Vuosi 1993 – Sir Penan iltahuuto, Brittileijonien ihmenousu ja Zvaigzne Kreklin uusi esiinmarssi

[Thusberg]

Slovenian maajoukkue vuoden 1993 C-sarjan MM-kisoihin matkanneesta MM-Karsintojen joukkueesta tulee nk. Balkanin Karsintaottelujen jälkeen tässä:

Maalivahdit: Dominik Domine Lomovsek, Luka Simsic ja Zvonimir 'Zvone' Bolta

Puolustajat: Bojan Zajc, Diko Stevic, Borut Vuksevic, Borut Potocnik, Andrej Vidmar, Ignac Kavec ja Jovois Pavlovic

Hyökkääjät: Simon Smolej, Rok Rojicek, Ales Sodja, Dejan Varl, Ales Kranjic, Dejan Kontrec, Robert Zolek, Roman Vrsajic, Tomasz Vnuk, Nik Zupancic, Marjan Gorenc, Igor Beribak ja Matjaz Kopitar

Päävalmentaja: Rudolf 'Rudi' Hiti

Varapäävalmentaja: Albin Felc

Apulaispäävalmentaja: Jose Anton Gale

Suurilta osin tämä joukkue vielä muutaman heikomman pelaajan pudottaen ja muutaman vahvemman pelaajan mukaan ottaen kohtasi myös Suomen Sisu Teamin ja pelasi sen kanssa vuoden 1992 joulukuussa sensaatiomaisen tasapelin 1-1 Slovenialle ja katastrofaalisen tai aikanaan sellaiseksi ainakin mielletyn sellaisen Sisu Teamille.

 

[Thusberg]

C-sarjan vuoden 1993 MM-Karsintojen viimeinen lohko eli Välimeren/Mustanmeren Lohko tai Lohko 4 oli oikeastaan alun perin tarkoitettu olemaan Turkin, Kreikan, Israelin ja Etelä-Afrikan lohko.

Ihme kyllä ja lopulta karmaisevasti tulevaa ennakoiden Etelä-Afrikalle sallittiin kuitenkin erikoisesti vapaapaikka C-sarjan MM-kisoihin 1993 suoraan huolimatta C2-sarjan toisesta sijastaan vuoden 1992 vastaavan osalta.

Kiekkopanttereiden päästyä kisoihin ilman karsintaa jäivät viimeisestä mahdollisesta paikasta karsimaan myöskään kenenkään muun jäsenmaan tulematta lohkoon muuten mukaan Turkki, Kreikka ja Israel.

Ottelut pelattiin 6.11.1992-8.11.1992 Turkin Ankaran Jäähallissa.

 

[Thusberg]

Turkilla oli vuoteen 1993 tullessa jääkiekossa tapahtunut varsinaisesti hyvin vähän mitään uutta.

Sentään joukkueella oli vaaleammat ja punaiset peliasut, mutta temperamentti jäällä oli hurja.

Pinna tuntui pelaajilla edelleen palavan hyvin herkästi ja taitotason osalta oli toivomisen varaa edelleen, mutta aivan vuoden 1992 pahimpiin jään koikkelehdintaan ei sentään palattu.

Toisaalta myös kiekonhallinta ja laukausherkkyys oli parantunut vuotta aiempaan nähden.

Ja pienimuotoiset yleisötkin Ankaran Jäähallissa kannustivat raivokkaasti omiaan.

Ja lopulta yleisöä kävikin enemmän Ankaran Jäähallissa kuin mitä moni olisi uskonut varsinkaan ennen otteluja.

 

[Thusberg]

Kreikalla vuorostaan oli 1993 tapahtunut paljonkin ja huonompaan suuntaan jääkiekossa.

Hellasta ei halunnut enää valtio tukea ja käytännössä rahamies Christos Chatziathanasiou piti panttivankina Kreikan maajoukkuetta kun se pidätti kaikkea alkaen jäähallimaksuista ja harjoitusmaksuista!

Kreikan maajoukkueen miehet joutuivat tulemaan siis toimeen täysin omillaan ja vuodesta 1993 lähtien Kreikan jääkiekossa tilanne on ollut käytännössä aivan täysin sama kun valtio ei ole sen jälkeen koskaan sitä tukenut.

Täydellisen olemattomalla tai hyvin olematonta lähentävällä harjoittelumäärällä ei tuntunut olevan toivoakaan päästä C-sarjan MM-kisoihin ja täysin naurettaviin Kreikan hallituksen tuensaamiseen oletettavaan C-sarjan kärkisijoihin tai voittoon kiinni.

Silti Mirel Dumitrachen valmentama Hellas aikoi tehdä parhaansa taas kerran.

 

[Thusberg]

Israel vuorostaan tuntui vuodeksi 1993 saaneen jääkiekkoonsa uutta nostetta.

Etenkin nuoren Boris Amrominin otto mukaan maajoukkueeseen tuntui erittäin hyvältä ratkaisulta ajatellen tulevaa C-sarjan MM-Karsintaa.

Hyvä ratkaisu oli myös Varapäävalmentajan eli kanadalaisen Marshall Uretskyn ottaminen mukaan helpottamaan Päävalmentajaksi nyt lopullisesti tulleen Gideon Leen työtä.

Uretsky toimi myös Israelin Kiekkoliiton ja Israel-Kanadan-jääkiekon yhteistyösopimuksen valvontaesimiehenä jotta tilanne ja materiaaliapu pulasta kärsivälle Israelin Kiekkoliitolle onnistuisi ja sujuisi moitteetta.

 

[Thusberg]

Ankaran Jäähallissa Turkissa pelattiin 6.11.1992 paljon puhuva avausottelu Turkki-Kreikka.

Tunnekuohuilta ei voinut välttyä ja jälleen peliin kuulumatontakin tavaraa lensi ajoittain erittäin fanaattisten 1000 katsojan joukosta jäälle.

Toisaalta verrattuna edellisen vuoden vastaavaan hegemoniseen kohtaamiseen C2-sarjan MM-kisoissa Turkkikin alkoi saada pelistä kiinni eikä Hellas aivan enää voinut vain suorastaan vältellä turkkilaisten paitsioansoja eikä kiihkeitä vastahyökkäyksiä vain välttelemällä ja väistöhyökkäyksin.

Varsinkin kun Turkilla oli valmistautumista siinä missä Kreikalla sitä ei ollut vuodeksi 1993 pelattaviin MM-kisoihin. Siinä mielessä ainoa tapa saada valmistautumista Kreikalta olisi ollut pelien pelaaminen Ateenan Jäähallissa, mutta erään nimeltä mainitsemattoman rahamiehen ja Kreikan Kiekkoliiton asenteen tietäen siitäkin olisi voinut tulla melkoinen katastrofi.

