimmäkseen Luc van Wallen ja Rafael 'Raf' Melisin kuten myös hyvin vähän aikaa pelanneen Bram Beirinckxin turvin päästivät selkänsä taakse 74 maalia, Israelin maalivahdit myös nuoresta Boris Amrominista huolimattakin päästivät selkänsä taakse yhteensä 91 maalia ja Etelä-Afrikan maalivahdit peräti jo 100 maalia yhteensä selkänsä taakse!

    Kaikkiaankin vuoden 1993 jälkeen Pohjois-Korea teki pienoisen karhunpalveluksen jääkiekon ystäville olemalla poissa lajista niin kauan kuin oli vaikkakin jääkiekon rappeutuminen maassa oli jo alkanut kun nk. Voimanelikkokaan ei ollut ikuinen ja nuoremmilla polvilla käytännössä meni pieni sukupolvi aikaa hukkaan kun tunnetut eristymisen ajat alkoivat eikä kunnollisia mittatikkujakaan ollut mihin taitojaan terästää.

    Vuodesta 1985 lähtien nk. Voimanelikko Pohjois-Korealla oli ollut maan kantava voima vaikka ihan aina se ei ollut joka jäseneltään kasassa kun esimerkiksi vuonna 1989 Chong Ho Punaisena Goljatina oli poissa jäiltä säärivian takia ja vuonna 1991 koko nk. Voimanelikkoa ei ollut sen vuoden kokoonpanossa jäällä lainkaan mikä kyllä paljasti heti siitä eteenpäin Pohjois-Korean haavoittuvuuden jääkiekossa.

    Joka tapauksessa tässä kaikkien aikojen viimeinen 1990-luvun ajan Pohjois-Korean maajoukkue vuodelta 1993 sisältäen myös nk. Voimanelikon ja Pohjois-Korean parhaimpien vuosien Päävalmentajan eli Ik Song Kimin aisaparit kun paikalliselta kiekkoliitolta lähetettiin lisäapua turnaukseen:

    Maalivahdit: Kyong-Guk Sin ja Hui-Chol Choe

    Puolustajat: Ri-Jun Choe, Kwang Ho Kim, Kyong-Chol Jo, Pong-Chol Jun, Ho-Il Li, Ho-Li Ri, An Pyol, So-man Ko, Chong Jien Ho, Pak Chang Dok ja Chong Ho

    Hyökkääjät: Tae Gi Chol, Li Won Son, Won-Son Li, Gi-Chol Tae, Won-Son Ri, Chan-Ho Je Kal, Byol An, Ki-Chol Tae, Chol Sim ja Chang Ho Pak

    Päävalmentaja: Ik Song Kim

    Varapäävalmentaja: Chol Ho Kim

    Apulaispäävalmentaja: Chang Jun Jo
     
  20. Thusberg Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
    Vuonna 1993 Unkarilla oli melkoisen menestyksekäs MM-kisojen C-sarja Sloveniassa pelatuissa kisoissa, mutta verraten ristiriitainen ja jopa kamala turnaus vaikkakin edelliseen vuoteen nähden kaikkein pahimmilta nöyryytyksiltä oikeasti kilpailukykyisiä maita vastaan vältyttiin vaikka tietenkään minkään Slovenian tai Kazhakstanin kyytiin asiaa ei ollutkaan.

    Unkarin jääkiekkomaajoukkue oli edelleen oikeastaan varsin hikisesti kyennyt jälleen turvaamaan itselleen edes tulevaisuutensa tuolloin maan opetellessa elämään vieläkin toipuvana rajoittuneesta joskin toki paljon erillisvapauksia saaneen komentotalouden ajan jälkeisessä vapaassa markkinataloudessa. Unkarin Kiekkoliiton kassan taso oli edelleen tärkeiden forinttitukien jälkeen siltikin lähes tyhjyyttä lähestyvä ja maajoukkue oli toimikuntonsa rajoilla.

    Forinttitukia oli leikattu edellisvuoden nöyryyttävän Australia-tappion saaman julkisuuden takia enemmän kuin mitä muutenkin aiottiin maassa leikata!

    Pelaajallisesti useimmat vanhimmat pelaajat olivat onneksi jo poistuneet kaikkein pisimpään palvelleiden ikäpresidenttien osalta pelaajista puhuttaessa ja vain joitakin vanhempia pelaajia oli vielä jäljellä. Palaajiakin oli myös kuten Laszlo Szajlai ja poistujia kuten harmittavasti välivuoden pitänyt Janos 'Jani' Ancsin.

    Uusi sukupolvi jatkoi tästä vuodesta eteenpäin myös vuoden 1992 tapaan pikkuhiljaa koko ajan maajoukkueisiin tulleina muodostumistaan Unkarin Nykypäivän Jääkiekon Sukupolveksi joka taas myös ennen pitkää olisi ymmärrettävästi väistymässä.

    Sen enempää toki ihastelematta liikaa keskityn kuitenkin puhumaan Unkarin hyvistä ja huonoista puolista turnauksessa.

    Hyvänä puolena Unkarilla oli vuonna 1993 uskomatonta kestävyyttä tilanteissaan ja hyvää torjuntataitoa niin pakkitasolla kuin jopa välillä hyökkäyspelissäkin.

    Laukaustaso oli yksi voimakkaimmista ellei voimakkainkin koko turnauksessa ja yleisesti ottaen kokonaisena joukkueena Unkarin pelaajat olivat itsessään turnauksen vahvimpia vaikka toki vahvempia yksittäisiä pelaajia olivat esimerkiksi Ukrainan Sergei 'Serhi' Gorstov ja Pohjois-Korean pelottavan Voimanelikon jäsenet jo pelkästään.

