Vuokra- tai omistusasunto

[Tadu]

Toki uskoisin, että sinun tapauksessa niitä omakotitaloja Oulusta tulee jatkossakin löytymään, kun siellä muutama muukin saa kenkää sinun lisäksi.

Todennäköisesti vielä halvemmalla.

 

[seisnauraa]

Kaksi tai kolme vuotta saa lyhennysvapaata, en nyt muista kumpi noista on se oikea vastaus Nordealla.

Toki uskoisin, että sinun tapauksessa niitä omakotitaloja Oulusta tulee jatkossakin löytymään, kun siellä muutama muukin saa kenkää sinun lisäksi.

OK, pitänee kysyä Nordealta asiaa tarkemmin.

Tuokin on totta, että asuntoja tulee varmasti markkinoille. Itselle vaan talon lisäksi on sijainnilla ja tontilla iso merkitys. Riittävän isoa ja rauhallista tonttia, kuitenkin palveluiden läheltä on ollut todella hankala löytää.

Tuota havittelemaani asuntoakin on myyty pitkään. Asunnosta oli jo talvella tarjottu 50t€ enemmän, kuin pyynti on tällä hetkellä. eli alaspäin on jo tultu rajusti. En usko, että enää kovin paljon tullaan. Yksi tarjous kohteesta on sisällä, joka on hieman yli 10t€ alle pyynnin.

 

[SamSpade]

Oma ehdottomasti jos pakka kestää maksaa. Tuli tämä ketju mieleen kun löysin siivotessa edellisen asunnon kauppakirjat. Ostin kaksion remontoidussa yhtiössä vuonna 2007 hintaan 78t€. Sisäremppaan käytin vielä 6t€. Myin asunnon 2011 hintaan 129t€. Kyllä tuossa tilin teki. Uusi asunto ostettiin avopuolison kanssa kimppaan (kokonaan lainarahalla). Voittoja käytin mukavaan elämiseen eli matkusteluun ym, mutta isoimman osan sijoitin eteenpäin.

 

[Valioyksilö]

Oma ehdottomasti jos pakka kestää maksaa. Tuli tämä ketju mieleen kun löysin siivotessa edellisen asunnon kauppakirjat. Ostin kaksion remontoidussa yhtiössä vuonna 2007 hintaan 78t€. Sisäremppaan käytin vielä 6t€. Myin asunnon 2011 hintaan 129t€. Kyllä tuossa tilin teki. Uusi asunto ostettiin avopuolison kanssa kimppaan (kokonaan lainarahalla). Voittoja käytin mukavaan elämiseen eli matkusteluun ym, mutta isoimman osan sijoitin eteenpäin.

Samaa mieltä on helppo olla. Ostin 2012 Kalliosta yksiön 128t€, jonka remontoin 4t€:llä. Nyt tältä alueelta myydään huonompikuntoisia "panokorsuja" alkaen 160t€.

 

[Footless]

Samaa mieltä on helppo olla. Ostin 2012 Kalliosta yksiön 128t€, jonka remontoin 4t€:llä. Nyt tältä alueelta myydään huonompikuntoisia "panokorsuja" alkaen 160t€.

Mä ostin samalta suunnalta 2005 36 neliöisen yksiön tasan sadalla tonnilla. Muutama tonni on mennyt remppoihin vuosien mittaan ja on nyt vuokralla. Alueen hintoja en ole jaksanut muutamaan vuoteen tarkastaa, voisi tulla liian suuri kiusaus myydä.

 

[Zamboni]

Viime vuosikymmenellä hankittujen kämppien arvonnousulla ei ole mitään yhteistä tämän hetken tilanteeseen. Kyseinen nousukiito oli vähän samanlainen ostajien/omistajien onnenpotku kuin 70-luvun inflaation poissyömä asuntolaina. Itse pääsin junaan mukaan vasta 2010 ja nyt jos saisin omat pois myydessä, niin olisin hyvinkin tyytyväinen. Mutta mukavahan niitä aikoja on muistella. No ehkä siellä Stadin tietyillä alueilla hinnat vaan nousevat vähän niin kuin vanhasta muistista, mutta muu Suomi kyllä polkee paikallaan.