Siten Turkilla oli mahdollisuutensa, mutta kreikkalaiset yksinkertaisesti Mirel Dumitrachen valmennusopein ja paremman hienoteknisen kiekonkäsittelykykynsä ansiosta pystyivät valmistautumattomanakin voittamaan fanaattisen Buz Milli Hokeyi Takimin.

Siten Hokeyi Takimi hävisi maalein 2-10 Hellakselle ja yleisö ei siitä kieltämättä pitänyt.

Fanaattinen yleisö sylki jopa omia pelaajiaan päin ja buuasi suuttuneena kun voittoa nimenomaan siitä ajoittain tärkeimmästä henkisestä vihollisesta ei tullut.

Kreikalla oli ottelun voiton myötä vähän toivoa, mutta vain hyvin vähän kun Israel nähtiin kerta kaikkiaan niin hyvänä ja viime vuonna homma oli heillä mennyt vain heidän oman valmistautumattomuuden takia penkin alle.

 

[Thusberg]

7.11.1992 pelattiin toinen ottelu C-sarjan MM-Karsinnan Lohko 4:ssä jolloin ottelu oli Kreikka-Israel.

Alkuvaiheiden kankeuden ja Kreikan ajoittaisen hallinnan jälkeen alkoi nopeasti käydä ilmi se, että mikä ero tuohon aikaan oli valmistautumattoman ja valmistautuneen, harjoittelemattoman ja harjoitelleen pienemmän tason jääkiekkomaan ero.

Kerta kaikkiaan Israel kun vain sai sinänsä pelistä kiinni ja kun vielä nuori Boris Amromin tajuttiin vaihtaa maalille niin hyvin äkkiä Kreikalla kyyti oli kylmää.

Kun maalia ei tullut niin Kreikan hyvä sentteristö väsyi ja sittemmin Israelilla oli hyvin helppo työ karata johtoon.

Ja lopulta tietenkin voittaa ottelu maalein 8-2.

Erikoisesti turkkilaisyleisö suorastaan hurrasi Israelille vaikka uskonnollisista syistä olisi voinut luulla, että jälleen ihme kyllä peräti 1000 katsojaan asti yltävä erittäin fanaattinen turkkilaisjoukko ei paljon serenadeja olisi soitellut tai huutanut kannatushuutoja sillekään.

Kreikalle ja sen maajoukkueelle tulos oli karmaiseva, mutta odotettu pettymys josta voitiin loppupelissä melko vähän jos lainkaan syyttää pelaajia.

Etenkin kun puitteet olivat olemattomat harjoittelun osalta ja Kreikan oma Jääkiekkoliitto oli hylännyt pelaajat oman onnensa nojaan.

 

[Thusberg]

8.11.1992 pelattiin viimeinen ottelu Turkki-Israel kun C-sarjan MM-Karsinta oltiin saattamassa vuoden 1993 osalta päätökseensä.

Turkki oli levännyt ja kotiyleisön riemuksi se taas sai ainakin hyvän alun otteluun.

Israelinkin oli pakko tunnustaa osittain viime vuoden paraatimarssi turhaksi ja lisätä painetta osin ensimmäisen eränkin aikana.

Israelilla olisi voinut olla huomattaviakin hankaluuksia ilman kahta seikkaa:

Ajoittain luvattoman huonoa maalivahtitason työskentelyä ja sitäkin varmemmin turkkilaisen veren kuohahdusta taas kerran kesken pelin.

Turkkilaiset jäähyilivät ja yleisön mellakka Ankaran Jäähallissa (Ennätysyleisö kun epävirallinen katsojaluku oli toista tuhatta vaikka virallinen maksettujen katsojien lukema oli olevinaan vain 800 katsojaa.) oli pelottavankin lähellä aina kun Turkki sai sen mielestä epäedullisen jäähyn peleihinsä.

Juurikin siihen jäähyilyyn ja periturkkilaiseen rettelöintiin ainakin vielä tuolloin Turkki sortui.

Israel meni menojaan kun alivoimalla pelannut Turkki ei voinut sille mitään ja lopulta valtavaa jäähyvuorta vasten hävisi Israelille maalein 4-14.

Israelin pelaajat jouduttiin voitetun ottelun jälkeen kuljettamaan toista tietä pois kun pettyneet turkkilaiset katsojat aloittavat sen lopullisen vaivoin hillityn mellakkansa heti hävityn ottelun jälkeen.

Israel tuli lopulta kuitenkin matkaamaan C-sarjan MM-kisoihin 1993 ja siltä alettiin odottaa paljon.

Kreikan kohtaloksi tuli hakea rahoitus keinolla millä hyvänsä varmistaakseen edes jotenkin jääkiekkonsa tulevaisuuden maassa ja Turkin oli pakko kitkeä pois helkkarin hienon fyysisen lahjakkuuden sijaan julma kurittomuus ja sisun kuohuminen mikäli mielivät kehittyä mitenkään jääkiekossa muuksikin kuin vain riehumisjengiksi jäällä.

 

[Thusberg]

Turkin jääkiekkomaajoukkue vuoden 1993 C-sarjan MM-kisojen Karsinnoista tulee seuraavaksi tässä lievästi sanottuna kuohuvan, kurittoman ja silti maalinteoltaan tai yrityksiltään usein melko tarkan joukkueen osalta:

Maalivahdit: Kuvvet Yasar, Selim Önder ja Ali Mustafa Koc

Puolustajat: Kagan Oguz Kaan Karaca, Cüneyt Kozan, Deniz Güderen, Mehmet Tankut Denker, Süleyman Cici Cicioglu, Volkan Sen, Serhat Kaytaz, Ümit Varol ja Serhat Enyüce

Hyökkääjät: Fahri Mehmet Pasli, Tuncay Kilic, Yilmaz Ömer Aslan Arazan, Kazim Salahor, Nevzat Dogan, Bekir Akgül, Deniz Aktas, Serkan Bayindir, Gültekin Alkoyak, Milker Aybar, Deniz Taraman ja Cem Aktas

Päävalmentaja: Rino Oulette

Varapäävalmentaja ja Maalivahti-valmentaja: Mustafa Ali Koc

 

[Thusberg]

Kreikan jääkiekkomaajoukkue vuoden 1993 C-sarjan MM-kisojen Karsinnoista tulee seuraavaksi tässä joukkueen osalta joka ehkä paremmalla valmistautumisella olisi saattanut ehkä saada itselleen nousun avaimet käsiinsä C-sarjaan tai ainakin ollut edes jäällä parempi kuin mitä oli:

Maalivahdit: Georgios Gialaouzidis ja Savvas Adamidis

Puolustajat: Panagiotis Efkarpidis, Ioannis 'Giannis' Ziakis, Marios Limbertos, Petros Kroupa, Christos Chilas, Kostas Lembessis, Pavlos Kapagiannidis ja Klimis Efkarpidis