    Välillä Unkarilla kuitenkin oli asioita joista oli vaikeaa saada selkoa niiden onnistumistasosta. Päävalmentaja Gabor 'Bika' Boroczin pelaajaedellytys ja valmennuskäsitys ei aina täsmännyt hänen lähimpänä miehenään tunnetun Vastaavan Päävalmentajan ja Varapäävalmentajan Deszö Szelesin vastaavan kanssa.

    Szeles suosi huomattavasti enemmän keskityskiekkoa rennompaa yleispelaajatyyliä jossa taktisia osa-alueita ja mietintöjä oli huomattavasti enemmän kevennetty sittemmin selkeästi paremman kiekonhallinnan lisäämisen eduksi.

    Ainoita melko selkeitä parannuksia Boroczin mitä erikoisimpien kärkihyökkäysten ja muiden jääkiekon pelaajataktisesti jännittävyydeltään makeaan tähtihedelmän makutasoon verrattavaan pelikirjaan oli kuitenkin aivan todella mielestäni vain Szelesillä hänen oma suosimansa pelikirjan pohjalta ennen kaikkea syöttöpelin parantuminen lisäksi paremmalla laitapelillä maustettuna toisin kuin Boroczilla.

    Muita parannuksia Boroczin pelikirjaan nähden oli esimerkiksi huippuvahvana, mutta melko kömpelönä tunnetun pakkitason kurkon, puolustaja Istvan Kalteneckerin ulottuvuuden parantuminen kun Kaltenecker sai enemmän peliasemaa Szelesin pelikirjan peluuttamistavalla kuin Boroczin pelikirjatavalla.

    Boroczin pelikirja hyödytti enemmän pakkitasolta puhuttaessa toista 'Bikaa' eli Balazs Kangyalia tai muita pakkitasonpelaajia. Siltikin Szelesin pelikirjan todellinen hyödytys muullekin kuin vain itse Kalteneckerille jäi melko vaikeaksi arvioida kun asemaa ajattelee nimenomaan joukkueen näkökulmasta.

    Erona edelliseen vuoteen nähden 'Bika' Boroczi suostui Szelesin pelikirjan ehdotukseen käyttää avarampaa laitapelaamista kentällisissä sijoittumisen osalta kun edellisenä vuotena ongelmana oli ollut vaikea taktinen sijoittuminen liian sokeisiin kulmiin aivan liian kapealla pelilinjalla.

    Kaltenecker sai myös mukavasti tukea Unkarin omalta Gorstovilta tai Chong Holta eli Hyökkääjä Gabor Hudakilta jolla oli tosiaan raamit kohdallaan harjoituskauden 105 kilon säännöllisellä painolla ja 190 sentin pituudella.

    Tosiaan, siinä missä esimerkiksi Slovenia, Kazhakstan ja Australia olivat huippuluokan liikkuviin pelaajataitoihin nähden yllättävän rajallisia voittamaan aloituksia, olivat Unkarin pelaajat keskimäärin todella hyviä voittamaan aloituksia ja vielä näitäkin paremmin kulmasta aloituksia.

    Sillä oli myös sen verran kovia pakkitason pelaajia jo mainitun Kalteneckerin lisäksi, että ellei suorastaan Pohjois-Korean Voimanelikko tai Ukrainan Gorstov olisi tulleet heitä kurittamaan niin suurin piirtein muilla joukkueilla turnauksessa oli todella kovat paikat heidän kanssaan. Jo muidenkin puolustajien kuin Kalteneckerin kanssa olivat muiden maiden puolustajat pahoissa vaikeuksissa muutenkin pulaan joutuessaan.

    Tämän kaiken lisäksi Unkari pystyi jatkamaan vuoden 1993 C-sarjan MM-kisoissa onnistuneesti murtohyökkäyksiä keskialueella enemmänkin kuin hyvin ja läpiajopelaaminenkin alkoi sujua myös hyvin.

    Kiitos tulevien Uuden Sukupolven pelaajien myötä myös nopeustaso Unkarilla alkoi jatkuvasti parantua vanhempien aikojen jäällä haahuilun sijaan joka tosin sekin saattoi johtua vain 1980-luvun Unkarin yli-ikäisten pelaajien aiheuttamalta ongelmalta kuin muutoin.

    Parhaimmillaan nopeustaso oli Slovenian vastaavan jälkeen turnauksen parasta ja aika hyvä kiekonhallintataitokin oli Unkarilla näissä kisoissa muutamiin tuleviin MM-Kisojen sarjatasojen pelivuosiin verrattuna.

    Ikävä kyllä parhaimpien vuosiensa aikana nimenomaan vanhan ajan pohjalta katsottuna ennen vuotta 1993 ja sen näkökulmasta kertoen Unkari oli kyennyt olemaan jääkiekossa omalla sarjatasollaan suhteutettuna jopa joukkueena se kaikkein nopein ja vaikeimmin kiinni saatava joukkue oman värikkään pelityylinsä aikakaudella ennen jääkiekon laiminlyönnin alkamista sosialismin koneistossa maassa.

    Vuonna 1993 aivan näin hienosta pelitavasta ja joukkueesta ei ollut haaveiltu vuoden 1992 tapaan vuosiin eikä vuosikymmeniin vaikka jotain toivoa tietenkin tuolloin oli tulevissa pelaajissa. Joskus Kalteneckerin puolustus joko hänen johtaessaan tai sitä ilman muun johtavan unkarilaispakin johdossa pelaajatilanteissa toi hieman tätä vanhempaa aikakautta mieleen, mutta ei paljon.

    Huippuluokan puolustus kesti, kesti ja kesti ja antoi takaisin. Välillä kuitenkin se edellytti sitä, että pelaajat vain pakkitasolla olisivat päässeet paremmin kiinni peliin eikä unelmiin.