Jos lainaa on pankista saatavilla ja talous ei mene sen myötä täysin senttien laskemiseksi, niin ehkä se hankinta kannattaa tehdä. Mutta kannattaa pohtia, että pääseekö talosta irti järkevällä myyntiajalla, jos tilanteet muuttuvat tulevaisuudessa. Nythän kauppa tuntuu olevan täysin jumissa ja havittelemaasi taloa on myös myyty jo pitkään. Toisaalta muutaman vuoden päästä saattaa taas näkymät olla toisenlaiset ja asunnot käyvät hyvin kaupaksi. Kuka näitä nyt osaa ennustaa puolta vuotta pidemmälle?

 

[Mauri-Antero]

Jos lainaa on pankista saatavilla ja talous ei mene sen myötä täysin senttien laskemiseksi, niin ehkä se hankinta kannattaa tehdä. Mutta kannattaa pohtia, että pääseekö talosta irti järkevällä myyntiajalla, jos tilanteet muuttuvat tulevaisuudessa. Nythän kauppa tuntuu olevan täysin jumissa ja havittelemaasi taloa on myös myyty jo pitkään. Toisaalta muutaman vuoden päästä saattaa taas näkymät olla toisenlaiset ja asunnot käyvät hyvin kaupaksi. Kuka näitä nyt osaa ennustaa puolta vuotta pidemmälle?

Nythän lainahanat on käsittääkseni aika hyvin tukittu näiden 10% omasäästö- periaatteilla ja muilla ASP- pelleilyillä. Eihän juuri kellään talosta haaveilevalla nuorella ole sitä 15K€ heittää tiskiin asuntokaupoilla. Eikä paljoa motivoi sellaista säästääkään, kun ei sellaista summaa ihan vuodessa ole kasassa.
Vielä pankista sai lainaa vuonna 2011, kun vain viitsi hakea. Kymppitonnin sai vielä löysärahaa, kun virkailija sitä tyrkytti. Onneksi oli silloin sentään viisas.

En mikään taloustieteilijä ole, mutta aina huonon jakson tulee hyvä, ja hinnat nousee taas. Tää alamäki saattaa kyllä kestää vielä useamman vuoden.

 

[Beltran]

Viime vuosikymmenellä hankittujen kämppien arvonnousulla ei ole mitään yhteistä tämän hetken tilanteeseen. Kyseinen nousukiito oli vähän samanlainen ostajien/omistajien onnenpotku kuin 70-luvun inflaation poissyömä asuntolaina. Itse pääsin junaan mukaan vasta 2010 ja nyt jos saisin omat pois myydessä, niin olisin hyvinkin tyytyväinen. Mutta mukavahan niitä aikoja on muistella. No ehkä siellä Stadin tietyillä alueilla hinnat vaan nousevat vähän niin kuin vanhasta muistista, mutta muu Suomi kyllä polkee paikallaan.

Onhan siinä vielä sekin seikka että miten tuosta arvonnoususta pääsee edes nauttimaan vaikka myykin hyvällä voitolla? Yleensähän on niin että kun myy asunnon, on myös ostettava toinen tilalle johon muuttaa (aika harva myyjä kai muuttaa vuokra-asuntoon kuin korkeintaan väliaikaisesti). Jonka senkin hinta on noussut kyseisenä arvonnousu-aikana. Jos ostat asunnon joka on halvempi kuin myymäsi, silloin mitä luultavammin muutat huonompaan asuntoon kuin mistä muutat pois. Tähän poikkeuksena se että jos myyt pk-seudulta ja muutat vaikka Ouluun niin sitten tietysti saat laadukkaamman asunnon halvemmalla.

 

[Beltran]

No näinhän se on, että yhdellä asunnolla ei voi keinotella, mutta on arvonnoususta kuitenkin hyötyä, jos tarkastelee omarahoitusosuutta.

Tuota esimerkkiäsi ja muita asiaan liittyviä seikkoja voi pyöritellä mielessään monella tavalla. Yksi mahdollisuus on se, että kaikkein edullisinta olisi se että olisi jo alun alkaen ostanut sen kalliimman talon sillä "lähtötilanteessa" sen hinta olisi ollut 133k (kaipa senkin talon arvo olisi noussut 50%) ja mikäli sen olisi ostanut, lainaa samoilla maksuilla olisi vähemmän kuin esimerkissäsi on ja kotitalo on sama. Käytännössä on tietysti niin että voi olla ettei lähtötilanteessa ollut mahdollisuuksia kalliimpaan asuntoon, pankki ei myöntänyt lainaa niin paljon kun omarahoitusta ei ollut enempää. Taikka silloin ei ollut tarvetta tuohon kalliimpaan (isompaan) mutta perhe on kasvanut.