Hyökkääjät: Ioannis 'Giannis' Giatagantzidis, Athanasios 'Thanasis' Kessidis, Orestis Tilios, Giannis Tilios, Giannis Ermidis, Christian Vassiou, Vasilios Karpetas, Nikolaos 'Nikolas' Nick' Alexantonakis ja Joukkuekapteeni Georgios Adamidis

Päävalmentaja: Mirel Dumitrache

 

[Thusberg]

Israelin jääkiekkomaajoukkue vuoden 1993 C-sarjan MM-kisojen Karsinnoista tulee tässä huomattavasti edellistä vuotta paremman valmistautumisen johdosta tulleen voitokkaan lohkovoiton jälkeen ja ennen varsinaisia vuoden 1993 C-sarjan MM-kisoja:

Maalivahdit: Boris Amromin, Jevgeni Gusin ja Ofer Vardi

Puolustajat: Ran Oz, Jacques Rusinek, Oded Orgil, Mladen Mladenov, Aleksander Stolyar, Ido Lee, Michael Mike Blumberg ja Harry Roy Annau (C-sarjan MM-kisojen Karsintojen vanhin pelaaja, C-sarjan MM-kisojen vanhin pelaaja ja MM-ohjelman vanhin pelaaja 49-vuotiaana...)

Hyökkääjät: Gal Assa, Oleg Sobolev, Benjamin Shapiro, Mark Talesnick, Amir Pasternack, Alex Shapiro, Leonid Gordon, Nathan Eisner, Ward Parson, Boris Nosik, Michael Mike Rubin ja Uzi Lee

Päävalmentaja: Gideon Lee

Varapäävalmentaja: Marshall Uretsky

 

[Thusberg]

Vuoden 1993 C-sarjan MM-kisoista tulee pian tai ainakin lähipäivinä huomattavankin nopeasti juttua lyhyen ajan sisällä.

Muutama joukkue tulee saamaan enemmän viestitilaa ja ne ainakin näillä näkymin alustavasti ovat Israel, Belgia ja Unkari vaikkakin myös Latviastakin asiaa voi olla niin paljon, että se tulee saamaan muutaman muunkin viestin.

Australiastakin saattaa tulla enemmänkin juttua kun siellä oli ainakin kova ennakko-odotus joukkueen menestykselle yllätyksellisen vuoden 1992 jälkeen.

Huonompana puolena toki ausseista puhuttaessa näin ennakolta Adelaiden Lentävä Tiikeri A.K Malste eli tässä tapauksessa tietenkin Malsteen Arto Kalevi jäi harmittavasti tuona kyseisenä vuotena jälleen pois Jääkenguruiden tai Mahtikenguruiden joukkueesta.

Kiekkopantterit Prinsenvlaagin väreissään joutuivat myös sellaiseen mankeliin, että heikompaa hirvittää ja siitäkin saattaa tulla kyllä enemmänkin juttua kun ne tappioluvut ja jos ei tappioluvut niin itsessään tehdyt ja tekemättömät maalit ja niiden yritykset jättivät kyllä jääkylmäksi ja paljastivat Etelä-Afrikan kiekollisen heikkouden ehkä vähän liiankin selvästi silloin kun oltiin nimenomaan Etelä-Afrikan omien kotijäiden ulkopuolella.

Vaikka varmasti ei voinut olla vaikuttamatta myös valtava tasoero C-sarjan eri maiden välillä.

Jään Punaisten/Mustien Perkeleiden tai myös Paholaisten eli Belgian pelaajien mielestä esimerkiksi yksi uran kohokohtia oli tavallaan taistella niin alhaisella sarjatasolla kuin toiselta planeetalta olevaa Latvian joukkuetta vastaan edes hetken ajan näennäisesti tasavertaisena.

Belgialla kun oli tuolloin uskomattoman loistava kyky voittaa nimenomaan aloituksia niitä selvästi ylivoimaisempia joukkueita vastaan ja pistää ajoittain peleihin uskomatonta painetta lähes koko ajan.

 

[Thusberg]

Jääkiekon MM-kisojen C-sarja pelattiin vuonna 1993 lopulta Sloveniassa kun Slovenia oli varmistanut kisaisännyytensä nousemalla sarjaan C-sarjan MM-Karsinnan kautta.

Kaikkiaan oli alusta asti selvää, että millään ei voitaisi pitää 12 maan kisoja yhdessä lohkossa kun tasoero ja maamäärä olisi ollut liian suuri.

Siten jaettiin ottelijat kahteen lohkoon.

C-sarjan MM-kisojen osalta 1993 pelattiin poikkeavasti niin, että Alkuerien jälkeen pelattaisiin Välierät joiden jälkeen pelattaisiin Sijoitusottelu/Sarjan Pronssiottelu ja Loppuottelu. Lisäksi oli olemassa tuolloisilla säännöillä myös Putoamisottelu C-sarjan MM-kisojen Karsintaan vuodeksi 1994 edellyttäen, että MM-kisojen D-sarja ei tekisi paluuta koska IIHF oli vuoden 1993 tapaan tuolloin myös vuodeksi 1994 vieläkin haluton sitä palauttamaan.

Välieriin olivat oikeutettuja lohkovoittajat ja lohkokakkoset.

Lohkokolmosille pelit päättyivät, mutta C-sarjan tai tulevan C1-sarjan paikka vuodeksi 1994 tilanteesta riippuen varmistuisi.

Kaikki muut joukkueet lohkoissaan putoaisivat pelien päättymisen jälkeen kylmästi C-sarjan MM-kisojen Karsintaan tai jopa tuolloin mietittyyn (Ja lopulta tulleeseen.) C2-sarjaan vuodeksi 1994.

Tosin poikkeuksena oli lopulta erittäin erikoisesti lohkonelosten sijaan nimenomaan kesken kisojen muutettu lohkoviitosten pelaama Putoamisottelu C-sarjan MM-kisojen Karsintaan vuodeksi 1994.

Sitä sääntöä ei oikein järkevästi voitu ymmärtää.

Loppuottelun hienona panoksena tietenkin oli nousu Jääkiekon B-sarjan MM-kisoihin vuodeksi 1994 ja myös paikka Lillehammerin Talviolympialaisten 1994 Karsintaan C-sarjan voittajan ominaisuudessa.

C-sarjasta jäi lopulta puuttumaan yksi muukin joukkue kun Slovakia uutena jääkiekkomaana ei halunnut vielä vuonna 1993 sittenkään pelata vielä omana joukkueenaan ja jäi keräämään voimia vuoden 1994 MM-kisojen C-sarjaan.

Ja odottamaan tietenkin vielä viime hetken, huomattavasti lähtökohtaisen oikeudenmukaisempaa paikkaa vaikkapa vuoden 1993 B-sarjan MM-kisoista poikkeusluvalla.