    Siten puolustus oli vaikeuksissa turnauksen kestäessä ja edelleen vuonna 1993 vuoden 1992 tapaan alkoi jossain määrin aina näihin päiviin asti jatkuneet murheenkryynit Unkarin pakkitason heikkoudesta tasollaan vaikka sillä olisi ollutkin potentiaalia muuhunkin.

    Huonona puolena Unkarilla oli kuitenkin nk. Huonon Pelipäivän sattuessa tyypillinen luovuttaminen silloinkin kun peli olisi ollut voitettavissa vielä pitkäänkin joka kuvasti jälleen sitä tiettyä samankaltaisuutta mitä Unkarilla ja Suomella esimerkiksi on jääkiekossa toistensa kanssa toki valtavan sarjatason eron suhteuttaen.

    Unkarin kiekkoilijat eivät myös olleet kuitenkaan jälleen muutamaa pelaajaa huomioimatta vieläkään kovinkaan hyviä teknisen kiekonkäsittelyn saralla vaikka itsessään kiekonhallintataito olisi ollutkin menettelevän hyvä ja kovimpien vastustajien tekniikkapelaamisen rinnalla unkarilaispelaajien tekniikkapelaamisen yritykset näyttivät tarmokkuudestaan huolimatta hyvin vanhanaikaisilta vaikka ne oikeita olisivat olleetkin.

    Tehottomuuden kruunasi myös viimeistelykyvyn kehnous maalinteossa mikä on joskus vain ollut Unkarille kerta kaikkiaan vaikeaa läpi vuosien ja vuosikymmenten.

    Unkarin pelaajat myös oikeastaan edelleen aina ennen vuotta 1995 tuntuivat MM-jääkiekossa yksinkertaisesti jäävän vastustajien jalkoihin koko ajan aktiivisessa liikepelaamisessa ja väsyvän mikäli pelaaminen jatkui koko ajan sille liikaa liikkuvana.

    Unkarin halut B-sarjan MM-kisoihin tiedettiin, mutta puutteittensa takia sillä ei välttämättä ollut nousuedellytyksiä ilman kokonaisvaltaisia ihmeitä ja vaikka nousu tapahtuisi niin B-sarjassa se olisi taistellut lähinnä sarjassa säilymisestä tuolloin vuonna 1993 edelleen edellisten vuosien tapaan ja noin ennen vuotta 1995 tapahtunutta kokonaisvaltaista muutosta.

    Täten jälleen kerran Unkarin pelastaja aivan viime kädessä oli sen hieno maalivahtipeli jonka vastuu jäi paljon György 'Szuperman' Poznikin haltuun, mutta pahinta oli Poznikinkin väsyminen iän alkaessa karttua koska hän oli aikanaan melko myöhään päässyt maajoukkueeseenkin ja vuodet kuluivat koko ajan tiimalasissa hukkaan siihen mitä tuli unelmaan vaikkapa B-sarjan MM-kisoissa pelaamisesta.

    Poznikin ollessa levossa varamaalivahti Zsolt Juhaszin peluuttaminen oli pelottavaa. Juhasz hoiti kuitenkin nyt kokemusta saaneena pestinsä hyvin Unkarin maalilla omaan rajoittuneisuuteensa nähden.

    Zsolt Juhaszin osalta uskottiin vielä, että kyvyt puhkeavat loistokkuuteensa myöhemminkin.

    Vaihtoehtoja ei tosin ollut kun György 'Szuperman' Poznikin uran ehtoopuolta haitanneet sääri ja polvivammat alkoivat vuodesta 1993 eteenpäin haitata toden teolla.

    Ilman vuoden 1992 karmeaa Pohjois-Korean Won Son Lin suorittamaa taklausta päin kaidetta Poznikilla olisi ollut todennäköisesti vielä 5-10 vuotta hyvää peliuraa ja ehkä jopa 2000-luvun alkuvuosille ulottunut peliura melkoisesta iästä huolimatta etenkin sinne asti teoriassa hänen pelatessaan, mutta nyt vuoden 1992-1993 talvikauden tuskaisen kuntoutuksen jälkeen enintään viisi vuotta josta edes menettelevän hyvin varmasti mitä tahansa 1-3 vuoden väliltä.

    Lääkärit kehottivat Poznikia luopumaan pelaamisesta, mutta sitkeästi Poznik kieltäytyi kuuntelemasta lääkäreitä ja treenasi kaudelle heti vioittuneen polven alkaessa luutua ja säärimurtumien alkaessa eheytyä 3 kuukauden kuluttua onnettomuuden jälkeen vaikka se alkoi käydä kunnon ja terveyden päälle.

    Poznikin osalta kuitenkin sellaiset todella hyvät ja kivuttomat jaksot alkoivat kuitenkin lyhentyä treenikauden ja lyhytaikaisen huippupelaamisen tavoittelun takia ja oikeasti vioittunut polvi ja sääri olisi Poznikin vammoilla tarvinnut ainakin mitä tahansa puolen vuoden-2 vuoden väliltä ollutta kuntoutusta jään ulkopuolella aivan täydellistä toipumista varten ja myös nimenomaan ilman kipuja pelaamiseen.

    Toki sentään aivan loukkaantumisen jälkeinen käytännön pyörätuolivaihe sentään oli ohitettu kun hänet oli kannettu kentältä paareilla jäälle lyyhistyneenä vuoden 1992 C1-sarjan MM-kisojen päätösottelun ensimmäisen erän jälkeen brittejä vastaan kivusta huutavana!