Mikä on käytännön hyöty siitä että omarahoitusosuuden prosenttimäärä on suurempi? Jos laina on tarkoitus maksaa pois maksamalla eikä talokaupalla niin eikös joku 90k laina ole ihan samanlainen maksaa pois oli kodin arvo sitten 100k tai 200k. Lähinnä tulee mieleen se että jos omarahoitusosuus on isompi, silloin pankista voi saada lisälainaa vaikka autokauppaa varten kun oman asunnon voi laittaa takaamaan tätä lainaa. Noinhan ihmiset tekee mutta minua tuo kuvio ei hirveästi miellytä.

 

[Valioyksilö]

Mikä on käytännön hyöty siitä että omarahoitusosuuden prosenttimäärä on suurempi?

Mitä suurempi omarahoitusosuus on, sitä pienempi on pankin riski ja yleensä tämä tarkoittaa edullisempaa lainaa.

 

[ndal88a]

Jos lainaa on pankista saatavilla ja talous ei mene sen myötä täysin senttien laskemiseksi, niin ehkä se hankinta kannattaa tehdä. Mutta kannattaa pohtia, että pääseekö talosta irti järkevällä myyntiajalla, jos tilanteet muuttuvat tulevaisuudessa. Nythän kauppa tuntuu olevan täysin jumissa ja havittelemaasi taloa on myös myyty jo pitkään. Toisaalta muutaman vuoden päästä saattaa taas näkymät olla toisenlaiset ja asunnot käyvät hyvin kaupaksi. Kuka näitä nyt osaa ennustaa puolta vuotta pidemmälle?

Joo, nama vaihtelevat. Itsellani tuli takkiin -90 luvun alussa, maasta muuton takia joutui myymaan asunnon, asunnon arvosta suli suunnilleen yhdessa yossa 40 % (lainat tuli kylla hoidettua). Sitten uudessa asuinpaikassa oli asunnon osto edessa ja loppujen lopuksi vuonna 2006 myynti pois (asuntobuumi huikeimmillaan) ja voittoa tuli jotain 250%. Sittemmin niistakin hinnoista lahti 60-70% pois ja siita lahtien olemme asuneet vuokralla (alhaisemmista hinnoista huolimatta vuokraaminen on halvempaa, ehka ostaminen olisi jos ostaisi kateisella). Mutta kuitenkin jonain paivana todennakoisesti siirrymme ostolaidalle.

JOL

 

[Kimmo_Ahteri]

Omassa perheessä olisi tarvetta vaihtaa kolmio neliöön seuraavan vuoden kuluessa. Yksi vaihtoehto voisi olla jättää nykyinen kolmio vuokralle ja hankkia uusi neliö sitten täydellä "velkavivulla" mikäli pankki suostuisi ehdotukseen.

Onko kolmioille kysyntää Helsingin alueella? Yksiöt ja kaksiot menevät hetkessä ainakin näillä seuduilla.
Minkälainen on tyypillinen vuokralainen kolmiossa? Perhe vai jokin solukämppä -tyyppinen ratkaisu? Tavoitteena olisi kuitenkin pitkäaikainen vuokralainen jolloin tuotto olisi vakaata eikä ns. tyhjiä kuukaisia tulisi vuosittain.
Huonoista vuokralaisista saa kyllä lukea vähän joka tuutista mutta onko todellisuus kuitenkin toinen? Mihin riskeihin pitäisi vuokranantajana varautua?

 

[Aces High]

Omassa perheessä olisi tarvetta vaihtaa kolmio neliöön seuraavan vuoden kuluessa. Yksi vaihtoehto voisi olla jättää nykyinen kolmio vuokralle ja hankkia uusi neliö sitten täydellä "velkavivulla" mikäli pankki suostuisi ehdotukseen.

Onko kolmioille kysyntää Helsingin alueella? Yksiöt ja kaksiot menevät hetkessä ainakin näillä seuduilla.
Minkälainen on tyypillinen vuokralainen kolmiossa? Perhe vai jokin solukämppä -tyyppinen ratkaisu? Tavoitteena olisi kuitenkin pitkäaikainen vuokralainen jolloin tuotto olisi vakaata eikä ns. tyhjiä kuukaisia tulisi vuosittain.
Huonoista vuokralaisista saa kyllä lukea vähän joka tuutista mutta onko todellisuus kuitenkin toinen? Mihin riskeihin pitäisi vuokranantajana varautua?