Lisäksi Slovakian Kiekkoliitto vuoden 1993 aikana liehakoi voimakkaasti Talviolympialaisten Karsinnan Erikoispaikasta.

Kyseinen paikka oli IIHF:n poikkeuksellisiin tilanteisiin tarkoitettu tapahtuma joka voitiin tietenkin erittäin vahvoin perustein myöntää mille tahansa IIHF:n jäsenmaalle ja joka olisi tullut korvaamaan alun perin ajatellun C-sarjan MM-kisojen toiseksi sijoittuneen joukkueen tai myös B-sarjan MM-kisojen kolmanneksi sijoittuneen joukkueen paikan.

Myöntämisen tilanne vaikutti erikoiselta ja eniten sitä vastusti Alankomaiden Jääkiekkoliitto, mutta myös moni muukin maa kiekkoliittoineen sitä vastusti.

 

[Thusberg]

Slovenian Ljubljanan Jäähallissa ja Bledin Jäähallissa pelattiin sittemmin ajoittain melkoisiksi pistejyräyksiksi, mutta myös ajoittain erittäin tasaiset Jääkiekon C-sarjan MM-kisat 1993.

Ottelut pelattiin 12.3.1993-18.3.1993 välisenä aikana josta 14.3.1993 oli välipäivä Alkuerien osalta ja muut ottelut pelattiin 19.3.1993 ja 21.3.1993 kun 20.3.1993 oli jälleen yksi välipäivä.

Ensimmäiseen Lohkoon olivat määrätty Ukraina, Latvia, Pohjois-Korea, Belgia, Etelä-Korea ja Israel ja nämä maat pelaisivat ottelunsa Bledin Jäähallissa.

Toiseen Lohkoon olivat määrätty kisaisäntä Slovenia, Kazhakstan, Unkari, Australia, Espanja ja Etelä-Afrikka ja nämä maat pelaisivat ottelunsa Ljubljanan Jäähallissa.

Kaikkiaan edellisvuoden yllättäjillä kuten Pohjois-Korealla, Australialla ja myös epäonnistuneen vahvoilla joukkueilla kuten Unkarilla ja Belgialla oli paljon haastetta tulossa.

Harjoituskauden ottelujen perusteella entiset neuvostotasavallat ja Slovenia tuntuivat olevan kuin toiselta planeetalta.

Etenkin Latvia nähtiin suorastaan luonnottoman ylivoimaisena C-sarjan tasolle.

Ainoa ja jopa Latviaakin parempi joukkue olisi ollut Slovakia, mutta Slovakia jäi sentään vähän pienempien maiden onneksi vielä rannalle kisoista.

C-sarjan kysymysmerkit alustavasti olivat lähinnä paikkansa puolesta taisteleva Espanja ja Etelä-Afrikka.

Espanjan jääkiekko tiedettiin hienoksi, mutta silläkin oli omat heikkoutensa ja paljon riippui niin maalivahtipelistä kuin myös nuoresta superpelaaja Alain Iturraldesta.

Etelä-Afrikka vuorostaan nähtiin erittäin ristiriitaisena joukkueena.

Joidenkin mielestä sen vapaapaikka kisoihin oli ansaitsematon ja joidenkin mielestä taas ansaittu.

Tosin tulevaisuuden kannalta ongelmaksi nähtiin Etelä-Afrikan oman liiton suhteellinen tukemattomuus Kiekkopanttereita kohtaan (Joskin ikinä ei vajottu Kiekkopanttereiden kotiluolassa Pretoriassa samaan kuin mitä Kreikassa tuohon aikaan.) ja ennen kaikkea kokemattomuus muissa jäähalleissa kuin vain Etelä-Afrikan omissa vastaavissa jäähalleissa pelaamisesta.

Jonkinlainen väliinputoaja tuntui arvioissa olevan Israel.

Sen panos tuntui riippuvan juurikin erittäin paljon siitä, että miten joukkue saisi omat pelinsä nyt paremmin harjoitelleena käyntiin.

Ja vaikka sitä olisi halunnut kritisoidakin niin Israel selvitti kuitenkin vaikkapa Kiekkopanttereihin nähden itsensä selvästi pelaamalla mukaan kisoihin.

Tulevien viestien määrästä tässä vaiheessa ei vielä ole tietoa, mutta yritän kuitenkin muiden kiireiden ollessa taustalla olla tässäkin melko nopea huomioimatta muutamia poikkeuksia.

Kun ei vieläkään oikein tiedä, että pitäisikö jo tämänkin vuoden arvioiden osalta olla todella syvästi läpikäyvä (Joskin B-sarjan MM-kisojen Iso-Britannia ja Hollanti mahdollisesti myös lisättynä Japanilla ovat kyllä saamassa isommat osuutensa joka tapauksessa vaikka muiden maiden käsittely kärsisikin.) vai pitäisikö osin pitää vielä tämän vuoden läpikäynti hieman pienempänä ja keskittyä enemmän Talviolympialaisten 1994 Karsintaan ja itse Talviolympialaisiin 1994 ja siitä sitten läpikäydä erittäin runsaammin juurikin vuoden 1994 MM-kisat?

Kaikki riippuu tietenkin myös tuosta aiemmin kertomastani uudesta erillisestä sivustakin kun siinäkin on ollut teknisiä hankaluuksia sen saattamisessa ja kun ei vain ole aikapulan vuoksi ollut aikaa saattaa sitä isompaan kuntoon.

 

[Thusberg]

Kiekkopanttereilla eli tässä tapauksessa Etelä-Afrikan maajoukkueella oli hyvin hankalaa ja vaikeaa C-sarjan MM-kisoissa 1993 Sloveniassa.

Oikeastaan koko vaikeudet olivat selitettävissä yhden muun asian eli valtavan tasoeron lisäksi myös seuraavan asian osalta:

Kiekkopanttereilla ei vain ollut vuoteen 1993 mennessä Apartheidin jälkeenkään tai vielä sen ollessa hyvin lähellä loppuaan paljon kokemusta Etelä-Afrikan ulkopuolisista jääkiekko-otteluista!

Valmentajapuolella Kiekkopantteriksi vaihtui viime hetken muutosten myötä Lloyd McKinney Päävalmentajaksi ja Ted 'Blackie' Lawrence jatkoi urakkaansa Pelaajakykyjen Etsijänä ja vuonna 1993 myös Varapäävalmentajana korvattuaan tehtävän jättäneen Paul Giokasin.

Lloyd McKinney nähtiin ehkä hieman liian paljon konservatiivista jääkiekkoa suosineeksi valmentajaksi ja se myös näkyi.

Toisaalta aivan kaikkea ei voinut pistää herra McKinneyn piikkiin kun tasoerot vain olivat niin valtavat kuin olivat.

