Siis sitä marginaalia saat markkinatilanteen mukaisesti käytännössä alas, kun lähetät siihen omaan pankkiisi sen oman pankkisi järjestelmän kautta yhden (1) viestin. Jos marginaalin alaspäin menossa on jotain aineksia. Ei vaadi yhtään mitään selvittelyä tai kilpailutusta an sich. Se on sitten toinen projekti, kun aletaan oikeasti pankkia vaihtaa.
Laajempi kilpailutus vaatii käytännössä tasan yhden viestin sille toiselle pankille - informaationa joudut kertomaan lisäksi asumismuotosi, säännölliset tulosi (voi kauheaa mitä selvittelyä se onkin) ja mahdolliset muut lainat.
Kannattaa kilpailuttaa, ja kannattaa huomioida myös muut ehdot. Voisiko näin sanoa.
Ottaako pankki muuten puheeksi kilpailutuksessa nämä takuumarginaalit (siis että korko aina vähintään marginaalin) ja saako perusasuntolainaa esim 3kk euriborilla? Eli että alennetaan vaan marginaalia, mutta ehdot muuttuu (koska tietävät että ne muuttuvat muillakin pankeilla). Tällaisia ehtoja voi monella olla ja kannattaa tietysti tuijottaa muutakin kuin marginaalia.
Vanhoille kerrostaloasunnoille tai edes omakotitaloille ei ole kysyntää tuollaisilla paikkakunnilla. Esimerkiksi Lahdessa rakennetaan koko ajan paljon uudistuotantoa, vaikka väkiluku ei kasva. Se on aika vaikea yhtälö ja helppo päätellä kenelle jää mustapekka käteen.Asunnon myynti on tosiaan näemmä kovasti kiinni asunnon sijainnista. Meillä ”tuli” perintönä hieman taantuvasta pikkukaupungista 150 km Helsingistä ihan asiallinen kerrostalo kolmio ja se ei sitten millään mennyt kaupaksi järjellisellä hinnalla (tai varmaan pitäisi sanoa, että kun ei mennyt kaupaksi niin hinta ei ollut järjellinen). Asunto oli myynnissä vuokrattuna varmaan vuoden verran ja oikeastaan mitään järjellistä kiinnostusta ei ollut. Vuokraamisen suhteen toisaalta ei ongelmaa ole ollut ja vuokran suhde asunnon myyntiarvoon on taas ihan hyvä tai erittäin hyvä mutta tietenkään arvonnousun varaan ei voi mitään laskea. Ilmeisesti tuollaisella hieman taantuvalla (tai ehkä pikemmin sellaiseksi mielletyllä) paikkakunnalla ihmiset ovat tosiaan haluttomia ostamaan ainakaan kerrostaloasuntoja vaan mieluummin vuokrataan se.
Pendelöijien (kuten minä) on varaa asua uudiskohteissa tai sitten Lahden keskustassa. Ei taida moni pendelöijä asua esimerkiksi Keijupuistossa kilometrin päässä juna-asemasta, sillä puoli-ilmaisia näyttävät asunnot olevan. Esimerkiksi 80 000 eurolla saa hyvin remontoidun isohkon kaksion putkiremontoidusta yhtiöstä.Lahdessakin kovasti kiinni sijainnista. Oikoradan myötä Helsingin seudulla on helppo ja nopea pendelöidä - mutta vain, jos asut suhteellisen lähellä rautatieasemaa. Siitä sitten se asuntokin vaihtaa omistajaa vähän nopeammin ja kalliimmalla kuin kehyskunnista tai kaupungin reunoilta.