Kannattaa tarkistaa Vuokraturvan palvelut, lähipiirissäni on varsin positiiviset kokemukset ko. firmasta. Tuotto% tietysti hieman pienempi, mutta äkkiä se tuotto hupenee tyhjissä kuukausissakin...

 

[varjo]

Kyllähän kysyntää kolmioille varmasti on, mutta vaihtuvuus voi kyllä herkästi olla suurta jos ei tahdo vuokralaisiksi kela gold-kanta-asiakkaita. Kuitenkin heittäisin että keskimäärin aika moni kolmiossa asuva perhe ennemmin tai myöhemmin ostaa oman kämpän tai sitten tarvitseekin perheen kasvaessa isompaa, eli asumisaika ei välttämättä hääviksi jää kun vuokrakolmio on aika ideaali tapa katsastella markkinoita/asuinalueita ja sopivan kohteen löytyessä voi toimia nopeasti.

Naapuri on vuokrannut nyt kaksi vuotta rivarikolmiotaan ja nyt kahden vuokravuoden täyttyessä kolmannet vuokralaiset astuvat sisään. Toistaiseksi toki kaikki mennyt ilmeisen hyvin ja tyhjää aikaakaan ei juuri ole ollut, mutta voi se silti syödä miestä jos vuoden välein joutuu etsimään uusia tilalle (molemmat aiemmat vuokralaiset ovat juurikin ostaneet omat kämppänsä). Vuokraturva on sitten tavallaan kaksipiippuinen, jos vuokralainen vaihtuu vuoden välein, hyöty on aika marginaalinen koska välityspalkkio on sen kuukauden tjsp. Mutta ainakin tuo mielenrauhaa hieman enemmän, jos tuottotavoite ei ole kova.

Ts. kolmion vuokraamisessa luottotiedot&muut speksit (pitää tosin muistaa että etnistä syrjintää ei saa tehdä ns. sijoituskämpässä, joten kriteeristö pitää olla sellainen ettei vahingossakaan joudu kuseen täysin luonnollisesta valintaperusteesta) varmistavat oletettavasti kohtalaisen luotettavan vuokralaisen mutta vaihtuvuus on sitten riesana.

 

[tomageeni]

Viime vuosikymmenellä hankittujen kämppien arvonnousulla ei ole mitään yhteistä tämän hetken tilanteeseen. Kyseinen nousukiito oli vähän samanlainen ostajien/omistajien onnenpotku kuin 70-luvun inflaation poissyömä asuntolaina. Itse pääsin junaan mukaan vasta 2010 ja nyt jos saisin omat pois myydessä, niin olisin hyvinkin tyytyväinen.

No jaa, minulla oli Leppävaarassa kolmio hankittu 2011 ja myin nyt alkuvuodesta 15% voitolla. Toki kämppä oli ostettaessa aika ruma ja tunkkainen, maalasin seinät ja laitoin halvat laminaatit lattiaan (remonttikulut huomoiden voitto noin 12%). Tuohon kun päälle laskee lainanlyhennykset, niin kyllä siinä ihan hyvän pohjakassan sai tulevaan asuntoon. Ja tuleva asuntoa en osta vaan rakennan (rakennutan), johon tuo keskimääräinen hintojen nousu ei vaikuta samalla tavalla.

Tietysti sijainti on merkittävä, ja myös osto- ja myyntikunto. Todennäköisesti jos nyt ostaisi asunnon, asuisi siinä pari vuotta tekemättä mitään, ja myisi pois, niin ei siinä välttämättä voittoa tekisi, varsinkaan mahd. myyntikulut huomioiden.

 

[Rixa88]

Kolme vuotta vuokralla asuneena olen vaihtelunhaluisena ihmisenä alkanut viime aikoina pohtimaan, että voisiko omistusasunto olla hyvä vai huono juttu. Toisaalta suuri velka ja sitoutuminen sen asteittaiseen takaisinmaksuun ahdistaa mutta toisaalta, joku viisas kirjoitti jonnekin että lainan lyhennysmaksuthan menevät tavallaan omaan pussiin. Sekin askarruttaa että pienituloisena (1440€/kk) asuntolainan takaisinmaksuun menee ikuisuus, riippuen toki asunnon hinnasta. Ja huoltotöiden ja remonttien maksaminen itse jos on omistusasunto... Ehkäpä se vuokralla asuminen on kuitenkin se oma juttu.