Lähinnä ainoa onnistunut asia ennen C-sarjan MM-kisoja oli lähinnä onnistunut harjoituskausi muutoin kotimaassa vastustajien puutteessa ja ennen kaikkea tälläkin kertaa Israelin hyvinkin niukka voittaminen harjoituspeleissä maalein 5-4 Unkarissa pidetyissä näytösotteluissa ennen kisoja.

Unkarille sitten hävittiinkin tuttuun tyyliin hyvin rajusti ja se ennakoi tulevia vaikeuksia myös itse otteluihin.

Yksinkertaisesti todettuna Etelä-Afrikalla oli tulevaisuuttaan varten paljon petrattavaa.

Puolustus vuoti kuin seula ja maalivahtipeli tuntui olevan ajoittain edellisvuottakin karmeampaa.

Taas myös Kiekkopanttereilta myöhempinäkin vuosina satunnaisesti tuttu tietynlainen ylpeys olla tukematta joukkuekaveria maalinteossa tai sen hyvin harvoissa yrityksissäkään kostautui C-sarjan kisojen aikana liikaa.

Tappiot olivat paljon puhuvia hirvittävyydessään:

12.3.1993 hieman vähemmin harjoitusotteluaan päästetyin maalein Unkarille ja peräti parilla tehdyllä maalillakin Unkarin selvästi säästellessä kisojen avausottelussa maalein 2-20, 13.3.1993 tappio Australialle toki kaikkiaan erittäin yritteliään ja jopa rajallisesti kelvollisen ottelun jälkeen maalein 3-9, 15.3.1993 melkein nauruaan pidättäneille Slovenian pelaajille maalein 0-29 kun se olisi voinut olla vielä jotain paljon pahempaa, 16.3.1993 Kiekkopantterit kävivät läpi Kazhakstanin pelaajien tehosekoittimen häviten maalein 0-32 ja vielä 18.3.1993 Kiekkopantterit hävisivät Espanjalle maalein 3-10 onnistuen kuitenkin viimein myös edelliskisoissa kotijäällä itsensä nolanneen perikilpailijansa pienessä nitistämisessä alkupuolella ottelua ennen valitettavaa tappiota taas kerran.

Sanomattakin oli selvää, että 8 tehdyn maalin ja 100 päästetyn maalin jälkeen Etelä-Afrikka oli turnauksen viimeinen ja C2-sarja ainakin, vielä mieluummin C-sarjan Karsinta tai jopa D-sarja olisi ollut Etelä-Afrikalle parempi paikka kuin missä se oli vuonna 1993.

Etelä-Afrikka kuitenkin voitti ehdottomasti kisojen puhtaimman käytöksen palkinnon kun pelaajat eivät juuri koskaan saaneet jäähyjä mistään, pelasivat erittäin harvoin kiekon saadessaan huippumaitakin vastaan ainakin näennäisen taidokasta nk. Kahden tai Kolmen Kosketuksen Jääkiekkoa mistä alettiin luoda maaleja kun pystyttiin ja ennen kaikkea olivat pelissä sisukkaasti loppuun saakka.

Etelä-Afrikka käytännössä voitti myös ajoittain fanaattiseksi menneen sloveeniyleisönkin sydämet puolelleen olemalla ainoa muu joukkue turnauksessa jolle ei buuattu huolimatta vahvasta potentiaalista sille juurikin äärettömän huonouden takia.

 

[Thusberg]

Tältä Etelä-Afrikan maajoukkue eli Hokkie-Luipeerd näytti pelaajistonsa osalta vuonna 1993:

Maalivahdit: Geoffrey 'Chalkie' Pelger, Glen Rattray ja Adrian Dedominics

Puolustajat: Michael 'Mike' Hellyar, Michael 'Mike' Smith, Walter Smith, Peter 'Pete' Smith, Arn Potter, Sean Potter ja Peter 'Pete' 'Miles' Strydom

Hyökkääjät: Dan van Hemert, Gary Thornton, David Cameron, Michael 'Mike' Hanekom, Willem Botha, Gary Boddington, Ronald 'Ron' 'Ronnie' Crichton, Andrew 'Andy' Milne, Howard 'Howie' Rawlings, Edgar Pereira Lopez, Chad Lawrence, Michael Kacser, Antonio Botha, Craig Messer ja Alan Verwey

Päävalmentaja: Lloyd McKinney

Yhdistetty Varapäävalmentaja ja Pelaajakykyjen Etsijä: Ted 'Blackie' Lawrence

Joukkueenjohtaja: Fred 'Specs' Yates

 

[Thusberg]

Israelilla ei ollut myöskään lopulta kovia odotuksia vasten kovinkaan helppo taival C-sarjan MM-kisoissa vuonna 1993 Sloveniassa.

Ennen kautta tosin odotukset olivat kovempia.

Etenkin kun Israelin omat harjoitteluolosuhteet alkoivat parantua vaikka vieläkään paljon kaivattua Tel Avivin omaa Olympiamitat täyttävää jäähallia ei saatu.

Kaikkiin muihin jäähalleihin saatiin sentään nyt tulostaulut eivätkä ne olleet enää ihan niin karmeita kun niitä vain alettiin huoltaa.

Keskimäärin edelleen kuitenkin pieniä ne olivat ja niissä joskus oli vieläkin toivomisen varaa.

Israelin Liigan Toimitusjohtaja Paul Shindman piti myös huolen siitä, että osana maajoukkuedelegaatiota yhteistyö aina NHL:ssä pelaavan Toronto Maple Leafs-joukkueen kanssa jatkui nimenomaan taloudellisten avustusten muodossa vaikka muilla NHL-joukkueilla oli välttelevä asenne Israelin maajoukkueen tukemiseen toki juutalaisista sympatioista huolimatta.

Israelin Jääkiekkoliitto sai myös muutenkin paljon taloudellista apua eri puolilla maailmaa olevilta juutalaisyhteisöiltä.

Harmittavasti vain Pyhän Maan Kiekkoliitonkin virkailijoiden oli elettävä ja muiden hankkeiden tukemiseen tuntui vieläkin jäävän riittämättömiä määriä rahaa.

Itse pelillisesti arvioiden ennen kautta Israelin maajoukkue alkoi selvästi harjoitella enemmän ja nuori Boris Amromin häikäisi upealla torjuntakyvyllään maalinsuulla.

Enää ainakaan Israelin pelaajat eivät ihmetelleet korkean mailan sääntöä tai sitä, että mikä on paitsio?

Näin oltiin ihmetelty muun muassa vuotta aiemmin Etelä-Afrikassa!