    Unkarin tappiot C-sarjan MM-kisojen huippumaita vastaan pystyi vielä jotenkin nielemään koska Unkari oli vasta rakentamassa omaa parempaa jääkiekon tasoaan ja Kazhakstanin ja Slovenian lisäksi tappiot olisivat todennäköisesti tulleet myös Ukrainaa tai Latviaa vastaan kauden peleissä mikäli se olisi heitä vastaan pelannut.

    Zsolt Juhasz tosiaan nähtiin kauden mittaan Poznikin paikkaajana kun etenkin turnauksen loppua kohti Poznikin kivut alkoivat taas vaivata ja peliminuutit alkoivat olla rajoittuneita vain erikoistilanteisiin, mutta Karoly Banin murheellinen peli Unkarin maalin suulla osin Poznikin loukkaantumisestakin johtuen 22.3.1992 oli johtanut Australiaa vastaan katastrofiin jota kauheampaa ei vain voinut kuvitella näin unkarilaisen jääkiekon ystävänä...

    Vähemmän yllättäen se oli johtanut Karoly Banin lähettämiseen 'kotiin kasvamaan' eikä häntä erityisemmin kaivattukaan maajoukkueeseen vaikka näin myöhemmin jälkikäteen tuona kamalana päivänä tuntui aikanaan Unkarin osalta munanneen ihan kaikki jäällä.

    Seuraavassa viestissä kerron lyhyesti Unkarin pelien tulokset vuoden 1993 koettelevan kilpailukykyiseltä pelivuodelta ja vähän lisää asioita tarvittaessa.
     
  21. Thusberg Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
    Ljubljanan Jäähallissa vuonna 1993 C-sarjan MM-kisojen oman lohkonsa Alkuerissä Unkari aloitti taipaleensa oman lohkonsa avausottelulla koko turnauksessa taipaleensa harjoitusvastustajaansa eli Etelä-Afrikkaa vastaan 12.3.1993.

    Harjoituskaudella juuri ennen C-sarjan MM-kisojen alkua Sloveniassa se oli tosiaan kohdannut Etelä-Afrikan ja toisessa lohkossa pelanneen Israelin ja edelleen voittanut ne hyvin selvästi.

    Ottelusta Etelä-Afrikkaa vastaan tuli kieltämättä Kiekkopanttereiden liukkaasta luistelutavasta ja hyvin nopeasta nk. Kahden tai Kolmen Kosketuksen Kiekon pelitavasta huolimatta hyvin äkkiä läpihuutojuttu Unkarin eduksi.

    Se voitti ottelun maalein 20-2.

    Unkari joutui jo seuraavana päivänä 13.3.1993 Kazhakstanin kyytiin. Myöhempien hyvienkin vuosien ja ainakin myös vastustajansa taantuneiden jääkiekkovuosien myötä melko tutuksi tullut Kazhakstanin maajoukkue osoitti nopeasti taidokkuutta mitä vastaan Unkarilla ei ollut paljoakaan millä vastata.

    Toisaalta taas Unkari teki tarmokkaasti kaikkensa estääkseen tulevan tappionsa. Etenkin kun vielä ensimmäisessä erässä Unkari ei ollut tappiolla kuin vain 0-2. Se myös pystyi kaventamaan tilanteeksi 1-2, mutta sen jälkeen Unkarin alkaessa väsyä ja ottaa valitettavan turhan paljon jäähyjä tiukassa paikassa meni Kazhakstan menojaan. Tulevia otteluja varten tässä ottelussa tehtiin oikeastaan vain yksi virhe ja se oli Zsolt Juhaszin liian pitkään kestänyt peluuttaminen Unkarin maalilla.

    Vaikkakin György Poznikin voimia säästelläkseen muun muassa erittäin kovaan Slovenia-otteluun kuten myös mahdollisesti viime vuoden painajaisen aiheuttaneeseen Australia-otteluun ei Gabor 'Bika' Boroczi ottanut mitään riskejä kun kaikki mahdolliset kivuttomat minuutit tarvittiin tai tultaisiin tarvitsemaan.

    Unkari hävisi ottelun maalein 1-7.

    15.3.1993 oli Unkarille sattua jälleen vuoden 1992 Australia-ottelun tason nöyryytys.

    Tällä kertaa Espanjaa vastaan!

    Unkarin ensimmäinen karmea virhe oli aliarvioida lähtökohtaisen ratkaisevasti Espanjan nopea ja taidokas syöttöpeli koska Espanjan luultiin nopeasti väsyvän ja murtuvan paineen alla kun sen teknisen kiekonhallinnan uskottiin olevan vain Etelä-Afrikan tasolla.

    Valitettavasti jo ensimmäisten minuuttien aikana Espanja osoitti vallan muuta jäällä kuin sellaista jääkiekkoa.

    Toinen karmea virhe oli taas kerran ottaa liikaa jäähyjä ja pitää ehkä sittenkin liikaa Zsolt Juhaszia taas maalin suulla kun maaleja alkoi tulla pelottavankin monta jo Unkarin verkkoon.

    Viimeinen virhe kaiken jälkeen oli ennen kaikkea laskea Espanjan nuori supertähti Alain Iturralde kikkailemaan Unkarin väkivahvojen pakkien ohi kerran toisensa jälkeen jolloin ajoittain myös onni pelasti Unkarin.

    Gabor 'Bika' Boroczi terjui ottelun aikana myös toimitsijoille sen päätöksistä mikä kyllä ehkä olisi ollut ymmärrettävämpää Bledin Jäähallin Alkuerien ajoittain naurettavan surkeiden toimitsijoiden teoista, mutta Ljubljanan Jäähallin Alkuerissä ei kyllä kaikkiaan juuri koskaan tapahtunut samanlaisia toimitsijavirheitä tai ilmiselviä viheltämättömyyksiä mikä kieltämättä sitten oli tuoda Boroczille toimitsijakiellon.