 

[jussi_j]

... Ehkäpä se vuokralla asuminen on kuitenkin se oma juttu.

Kai tiedät, että kun asut vuokralla, maksat nuo huoltokulut, lainanlyhennykset, remontit ja korot myös itse. Lisäksi maksat omistajan tuoton, etkä saa tietenkään asunnon arvonnoususta penniäkään, vaan sen sijaan kun asuntojen hinnat nousevat, nousee vuokrasikin. Mieti siinä sitten, kumpi on pitkällä aikavälillä halvempi ratkaisu.

 

[Tuamas]

Toisaalta suuri velka ja sitoutuminen sen asteittaiseen takaisinmaksuun ahdistaa mutta toisaalta, joku viisas kirjoitti jonnekin että lainan lyhennysmaksuthan menevät tavallaan omaan pussiin. Sekin askarruttaa että pienituloisena (1440€/kk) asuntolainan takaisinmaksuun menee ikuisuus, riippuen toki asunnon hinnasta. Ja huoltotöiden ja remonttien maksaminen itse jos on omistusasunto...

Ei se mitään tavallaan menemistä ole, vaan se lyhennys on käytännössä itselle maksettua rahaa.

Kulu omistusasumisesta lainanhoidon näkökulmasta on korko, lyhennykset kerryttävät Sinun omaisuuttasi.

Vuokralla asuminenhan on sinällään tällä hintatasolla muualla kuin PK-seudulla melko järjetöntä, koska vuokrien nousu on jatkuvaa vaikka omistusasuntojen hintojen nousu onkin taittunut.

Yksinkertaistettunahan homma menee niin, että vuokralla asuessasi lyhennät vuokranantajasi lainaa/kerrytät hänen omaisuuttaan ja omistusasumisessa maksat saman rahan omaan taskuusi.

 

[Knox]

Kolme vuotta vuokralla asuneena olen vaihtelunhaluisena ihmisenä alkanut viime aikoina pohtimaan, että voisiko omistusasunto olla hyvä vai huono juttu. Toisaalta suuri velka ja sitoutuminen sen asteittaiseen takaisinmaksuun ahdistaa mutta toisaalta, joku viisas kirjoitti jonnekin että lainan lyhennysmaksuthan menevät tavallaan omaan pussiin. Sekin askarruttaa että pienituloisena (1440€/kk) asuntolainan takaisinmaksuun menee ikuisuus, riippuen toki asunnon hinnasta. Ja huoltotöiden ja remonttien maksaminen itse jos on omistusasunto... Ehkäpä se vuokralla asuminen on kuitenkin se oma juttu.

Minä en keksi yhtään hyvää syytä asua vuokralla, jos on mahdollista ostaa oma asunto. Se vuokrakin on kuitenkin joka kuukausi maksettava, niin miksei sitten maksa omaa pois. Ja väitän, että pankin kanssa on huomattavasti helpompi neuvotella paskan osuessa tuulettimeen, entä vuokranantajan.

Ja tuo peruste, että takaisinmaksussa menee ikuisuus, on vähän omituinen, kun et sinä sitä vuokraa maksamalla tule omistamaan yhtään mitään siitä talosta. Työnnät rahaa vain jonkun toisen taskuun. Sinä et kerrytä omaisuutta, joku toinen kylläkin.

 

[Rixa88]

Njoo, siinäpä tuli eväitä purtavaksi oikein kolmin kappalein ja jokaisessa argumentissa toistuu samanlainen sanoma. Näinollen omistusasuntoa on syytä harkita entistä vakavammin.

 

[Yläpesä]

Minä en keksi yhtään hyvää syytä asua vuokralla, jos on mahdollista ostaa oma asunto.

Tarkastelet asiaa vain ja ainoastaan talouden näkökulmasta, vaikka niitä on muitakin. Yleisin vuokralaisuutta puoltava seikka on halu/valmius/tarve nopeaan irtautumiseen ja muualle muuttamiseen. Siihen syitä voi olla lukuisia. Toinen persoonallisuuksiin viittaava peruste on huolettomuus: ei tarvi kantaa vastuuta, laskea, huolehtia, suunnitella, kun voi asuntoon liittyvien hankaluuksien koittaessa yksinkertaisesti nostaa kytkintä.