Israelin pelaajat harjoittelivat edelliskauden melkein täysin olemattomasta harjoittelusta poiketen tällä erää selvästi pari viikkoa kaikkiaan kaudella kotimaassa, viikon verran Turkin Ankarassa ja viikon verran Bulgariassa Sofiassa erillisillä harjoitteluleirillä.

Tämän lisäksi tietenkin Israel pelasi Unkarissa Budapestissa pidettyään vielä yhden intensiivisen harjoittelukuukauden kaikkiaan kotimaassa.

Budapestin harjoitusotteluissa ennen Sloveniaan tuloaan se kohtasi Unkarin ja Etelä-Afrikan joille se hävisi, mutta ei enää niin kovinkaan suurin lukemin.

Etelä-Afrikalle enää oikeastaan vain luvuin 4-5.

Itse turnaus sujui kuitenkin odotuksista huolimatta ikävissä merkeissä.

12.3.1993 lohkon avausottelussa se hävisi Pohjois-Korealle maalein 2-14, 13.3.1993 Etelä-Korealle tiukemman kamppailun jälkeen 5-8, 15.3.1993 kuin toiselta planeetalta olevalle Latvialle maalein 0-32, 16.3.1993 Belgialle maalein 1-8 ja lopulta 18.3.1993 Ukrainalle maalein 0-29.

Tulos oli olla toiseksi viimeinen 8 tehdyllä maalilla ja 91 päästetyllä maalilla.

Se ei ollut kovinkaan pidetty tulos.

Etenkin kun ainoat todella voittamattomat ja haastamattomat joukkueet ennen turnausta Israelin omissa arvioissa ennen turnausta olivat olleet vain Slovenia ja Latvia.

Niitä vastaan piti ihan oikeasti vain olla matalana ja muita vastaan sitten oli lupa yrittää kaikkensa. Varsinkin Belgiaa ja Etelä-Koreaa vastaan.

Toki Ukraina oli käytännössä myös aivan täysin saavuttamaton ja Pohjois-Korea kuuluisan nk. Voimanelikkonsa takia myöskin liian ylivoimainen pelottavuudessaan.

Lisäksi harjoittelukauden oli niin kovin määrä tuottaa parempaa kuin mitä tuli.

Siten Israelin täytyi miettiä syntyjä syviä vuodeksi 1994 ollessaan sitten C2-sarjassa, C-sarjan Karsinnassa tai D-sarjassa tuon hetken IIHF:n herrojen mietinnöistä riippuen.

Myös kansallisesti jääkiekon tietämystäkin Pyhässä Maassa oli lisättävä.

Etenkin kun yleensä silloin kun jääkiekko Israelissa puhututti edes jotenkin tuohon aikaan tavallista kadunmiestä niin se tuon ajan mukaisesti tuli suoraan heprealaistetusta, erään tuon ajan 1990-luvun alun erittäin hyvin tunnetun NHL-selostajan lausahduksesta tuon ajan NHL:n TV-lähetyksestä:

Hu yoreh, hu sha'ar! tai myös hieman tilanteesta riippuen Hu yoreh, sha'ar!

Toisin sanoen kyseinen lausahdushan on legendaarinen He shoots, he scores!

 

[Thusberg]

Yoreh, Sha' ar!-huudoista innostuksensa saavat Israelin maajoukkueen pelaajat olivat seuraavat vuonna 1993 itse C-sarjan MM-kisoissa pienin muutoksin verrattuna itse C-sarjan MM-kisojen Karsintaan:

Maalivahdit: Boris Amromin, Jevgeni Gusin ja Ofer Vardi

Puolustajat: Ran Oz, Jacques Rusinek, Oded Orgil, Mladen Mladenov, Aleksander Stolyar, Ido Lee, Michael Mike Blumberg ja Harry Roy Annau (C-sarjan MM-kisojen Karsintojen vanhin pelaaja, C-sarjan MM-kisojen vanhin pelaaja ja MM-ohjelman vanhin pelaaja 49-vuotiaana...)

Hyökkääjät: Gal Assa, Oleg Sobolev, Jevgeni Feldman, Oleg Agapov, Nimrod Glickman, Sergei Matin, Sergei Gudzik, Benjamin Shapiro, Leonid Gordon, Boris Nosik, Michael Mike Rubin ja Uzi Lee

Päävalmentaja: Gideon Lee

Varapäävalmentaja: Marshall Uretsky

 

[Thusberg]

Espanjan jääkiekkomaajoukkue oli noussut C-sarjan MM-kisoihin vuodeksi 1993 ja odotukset tietenkin olivat korkealla.

Tietenkin maa halusi kovasti myös säilyä C-sarjassa myös vuodeksi 1994.

Silti Espanja nopeudesta, taidokkuudestaan ja yleisesti ottaen hyvästä maalivahtipelaamisestaan huolimatta oli kuitenkin vastaantulija sitä itseään parempien joukossa.

Espanja kohtasi 12.3.1993 heti huomattavasti löysänneen Kazhakstanin häviten maalein 0-14, 13.3.1993 jälleen myös hyvin paljon löysänneen Slovenian häviten sille maalein 0-12, mutta 15.3.1993 levon jälkeen yllätti Unkarin pakottaen sen haaskaamaan voimiaan ja häviten lopulta vain 5-6, pelasi 16.3.1993 vastoin oletettua väsymistä ja melko selvääkin tappiota jälleen toisenkin uskomattoman hegemoniaottelun Australiaa vastaan jossa mittelivät keskenään Alain Iturralde ja Australian 'Howie' Jones ja mikä päättyi maalein 3-4 niukkaan Espanjan tappioon ja lopulta pääsi C-sarjan Putoamisotteluun voitettuaan Etelä-Afrikan maalein 10-3.

Espanjan oli C-sarjassa oletettavasti vuodeksi 1994 säilyäkseen pakko voittaa Alkuerien viidennen tilansa perusteella toinen lohkoviitonen eli Etelä-Korea vaikka sinänsä alun perin C-sarjan Putoamisottelun säännön piti koskea lohkonelosia eli Belgiaa ja Australiaa jotka luonnollisesti olivat muuttuneesta päätöksestä erittäin vihaisia.

Lopulta 21.3.1993 pelatussa C-sarjan Putoamisottelussa Espanja pisti parastaan Etelä-Koreaa vastaan, mutta korealainen ketteryys, hyvä maalivahtipeli ja ennen kaikkea taidokas yhteistyö kaikkien ketjun jäsenten kesken ratkaisi voiton niille toisin kuin ehkä hieman liikaa taitopeliin ja sooloiluun sortuneelle Espanjalle maalein 3-7.

Toisaalta tässä vaiheessa turnausta ja yleisesti ottaen muutenkin Espanjalla alkoi olla vauhti hyvin lopussa kaikkiaan.