    Verenpaine kiehui suuresti, mutta 'Härän' tiedettiin aina elävän voimakkaasti tunteella peleissä ja olihan hän historian aikana kiehunut pahemminkin jäällä tai kulisseissa.

    Lopulta toisen erän alusta lähtien maalilla oli jo Poznikin György eikä Espanja sen jälkeen hyppinyt enää silmille.

    Kun maalivahtitilanne oli nyt hyvä niin sitten enää ongelmaksi tuli vain ajoittain onneton viimeistely. Pahimman mahdollisen eli järkyttävän yllätystappion selvästi huonommalle maalle jääkiekossa esti Miklos Zalavarin tasoitusmaali 5-5 ja lopulta Tibor Kissin 6-5 voittomaali.

    Tätä ennen tosiaan liiankin kanssa Unkari oli ollut tappiolla jopa 3-5!

    16.3.1993 Unkari sitten sai huojentuneena katsella myös Australian melkein häviämistä sensaatiomaiselle Espanjalle ennen sen voittoa siitä maalein 4-3 ja valmistautua itse koti-isäntä Sloveniaa vastaan otteluunsa.

    Sloveniaa vastaan Unkari pisti kaikkensa, mutta ottelu kieltämättä tuntui ikään kuin Kroatia-Slovenia-ottelulta aiemmin samana vuonna mitä nyt Unkarilla oli hieman enemmän laadukkaita pelaajia kuin Kroatialla.

    Se ei vain kyennyt vastaamaan Slovenian vauhtiin eikä muutamaa hyvin satunnaista murtohyökkäystä huomioimatta koskaan kyennyt sitä haastamaan. Kun vielä Poznikin polvikivut alkoivat ärtyä kesken ottelun 12 minuutin ja 45 sekunnin jälkeen niin sillä sekunnilla Kopitarin Matjaz ja kumppanit alkoivat löylyttää Unkaria liiankin kanssa.

    Ensimmäisen erän 1-4 ja oletetut ehkä 3-6 tappiolukemat ja enintään ehkä päiväunissa ollut sensaatiotasapeli malliin 6-6 vaihtuivat Poznikin ollessa taas vaihtopenkillä kipujen takia ja Zsolt Juhaszin spagaattivatkausten myötä lähinnä myöhemmän ajan Unkarin Slovenia-peikon mukaisiksi kauhulukemiksi.

    Unkari hävisi maalein 2-14 ja teoreettinenkin jatko C-sarjan MM-kisojen Välieriin ja edes jotenkin viime vuoden C1-sarjan MM-kisojen nelospaikan uusiminen oli nyt ohi.

    Sitten olikin enää vain Australia-ottelu jäljellä.

    Australiakin oli hävinnyt omat pelinsä ja sen kuten Unkarinkin tavoite oli selvä Bledin Jäähallin Alkuerien Belgian ja Pohjois-Korean tapaan.

    Voittamalla Unkari säilyisi C-sarjassa tai C1-sarjassa MM-kisojen osalta vuodeksi 1994 hieman IIHF:n herrojen aivoituksista riippuen ja häviämällä se tai Australia joutuisi pelaamaan lähtökohtaisesti Putoamisottelun C2-sarjan MM-kisoihin tai jopa D-sarjan MM-kisoihin vuodeksi 1994 hieman IIHF:n herrojen aivoituksista riippuen taas kerran.

    Unkari oli alkanut jo suurilta osin keskellä Slovenia-ottelun nöyryytystä asennoitua kyseiseen peliin säästämällä György Poznikia kaikin tavoin heti kun kivut Slovenia-otteluissa olivat käyneet jäällä liiallisiksi.

    Poznikin ja Unkarin onneksi oli sentään heillä kaksi päivää lepoa kuin, että heti seuraavana päivänä olisi jo pelattu ottelu.

    18.3.1993 Unkari kohtasi siis Australian, 4 päivää vaille edellisvuoden nöyryytyksen 1-8 tappion vuosipäivää ennen.

    Unkari oli virheistään oppinut, se ei peruutellut vaan näytti maailmalle mistä Unkarin jääkiekko oli tehty ja huolimatta Australian valmennuksen kokkapuheista kuten myös Unkarin oman urheilulehdistön pilkkapuheista se ei niistä lannistunut vaan pystyi kääntämään tilanteen voitoksi.

    Kaikkeen ei Unkarilla tietenkään ollut vastausta jäällä, mutta kokonaisuutena Unkari läpäisi ehkäpä lopulta koko turnauksen tärkeimmän testinsä ja jääkiekon tulevaisuuden uskottavuutensa kannalta se voitti vaikka vielä ensimmäisessä erässä Australia sitä kiusasikin minkä ehti.

    Australian keskialueelta puuttui ratkaisijoita eikä se vain enää kyennyt rentouttamaan peliään halutulla tavalla. Lisäksi Australian liialliset nk. Pikku-Britannian pelaamisen pelitapa ei todellakaan enää häikäissyt jäällä vaan jopa toimi sitä itseään vastaan ja lopulta Australian kannalta hieman tragikoomisesti se itse alkoi sortua menemään liikaa paitsioon ja ottamaan jäähyjä tavalla mitä sen ei pitänyt missään nimessä ottaa ennen ottelua!

    Lopulta Unkari oli Australia-revanssinsa saavuttanut tuloksella 7-3 ja pystyi lopettamaan C-sarjan MM-kisat vuosimallia 1993 sarjassa säilyneenä vuodeksi 1994!