Omistavan luokan ei pidä liiallisuuksiin korostaa omistusasumisen auvoisuutta, sillä sen läpimenon jälkeen kukaan ei halua asua vuokralla heidän omistamissaan asunnoissa.

 

[tomageeni]

Toisaalta suuri velka ja sitoutuminen sen asteittaiseen takaisinmaksuun ahdistaa mutta toisaalta, joku viisas kirjoitti jonnekin että lainan lyhennysmaksuthan menevät tavallaan omaan pussiin. Sekin askarruttaa että pienituloisena (1440€/kk) asuntolainan takaisinmaksuun menee ikuisuus, riippuen toki asunnon hinnasta.

Kannattaa ottaa huomioon, ettei sitä omistusasuntoa ole mikään pakko maksaa kokonaan pois. Ostaa, asuu muutaman vuoden, ja sitten myy pois jos huvittaa, ja maksaa lainan pois. Tässä toki pitää ottaa huomioon asunnon hintojen kehitys. Kun ostaa asunnon suositulta ja kasvavalta alueelta, luultavasti käteen jää jotain ja riski tappion tekemiseen on pienempi. Toisekseen, ei-suositulla alueella myyntiajat voivat olla pitkiä eli ihan kuukauden varoitusajalla siitä ei välttämättä saa omiaan pois. Mutta minä näen omistusasumisen ehdottomasti kannattavana, kunhan ostaa asunnon järkevästä paikasta.

Kun tämän päivän vuokrahintoja katselee vaikka pk-seudulla, ei ole mitenkään varmaa että kuukaisittainen lyhennys + vastike olisi välttämättä sen enempää kuin asunnon vuokrakaan.

 

[steepler]

Kai tiedät, että kun asut vuokralla, maksat nuo huoltokulut, lainanlyhennykset, remontit ja korot myös itse.

Toki näin on, mutta ei vuokralainen kuitenkin ole yhtiön remontteihin ja vastaaviin kuluihin sitoutunut vastaavalla tavalla, tai ollenkaan, kuin omistaja. Kiistatonta on se että omistaminen lisää riskiä, yhtiössä (jos nyt ajatellaan että ostaa osakehuoneiston mitä Rixa88 todennäköisesti suunnitteli) voi myös tapahtua jotain vahinkoja mitä osaltaan saattaa juotua omistajana maksamaan. Toki vakuutukset yleensä on yhtiöissä olemassa jne., mutta silti tiettyjä riskejä on.

Kuinka merkittävä riski sitten on? Se on asia erikseen mutta kuitenkin riski on omistamisessa olemassa mitä vuokralaisena ei ole. En minä sano että se niin suuri on että ei kannata ostaa mutta on se otettava huomioon.

 

[Molkke]

Ylläkäytävä keskustelu herätti ajatuksen, joka ei hirveästi liity ketjun aiheeseen, mutta sanotaan kuitenkin. Omistusasunnossa rahaa pelataan omaan pussiin. Usein kuitenkin on niin, että rahat ovat asunnossa kiinni loppuelämän. Tällöin on aivan sama, asuuko vuokralla vai omistusasunnossa. Itse olenkin ajatellut "tienata" jonkin aikaa asumalla omistusasunnossa, ja kun sopiva tilanne koittaa, rahastan asunnolla ja matkustelen. Loppuelämän, on se lyhyt tai toivottavasti pitkä, voi hyvin elellä vuokralla.

 

[Tuamas]

Itse olenkin ajatellut "tienata" jonkin aikaa asumalla omistusasunnossa, ja kun sopiva tilanne koittaa, rahastan asunnolla ja matkustelen. Loppuelämän, on se lyhyt tai toivottavasti pitkä, voi hyvin elellä vuokralla.

Niin, asuntosäästäminen on nimenomaan helppo tapa säästää itselle sitä omaisuutta, kun kuitenkin asuminen lähes poikkeuksetta maksaa x-summan rahaa.

Ihmiset liian herkästi ajattelevat omistusasumisen kuluksi lainan kuukausierän, vaikka se todellinen kulu on koron osuus ja lyhennys menee "omaan taskuun.".

Toki tästä on täytynyt työn puolesta valistaa asuntosijoittajiakin joista osa on ollut sitä mieltä, että jos sijoitusasunnosta ei jää koron ja lyhennyksen jälkeen rahaa, ei tuottoakaan ole tullut.