Espanja tulisi putoamaan C2-sarjaan vuodeksi 1994, mutta niin lopulta tuli putoamaan myös Etelä-Koreakin ottelun voittaneena mikä oli myös pettymys ja on aina muistettava kun Etelä-Korean vaikeaa 1990-luvun taivalta ennen vuotta 1998 miettii ja siitä syntynyttä, viime vuonna pidettyihin Etelä-Korean Talviolympialaisiin asti tuolloin syntynyttä ja kestänyttä Etelä-Korean Jääkiekkobuumia.

 

[Thusberg]

Espanjan jääkiekkomaajoukkue näytti vuonna 1993 tältä:

Espanja vuosimallia 1993:

Maalivahdit: Enrique Perez ja Gregorio Martin Casas

Puolustajat: Eugenio Arbesu Zaldua, Gonzalo Eguiluz Uribe, Jose Ruiz de Galarreta, Javier Ara, Unai Arizkorreta, Miguel Baldris Diaz, Sergio Roman, Eduardo Platz, Andres Santana ja Jose Francisco Ara

Hyökkääjät: Ricardo Albin, Antonio Vera, Albert Casas, Igor Lacasa Santamaria, Jose Antonio Arangoya, Inaki Izaguirre Iciar, Jordi Lucarini, Jorge Lucarini, Inaki Salegui Urteaga, Juan Maria Izquierdo, Jordi Pous, Ignacio Inaki Noguerol ja Alain Iturralde

Päävalmentaja: Carlos Gordovil

 

[Thusberg]

Etelä-Korealla ja sen Päävalmentajalla Il Sea Kimillä oli vuonna 1993 omalla tavallaan katkeran onnistunut vuosi jääkiekossa.

Etelä-Korealla alkoivat korostua hyvä syöttöpeli, yhteistyön voima ja ennen kaikkea laukaukset alkoivat pikkuhiljaa omilleen ja maalinteossa oikeaan osoitteeseen.

Silti joukkuetta vaivasivat edelleen kesto-ongelmana oleva fyysisyyden puute ja myös Etelä-Korean oman kiekkoliiton selkeä päättämättömyys yliopistopohjaisen tai asevoimapohjaisen joukkueen lähettämisestä.

Sille oli kuitenkin tulossa loppu kun pikkuhiljaa alettiin ottaa pohjaa siitä, että ketkä pelaajat alkoivat olla jääkiekossa kokeneita ja ketkä eivät.

Ennen kaikkea myös pelihalutkin alkoivat ratkaista puitteita tulevaisuudelle.

C-sarjan MM-kisoissa 1993 Sloveniassa Etelä-Korea jäi mieleen ainakin melko puhdasta peliä pelanneena, taidokkaana joukkueena.

Sillä ei oikeastaan ennen turnausta ollut muuta tavoitetta kuin lyödä vain Belgia ja ennen kaikkea köyhä pohjoinen naapurinsa eli Pohjois-Korea.

Etelä-Korea joutui muuttamaan tavoitteitaan uudelleen turnauksen aikana, mutta sinnikkyys ja usko palkittiin ennen pitkää.

Sitä ennen 12.3.1993 Etelä-Korea hävisi Ukrainalle maalein 1-16, 13.3.1993 se voitti puolustuksessaan jähmeän Israelin maalein 8-5 kun ketteryys ja syöttökyky voittivat Pyhän Maan pelaajat melkoisesta taitoerosta piittaamatta sinänsä, toisaalta Israel-voiton myötä voimat olivat vähentyneet ja siten Belgialle hävittiin 15.3.1993 maalein 3-5, Pohjois-Koreaa vastaan haastettiin hyvin ja hävittiin fyysisen nk. Voimanelikon jyrätessä maalein 4-7 ja lopulta käytiin vielä 18.3.1993 Latvian mankeli läpi maalein 0-27.

Vastoin oletettua pelien päättymistä Etelä-Korea sai uskomattoman mahdollisuuden säilyä Belgian tai Australian sijaan vuodeksi 1994 C-sarjassa omalla lohkon viitospaikallaan.

Sen täytyi kuitenkin voittaa 21.3.1993 C-sarjan Putoamisottelussa Espanja.

Tämän Etelä-Korea pystyi tekemään ja vieläpä vaikeuksistaan huolimatta peräti yllättävänkin suuresti maalein 7-3.

Tämä voitto oli yksi suurimpia Etelä-Korean voittoja jääkiekossa henkisesti ja se myös varmisti Il Sea Kimin Päävalmentajan paikan vuodeksi 1994 koska Etelä-Korean kiekkoliitossa oli alettu hieman epäillä Il Sea Kimin kykyjä vaikka mies käytännössä oli jo tuolloin Etelä-Korean koko jääkiekon henkinen isähahmo luoden pohjaa myös nykypäivänkin Etelä-Korean jääkiekolle mutkan kautta.

Ja jolle ei oikein tunnuttu viime vuoden Talviolympialaisissa juuri annettavan miehelle kuulunutta suurta kiitosta ja tunnetun kuuluisaksi tekemistä myös isompien jääkiekkomaiden medioiden edessä.

Valitettavasti C-sarjan Putoamisottelun voitolla ei vuodeksi 1994 ollut IIHF:n herrojen mielenoikun takia mitään merkitystä vaan Etelä-Korean oli raivostuttavan turhauttavasti pudottava C2-sarjaan MM-kisojen osalta.

 

[Thusberg]

Tältä Etelä-Korean maajoukkue näytti vuonna 1993 ja lisäksi Il Sea Kimille tuli aisaparikin eli Varapäävalmentaja Jei-Hyun Lee:

Maalivahdit: Sang Woo Yoo ja Sun Jin Byun

Puolustajat: Hyun Suk Song, Yoon Sung Kim, Yong Seung Lee, Hyun Mo Sung ja Chang Bum Kim

Hyökkääjät: Woo Sam Shin, Chang Gun An, Sang Won Seo, Sung Soo Kim, Eui Shik Sim, Kyung Woon Park, Kook Chan Han, Dong Ho Lee, Jae Hoon Lee, Sung Min Cho, Yong Nam Kim, Kee Dong Lee, Chang Young Lee, Do Sik Park, Yong Ho Bae ja Sung Joo Park

Päävalmentaja: Il Sea Kim

Varapäävalmentaja: Jei-Hyun Lee

 

[Thusberg]

Australialla oli vuonna 1993 erittäin odotuksia täynnä ollut vuosi C-sarjan MM-kisoissa Sloveniassa.

Australian jääkiekollinen tyyli oli nk. Pikku-Britannia eli kuin olisi katsellut hieman Iso-Britannian B-maajoukkuetta tai vastaavaa huolimatta toki brittien ihan ikiomastakin B-maajoukkueesta.

Kaiken kaikkiaan siis erittäin viihdyttävä joukkue jolta ei innokkuutta puuttunut jäällä tekemisissään.