    Sen sijaan Australian Ryan Switzerillä piti Unkarin Gabor 'Bika' Boroczin rusentavan kädenpuristuksen ja nöyrän, hiljaisen elehdinnän jälkeen huomattavasti pahemmin kiirettä kisatoimitsijoiden pakeilla kun Australia yritti Belgian tapaan saada Putoamisottelua mieluummin keskinäiseksi, mutta asiaan ei suostuttu ja siten se itse oli pudota lähtökohtaisesti jopa D-sarjan MM-kisoihin asti vuodeksi 1994 kunnes lopulta tietenkin putosi vain C2-sarjan MM-kisoihin vuodeksi 1994.
     
  22. Thusberg Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
    Unkarin voitiin sanoa tehneen kaikkensa ja jääneen jossain määrin alakynteen vuonna 1993 C-sarjan MM-kisoissa Sloveniassa.

    Sille tuli lopulta kaiken jälkeen myös vitostila siinä missä Pohjois-Korealle tuli omasta lohkonsa kolmostilasta kuutospaikka.

    Unkarin urheilulehdistössä ei saavutettu lähimainkaan monien naapurimaiden esittämää kehua ja myötätuntoa Unkarin menestykselle jääkiekossa kun Australia-tappio vuoden takaa oli selätetty.

    Välillä tuntui, että edelleen jääkiekon panettelu jatkui Unkarin jääkiekkoa kohtaan maan urheilulehdistössä ja sitä tuntuikin jatkuvan vielä pitkään vaikka kaikkein vääristyneimmät näkökannat maan urheilulehdistö joutuikin uusimaan.

    Unkarilla kaikkiaan oli kuitenkin vielä paljon tehtävää maansa jääkiekon kehittämiseksi 1990-luvulla.

    Etenkin kun maan kiekkoliitto edelleen toimi pelottavankin ohuella forinttivarannolla kauteen moneen muuhun maan urheiluliittoon verrattuna.

    Itä-Euroopan entiset neuvostotasavallat kuten myös entisen Jugoslavian alueen maat Slovenia etunenässään olivat osoittautuneet jo välittömästi sille äärettömänkin vaarallisiksi ellei ihan jo aivan liiankin selvästi sitä paremmaksi jääkiekossa.

    Etumatkan arvioitiin tuolloin kestävän niinkin pitkään suhteessa Unkariin kuin 5-10 vuotta ja pisimmillään mitä tahansa 15-25 vuoden väliltä.

    Kun tätä kaikkea miettii niin Sloveniaa huomioimatta Unkari on kyennyt käytännössä näinä vuosina kuromaan kiinni ja pääsemään niistä ohikin joskin taantuman myötä myös menettämään asemiaan niitä vastaan.

    Sloveniaa vastaan se on päässyt parhaimmillaan rinnalle, mutta ei vain ohi ja vaikka ohi olisi päässytkin niin aina on jäänyt sitä jotain puuttumaan tai epäonni aivan parhaimpina Unkarin jääkiekkovuosina aina osasi tulla sen tielle.

    Sitten oli tietenkin vielä Slovakian kysymys mikä myös kiinnosti Unkaria vaikkakin jo pelkät harjoitusottelut olivat osoittaneet sen kaikkein huonoimmillaankin ainakin Slovenian tasoiseksi vastustajaksi ja hyvin todennäköisesti senkin yli meneväksi maaksi.

    Vuoden 1993 päätteeksi ilahduttavaa oli nähdä myös uuden tulokkaan eli Balazs Ladanyin suoritukset jäällä kuten myös nuoruuden intoaan eläneen Gabor Ocskay Juniorin maalintekotaituruutta vaikka vielä tuolloinkin Ocskay Junior ei ihan vielä ymmärrettävästi noussut kaikkein kirkkaimpiin parrasvaloihin.

    Vuodeksi 1994 vuoden 1993 lopulla myös Karoly Banin kasvukipujen vuosi maajoukkueen ulkopuolella oli osoittautumassa järkiratkaisuksi ja vaikka edelleen jotkut suoritukset jättivät toivomisen varaa niin pahin oli takana.

    Ainakin niin oli pakko uskoa kun seuraavaan vuoteen lähdettiin myös Gabor 'Szuperman' Poznikin jalan ja polven kipujen pahentuessa myös entisestään.

    Kaikkiaan Unkari selvisi vastoin ennakkoa vuonna 1993 edelleen tavoitteissaan voittajana, Primus Inter Paresina vertaistensa joukossa!

    Unkarin vuoden 1993 maajoukkue tulee tähän alle kun mielenkiintoisesti Unkarin Vastaava Varapäävalmentaja ja Apulaispäävalmentaja oli nyt vuodeksi 1993 vaihtunut Antal Pallan sijaan Gabor Ocskay Senioriin eli tietenkin nuoremman jään Gaborin isäukkoon:

    Maalivahdit: György 'Szuperman' Poznik ja Zsolt Juhasz

    Puolustajat: Andras Farkas, Viktor Balajthy, Viktor Szelig, Istvan Kaltenecker, Balazs 'Bika' Kangyal ja Ernö Paraizs

    Hyökkääjät: Istvan Szabo, Miklos Zalavari, Attila Sofron, Joszef Csibi, Szilard Sandor, Gabor Hudak, Laszlo Ancsin, Istvan Koger, Joszef Farkas, Laszlo Szajlai, Csaba Miletics, Krisztian Palkovics, Balazs Ladanyi, Gabor Ocskay Junior ja Tibor Kiss

    Päävalmentaja: Gabor 'Bika' Boroczi

    Vastaava Päävalmentaja ja Varapäävalmentaja: Deszö Szeles

    Vastaava Varapäävalmentaja ja Apulaispäävalmentaja: Gabor Ocskay Senior
     
  23. Thusberg Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
    C-sarjan MM-kisojen koti-isäntä Slovenialla tuntui olevan ennen turnausta tietenkin valtavasti itseluottamusta peleissään kaudella.