Asunnon myynti on tosiaan näemmä kovasti kiinni asunnon sijainnista. Meillä ”tuli” perintönä hieman taantuvasta pikkukaupungista 150 km Helsingistä ihan asiallinen kerrostalo kolmio ja se ei sitten millään mennyt kaupaksi järjellisellä hinnalla (tai varmaan pitäisi sanoa, että kun ei mennyt kaupaksi niin hinta ei ollut järjellinen). Asunto oli myynnissä vuokrattuna varmaan vuoden verran ja oikeastaan mitään järjellistä kiinnostusta ei ollut. Vuokraamisen suhteen toisaalta ei ongelmaa ole ollut ja vuokran suhde asunnon myyntiarvoon on taas ihan hyvä tai erittäin hyvä mutta tietenkään arvonnousun varaan ei voi mitään laskea. Ilmeisesti tuollaisella hieman taantuvalla (tai ehkä pikemmin sellaiseksi mielletyllä) paikkakunnalla ihmiset ovat tosiaan haluttomia ostamaan ainakaan kerrostaloasuntoja vaan mieluummin vuokrataan se.
Reilut kaksi vuotta sitten olin muuttamassa Lappeenrantaan ja mietin jo silloin, että kannattaahan se kämppä nyt ihan selvästi ostaa omaksi eikä maksele (mielestäni) korkeita vuokria keskustassa asumisesta. Kävin katsomassa useita asuntoja vähän eri koko- ja hintaluokissa. Yhden välittäjän kanssa jäin suustani kiinni ja hän sanoi hyvin suoraan, että kysyntä on heikkoa. Siinä ytimessä olevat kämpät menevät ihan hyvin, luulisin, mutta vähänkään kauempana on kyllä kusista yrittää myydä. Itse päädyin lopulta vuokralle, koska jokin kuiskutteli korvaani, ettei kannata lähteä ostohommiin. Ja hyvä niin. Kävin silloin katsomassa 11 kohdetta, ja niistä 2 on edelleen myynnissä. Reilu vuosi sitten oli yli puolet. Ja itsekin onneksi pääsin tuolta pois.Tekisi melkein mieli kysyä, että mikä paikkakunta siis tarkalleen kyseessä. Noin 150km päässä Helsingistä sijaitsevat esimerkiksi Forssa, Valkeakoski, Heinola ja Hamina, joihin jokaiseen tuo kuvaus sopii. Kaikki ovat rakennumuutoksen uhreja, taantuvia ja arvonnousua on takuulla turha odottaa missään noissa. Ja sen pahimman ongelman sanoitkin tuossa viimeisessä lauseessa: jos ostat asunnon tuollaiselta paikkakunnalta, niin sielläpähän sitten nökötät kämpässäsi, eroon et pääse.. melkein kaikilla noilla paikkakunnilla on toki jokin tekijä mikä tehohengittää niitä, mutta asunnot eivät silti liiku
Muutos alkaa näkymään jo noitakin seuraavan kokoluokan (sanotaan sellainen noin 50 000 asukasta) kaupungeissa. Ja sitten kun mennään siitä seuraavalle asteelle kuten vaikka Poriin, jossa esimerkiksi asumismenot ovat vielä hyvinkin edulliset, niin tullaan kuitenkin siihen ongelmaan jossa tarjontaa alkaa jo olla paljon sekä hintahaitari melkoinen. Tuossa oli kyseessä kerrostalo kolmi, joita Porissa näyttää tällä hetkellä olevan myynnissä 217 kappaletta, ja hintahaarukka on alkaen n. 25 000€ aina puoleen miljoonaan asti. Kolmiot ovat muutenkin tunnetusti vaikea asuntotyyppi myydä..
Tuskinpa se on positiivisempaan suuntaan muuttumassa. Ei niistä hirveästi vaan saa.aina voi toiveikkaana ajatella että myyntitilanne helpottaa edes joskus
Meillä asunnonvaihto pian edessä täällä Vantaalla.Jep. Laitoin Danskelle viestiä, jossa sanoin olevani tyytymätön ”piilokuluihin” vihjaten pankinvaihdolla jos marginaali ei tipu ja tippuihan se entisestään pienestä 0,52:sta 0,4:seen. Ihan hyvä säästö 5 minuutin hommasta.