Harmittavasti jälleen kerran kuitenkin Adelaiden Lentävää Tiikeriä eli Malsteen Arto Kalevia ei nähty luomassa järjestystä edelleen Australian melko puutteelliselle keskialueelle ja ehkä tärkeintä pelaajaa toki lukemattomien muiden hyvien kenttäpelaajien jälkeen eli maalivahti Damian Hollandia ei nähty vuoden 1993 C-sarjan MM-kisoissa kun olisi tarvittu.

Edelleen myös Päävalmentaja Ryan Switzerin joissakin strategioissa oltiin hieman turhan konservatiivisia ja parempiakin ne olisivat voineet olla, mutta alustavasti luotto oli kova.

Etenkin kun Switzerkin oli nyt yhtä kokemusta vahvempi Päävalmentaja!

Pelaajat pysyivät ausseilla keskimäärin hyvin suunnitelmassa, mutta Australian oli pakko huomata koventunut taso C-sarjassa.

Goodal Cupin ristiriidat maajoukkueen kanssa söivät hyvää harjoittelukautta eikä maajoukkue saanut apua tärkeällä hetkellä kiekkoliitoltaan.

Australian kausi oli raivostuttavan ristiriitainen.

Se hyvin usein voitti ja hävisi omat tärkeimmät pelinsä melko pienin eroin.

Eikä sen niin loppupelissä hirvittävästi tarvinnut hävetä höyhennyksiään Slovenian ja Kazhakstanin kaltaisille joukkueille.

Toisaalta taas Australia ehkä yhden eli vuonna 22.3.1992 tapahtuneen uskomattoman tuurivoittonsa takia aliarvioi ainoan ja viimeisen kerran Unkariakin.

Etenkin kun nyt oli Unkarin maalissa Öreg Szuperman eli tässä tapauksessa vähän vanhempi Supermies 1990-lukulaisittain eli György Poznik eikä mikään hörppypoika Karoly Ban.

Muutoin turnauksessa siis 12.3.1993 Australia hävisi Slovenialle maalein 2-15, se voitti Etelä-Afrikan 13.3.1993 maalein 9-3 huolimatta ottelun alussa jopa alakynnessä olemisestaankin kun Etelä-Afrikan tunnettujen Kiekkopanttereiden yllättävän nopeat syöksyt kiekkoon ja hyvin lyhyenä pidetyt kosketuslaukaukset yllättivät Australian tarkkuudellaan, hävisi 15.3.1993 Kazhakstanille maalein 1-23, voitti 16.3.1993 uskomattomankin vaivoin Espanjan aussien keskialueen ja puolustuksen ollessa helisemässä Alain Iturralden taidokkuuden edessä lopulta sentään edes maalein 4-3 ja lopulta sitten aliarvioituaan Poznik Györgyn lisäksi myös Unkarin muitakin kenttäpelaajia aina nuorta Gabor Ocksay Junioria myöten hävisi 18.3.1993 Unkarille maalein 3-8 jonka päätteeksi asioiden palatessa normaaliin päiväjärjestykseen Australialla oli syytä alustavasti olla tyytyväinen:

Olihan se lohkonelonen ja oikeutettu otteluun Gele Duivelsia eli tässä tapauksessa Belgiaa vastaan C-sarjan Putoamisottelun osalta.

Valitettavasti Ryan Switzerin järkytykseksi Australia ja Belgia eivät kohdanneetkaan toisiaan C-sarjan Putoamisottelussa vaan siihen joutuivatkin lopulta lohkoviitoset eli Etelä-Korea ja Espanja.

Ryan Switzerin mukaan kyseessä oli naurettava jääkiekollinen katastrofi ja tyypillisesti melko rauhallinen, aina huvittuneen ilkamoivasti hymyilevä Switzer kävi ymmärrettävästi kuumana kun hellankoukku.

Muutosta ei kiihtyneistä protesteista huolimatta tullut vaan Australian suhteellisen naurettavalla tavalla oli pudottava C2-sarjaan, C-sarjan Karsintaan tai jopa D-sarjan MM-kisoihin vuodeksi 1994.

Lopulta sentään pudottiin C2-sarjaan minne se toisaalta olisi alun perin kuulunut jo vuodeksi 1992 oltuaan poissa vuoden 1991 kokonaan MM-jääkiekon ohjelmasta, mutta tuolloin se oli päässyt erikoisesti C1-sarjaan ja sen MM-kisoihin vuodeksi 1992.

Vastavuoroisesti kävikin nyt sitten näin.

Toisaalta kun ehkä vielä vuonna 1992 Australiaa olisi C2-sarjaan tai huonompaankin toivonut niin toteutuneen vuoden 1992 C1-sarjan ja myös vuoden 1993 Yhteisen C-sarjan MM-kisojen perusteella Australian maajoukkue ei todellakaan olisi kuulunut kaikkein huonoimpien jääkiekkomaiden joukkoon.

Ei todellakaan.

Toisaalta taas uusimalla vuoden 1992 Unkari-voittonsa edes teoriassa uudelleen se olisi itse säilynyt vuodeksi 1994 C1-sarjaan.

Kaikkiaankin Australialla tosiaan oli potentiaalia olla jääkiekossa hyväkin, mutta sentään kaikkein utopistisimmat unelmat esimerkiksi Lillehammerin Talviolympialaisten Karsinnoistakin vuodeksi 1994 sen oli haudattava olematta sitten julkisuudessa nolona Slovenian ja Kazhakstanin höyryjyrän edessä.

 

[Thusberg]

Tässä Ice Roos tai Mighty Roos eli Australia vuodelta 1993:

Maalivahdit: Jason Elliott, Paul Cracknell ja Timothy 'Tim' Hulme

Puolustajat: Joukkuekapteeni Glen Foll, Howard 'Howie' Jones, Radomir 'Rado' Benicky, Alexander 'Alex' Ignatovich, Robert 'Robie' Avery ja Pavel Bohacik

Hyökkääjät: Paul McCorquoadale, Murray Wand, Charles Cooper, Christopher 'Chris' Logue, Trevor Allen, David Batho, Paul 'Mr. Stable' Stables, Troy Morgan, Jarrod Scott, Todd Johnson, Christopher 'Chris' Blagg, Paul Nesterczuk, Carl Di Piazza ja Philip 'Phil' Hora

Päävalmentaja: Ryan Switzer

 

[eriatarka]

7.11.1992 Kroatia-Slovenia-ottelu pelattiin Zagrebin Jäähallissa ajoittain toki pelottavissa tunnelmissa johtuen Jugoslavian Hajoamissodasta ja serbien hyökkäysuhasta pitkälti pommituksen pelon vuoksi.

Tuohon aikaan Kroatiassa ei juuri sodittu, vaan sodan painopiste oli siirtynyt Bosniaan.