    Slovenia oli onnistunut merkittävästi omissa harjoituskauden peleissään huipentaen tietenkin suorituksensa ainakin jossain määrin myös Suomen Sisu Teamia vastaan pelattuun 1-1 tasapeliin.

    Slovenialla tuntui olevan sitä mitä esimerkiksi Unkarilta puuttui eli voima, nopeus ja viimeistelytaito yhteisenä pakettina siinä missä Unkarilla oli taipumusta olla osiensa summa.

    Se päti paikkansa vuonna 1993 ja on pätenyt jossakin määrin valitettavasti aina näihin päiviin asti Unkarin jääkiekon valtavasta eteenpäin menosta huolimattakin ainakin silloin kun Slovenia ihan vain oikeasti on vain osannut pelata vakavasti jäällä vaikkakin nyt kuluneet pari viime vuotta ovatkin olleet maan jääkiekossa yllättävänkin vaikeita.

    Sloveniassa oli tuolloin omia MM-kisojaan kohtaan tietenkin valtava innostus vaikka se ei ehkä heijastunut parempiin maihin niiden rypiessä propagandatiedon armoilla ja maan TV-kanavilla kiekkojoukkueen edesottamukset olivat hyvinkin katsottuja sarjatason alhaisuudestakin huolimatta.

    Jonkin verran tapahtui tietenkin muutoksia verrattuna hyvin selvitettyihin C-sarjan MM-kisojen 1993 Karsintojen jälkeen kun esimerkiksi Simon Smolej vaihdettiin Marko Smolejhin ja paljon oli tietenkin muitakin muutoksia joukkueeseen sinänsä.

    Paljon tuntui olevan kuitenkin Slovenialla sitä samaa mitä oli ollut Sosialistisen Jugoslaviankin jääkiekossa vuonna 1993.
     
  24. Thusberg Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
    12.3.1993 Slovenia tietenkin pelasi Ljubljanan Jäähallissa oman Alkueränsä ensimmäisen päivän päätöspelissä heti Australiaa vastaan.

    C-sarjan MM-kisojen 1993 omassa avauksessaan Slovenia otti nopeuspelistään ja kiekonhallinnasta tuolloin tunnetulta Australialta nopeasti luulot pois.

    Toki Slovenia olisi muutenkin voittanut, mutta Australian kammottavat ratkaisupelaajien puuttumiset keskialueelta ja maalivahti Damian Hollandin puuttuminen vain helpottivat urakkaa.

    Slovenia meni menojaan ja voitti maalein 15-2.

    13.3.1993 Slovenia kohtasi Espanjan ja huolimatta supertähdestään Alain Iturraldesta ei Espanja tuntunut vain pääsevän maalin makuun kun Slovenian ja myös Jugoslavian aikainen tunnettu maalivahti Lomovsek torjui ajoittaisista hosumisista huolimatta erittäinkin vahvan nollapelin.

    Slovenia voitti ottelun 12-0.

    15.3.1993 Slovenia kohtasi Kiekkopantterit eli Etelä-Afrikan ja voitti heidät maalein 29-0. Slovenian tunnetusti fanaattinen kotiyleisö antoi kunniaa herrasmiesmäisesti ja käytännössä lähes jäähyttömästi pelanneille vastustajilleen mikä ei aina todellakaan jääkiekon pienempiä maita kohtaan ollut itsestäänselvyys.

    16.3.1993 Slovenia kohtasi tulevien vuosien arkkivihollisensa ja kiusankappaleen jonka se tietysti pystyi ja on melkein aina näihin päiviin asti pystynytkin vain voittamaan eli Unkarin.

    Hyvin nopeasti kävi selväksi, että Unkari oli pitkälti hyvin riippuvainen maalivahdistaan György 'Szuperman' Poznikista ja vaikka sillä oli vaarallisia puolustajia kuten Istvan Kaltenecker ja nopeita nuoria hyökkääjiä kuten Gabor Ocskay Junior niin kaiken kaikkiaan Slovenian Päävalmentaja ja Jugoslavian ajan kiekkolegenda Rudolf 'Rudi' Hiti tiesi mistä narusta vetää ja vain odotti Poznikin tunnettujen jalkavaivojen pahentumista jolloin maalivahdiksi jouduttiin Unkarilla tietenkin laittamaan taidoiltaan vaatimattomampi Zsolt Juhasz.

    Poznikin torjuntoihin asti tilanne oli ollut vain 4-1 Slovenialle ja sen jälkeen karkumatka voittoon olikin helppo.

    Slovenia voitti Unkarin maalein 14-2.

    Slovenia oli aikaa sitten odotusten mukaisesti varmistanut tiensä C-sarjan MM-kisojen Välieriin.

    18.3.1993 Ljubljanan Jäähallissa pelattujen Alkuerien ja kaikkiaan kellonajallisesti puhuen aivan koko C-sarjan MM-kisojen viimeisessä Alkuerien ottelussa yleensäkin Slovenia kohtasi Unkarin jälkeen ehkä sinänsä ennakoissa vaikeimman vastustajansa eli Kazhakstanin.

    Slovenia ja Kazhakstan koettivat fanaattisen sloveeniyleisön edessä hakea ratkaisua ensin voimalla, huitomisin ja estelyin, mutta kun ratkaisua ei kahden erän ja yli 40 minuutin mittaisen vaanintapelin ja alun täyden säpinäottelun jäähyjen jälkeen tullut niin lopulta Tomasz Vnuk aloitti kotiyleisön täyden hallin riemujuhlat 1-0 maalilla viimeisessä erässä ja lopulta lopputuloksen 4-0 viimeisteli vähemmän yllättäen Matjaz Kopitar.