Onko kukaan päässyt testaamaan käytännössä miten myyjän vastuu menee asuntokaupoissa? Ilmeisesti viisi vuotta on jonkunlainen raja? Kävi semmonen asia ilmi, että 2013 edellisen omistajan toimesta/aikana remontoitujen keittiön ja wc:n sähköt on tehty niin, että pistorasioista puuttuu maadoitukset. Käytännössä korjaus vaatinee aika laajalti kyseisten tilojen purkuakin, niin ei puhuta mistään ihan pikku summista.
5v on raja, ja sille tielle kun lähtee että lakimiehiä tarvitaan niin talon purkaminenkin tulee halvemmaksi.
Niin sitä just hain takaa, että miten näissä käytännössä menetellään. Eli keneen pitäisi olla ensimmäiseksi yhteydessä (välittäjään?) ja onko näillä vastuuasioilla oikeasti mitään käytännön merkitystä ilman lakimiehiä? Sinänsä itse keississä ei pitäisi olla mitään epäselvää, kun puhutaan luvanvaraisista asioista, niin vastuu on tekijällä.
Niin, eli sinä olet ostanut asunnon alle 5 vuotta sitten?
Jos kyseessä on kiinteistö, vastuu on 5 vuotta, osakkeessa 2 vuotta.
Jos käytitte välittäjää, niin välittäjä on ensimmäinen taho jota kannattaa lähestyä.
Sitten selvitys siitä, onko myyjällä asiaan jotain vastinetta ja mitä virheen korjaus maksaa.
Tämän jälkeen sitten miettimään sitä, maksaako asian vieminen eteenpäin vaivaa vs. siitä mahdollisesti saatavissa oleva hyöty.
Oikeusprosessi voi kestää vuosia, maksaa joka tapauksessa vähintään käyttöpääomaa (vaikka voittaisittekin) sekä sisältää riskin että saatte käkeen oikeudessa ja jäätte ilman kauppahinnan alennusta sekä maksatte vastapuolenkin lakimieskulut.
Miksi? Olen joskus itsekin tämän ohjeen antanut ja välittäjän vastaus oli luokkaa "tässä myyjän puhelinnumero". No se oli tiedossa muutenkin ja homma hoitui asiallisesti.Jos käytitte välittäjää, niin välittäjä on ensimmäinen taho jota kannattaa lähestyä.
Oikeusturvavakuutus varmaan ihmisillä yleensä on, mutta onhan siinä omavastuitten jälkeen vielä maksettavaa, ja vain laaja turva korvaa vastapuolen kuluja. Kannattaa välttää tosiaan oikeusasteita, ja niin kannattaa tietysti vastapuolenkin. @LarppaOikeusprosessi voi kestää vuosia, maksaa joka tapauksessa vähintään käyttöpääomaa (vaikka voittaisittekin) sekä sisältää riskin että saatte käkeen oikeudessa ja jäätte ilman kauppahinnan alennusta sekä maksatte vastapuolenkin lakimieskulut.
Voihan sulla käy tsägä että myyjä pahoittelee ja sanoo että mun moga, lähetä lasku. Sopuratkaisua näissä ensin yritetään. Jos ei sopua löydy niin sitten pitää lähteä oikeuteen. Kyllä myyjäkin sitä käräjäoikeusvaihtoehtoa karttaa viimeiseen asti ja voi tulla vastaan.Joo alle 5v sitten ostettu omakotitalo kyseessä. En tiedä kirjoitinko jotenkin epäselvästi, mutta ei siis todellakaan ole tarkoitus lähteä mihinkään oikeuteen, vaan hain sitä että hoituuko edes tällaiset selvät tapaukset suosiolla, vai meneekö kaikki kuitenkin omaan piikkiin.
Pieni korjaus edellisiin, ota suoraan yhteys myyjään, välittäjällä ei ole noissa enää tehtävää ja virhevastuuasioissa yhteys tulee ottaa myyjään kenellä vastuu on.
Läpihuutojuttu tuo tuskin on sillä periaatteessa vaikka lainvastainen sähköasennus tuo onkin, voidaan oikeudessa saivarrella siitä että tuo olisi ostajan nähtävissä asunnon kuntoa tarkastettaessa ihan pistorasioista.