    Alkuerät olivat päättyneet Slovenian puhtaaseen lohkovoittoon ja yleisvoittoon täydellä 10 pisteellä, 76 tehdyllä maalilla ja vain 4 päästetyllä maalilla!

    C-sarjan MM-kisojen Välierät käynnistyivät 19.3.1993 eli heti Alkuerien päätöstä seuranneena päivänä. Välieriin olivat selviytyneet Slovenia, Latvia, Ukraina ja Kazhakstan.

    Slovenia kohtasi omassa Välierässään Latvian ja ehkä ilman Andrei Frolikovsin lentävää iltaa jäällä Slovenia olisi ehkä saattanut voittaa ja päästä C-sarjan MM-kisojen loppuotteluun.

    Slovenian yleisesti ottaen hieno Päävalmentaja Hiti teki vain yhden pahan virheen. Ottelun alussa muutoin hienosti turnauksessa keskimäärin torjunut Zvonimir Zvone Bolta joutui pahaan rakoon ja hänet olisi pitänyt ottaa maalilta jo ensimmäisen 5 minuutin jälkeen ja vaihtaa tilalle Lomovsek.

    Hiti ei niin tehnyt vaan otti hänet liian myöhään pois ja kun Latvia oli jo mennyt menojaan.

    Slovenialla alkoi näkyä ottelussa myös osin jo Kazhakstan-ottelussa nähty tunteiden kuohunta pinnan alla ja Latvian voittomaaleista kaksi olivat ylivoimalla tehtyjä ja loput tietenkin olivat huippuiltaa viettäneen Frolikovsin silloin kun muut Latvian tähdet empivät ja pelasivat kuin täit tervassa.

    Slovenian unelma jopa Lillehammerin Talviolympialaisten Karsinnasta 1994 C-sarjan MM-kisojen voittajan ominaisuudessa romuttui ensimmäiseen turnaustappioon maalein 1-5. Ainoan lohdutusmaalin kotiyleisölle teki Drago Mlinarec.

    Slovenian lehdissä kieltämättä alkoi melkoinen savustus tappiosta johtuen, mutta silti kuitenkin entisten neuvostotasavaltojen kiekkoilijat olivat olleet erittäin seurattuja maan kiekkopiireissä ja tappion mahdollisuus oli todellinen.

    Lopulta C-sarjan MM-kisojen 1993 Pronssiottelussa Slovenia kohtasi 21.3.1993 Kazhakstanin uudelleen ja ensimmäisen erän jähmeytensä takia menetti pelin kun Välierien tappio karvasteli ikävästi vieläkin mielessä. Kotiyleisökin tuntui vaitonaiselta aiempiin peleihin verrattuna vaikka sentään parempien kiekkomaiden propagandapuheet vain muutamasta kymmenestä katsojasta hallissa melkoista p-puhetta olikin kun todellisuudessa siellä kyllä sentään oli ihan puoli hallia ihmisiä paikan päällä.

    Ja aiemmissa otteluissa aina Slovenian peleissä oli ollut täysi tupa yleisöä paikan päällä.

    Slovenia ensimmäisen erän jähmeyden, tasapelietunsa menettämisen ja Kazhakstanin ehkä yleensäkin siihen aikaan korjattuaan ensimmäisen kohtaamisen pahimpia virheitään ja siirryttyään voimapelistä taitokiekkoon vei Slovenialta mahdollisuudet edes pronssiin ja hyvään sijoitukseen ensi kertaa omana maanaan.

    Slovenia oli siten C-sarjan MM-kisoissa neljäs ja vuodeksi 1994 MM-kisojen C-sarjaan haluttiin ehdottomasti parantaa sijoitusta.
     
  25. Thusberg Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
    Slovenian osalta on vaikeaa sanoa näin jälkisanoina, että olisiko maa vielä tuolloin ansainnut C-sarjan MM-kisojen voittoa kotikisoissaan 1993?

    Potentiaalia siihen kyllä oli, mutta joskus oli myös sitä hosumista ja kieltämättä vastustajat joskus vain pääsivät ihon alle.

    Muutoin mitään merkittäviä muita vastustajia ei kisoista puuttunut joskin Slovakian puuttuminen oli helpottava tekijä.

    Tosin mukavaa olisi ollut nähdä Slovenia MM-kisojen B-sarjassa vuonna 1994 ainakin teoriassa ja todennäköisesti ainakin melko hyvin se olisi osannut pelata myös Lillehammerin Talviolympialaisten Karsinnassa 1994 mikäli olisi voittanut C-sarjan MM-kisat.

    Slovenian maajoukkue vuoden 1993 C-sarjan MM-kisoihin tulee tässä ja erojakin hieman oli C-sarjan MM-kisojen Karsintaan 1993 verrattuna:

    Maalivahdit: Dominik Domine Lomovsek, Luka Simsic ja Zvonimir 'Zvone' Bolta

    Puolustajat: Murajica Pajic, Murajica Beslagic, Andrei Brodnik, Tom Jug, Boris Kuncic, Boris Pajic, Bojan Magazin, Dragutin Dragomir 'Drago' Mlinarec ja Bojan Zajc

    Hyökkääjät: Marko Smolej, Andrej Razingar, Toni Tislar, Rok Rojicek, Dejan Kontrec, Robert Zolek, Tomasz Vnuk, Nik Zupancic, Marjan Gorenc, Igor Beribak ja Matjaz Kopitar

    Päävalmentaja: Rudolf 'Rudi' Hiti

    Varapäävalmentaja: Albin Felc

    Apulaispäävalmentaja: Jose Anton Gale