Vuokra- tai omistusasunto

[bisnesman]

Ööö 100€ enemmän ja olisit saatu 10 neliötä enemmän ja paikan ydinkeskustasta?? Ei olisi kovin vaikea valinta ainakaan meikäläiselle.

Itse olisin valinnut tuon Kampin asunnon, mutta työttömälle kundille tuo oli mielestäni ihan ymmärrettävä valinta.
Itselläni tulee kämpän katselu ajankohtaiseksi parin kuukauden päästä ja varmasti otan keskustakämpän jos tuohon hintaa irtoaa :)

 

[Rodion]

20 neliötä Herttoniemessä 390e/kk

Itselläni oli luulo että viisisatasella ei keskustaan mennä, eikä alle 450 euron saa kattoa pään päälle Helsingin sisältä.

Siis tuossahan on neliövuokra pikkasen vajaa 20e per neliö. Herttoniemessä. Huhhuh! 60 neliön kaksion vuokra olisi samalla kaavalla yli 1100 euroa. Noh, kuka mitäkin halpana pitää. Keskustan hinnaksi tuo olisi halpa, mutta että Herttoniemen...

Herttoniemi (ei Herttoniemenranta) on kyllä sellaista sosiaalialuetta, että huhhuh. Lisämausteena siellä on joku nuorisokoti, jota vielä laajennetaan tuntuvasti. Suunnilleen kaikki talot ovat vuokratonteilla... Toisaalta, vuokrakämpästä voi liueta pois hyvin äkkiä ilman rahamenetyksiä, joten ei haittaa niin paljoa.

Ja eihän tuo Herttoniemi nyt varsinaisesti sitä kamalaa Itä-Helsinkiä vielä ole, kai se ghetto-raja menee Itäkeskuksen tienoilla.

 

[bisnesman]

Siis tuossahan on neliövuokra pikkasen vajaa 20e per neliö. Herttoniemessä. Huhhuh! 60 neliön kaksion vuokra olisi samalla kaavalla yli 1100 euroa. Noh, kuka mitäkin halpana pitää. Keskustan hinnaksi tuo olisi halpa, mutta että Herttoniemen...

No, hintataso on jokatapauksessa edullisempi kuin mitä olen luullut. Toisaalta tietoni perustuvatkin ainoastaan satunnaisiin ilmoituksiin esim. etuovi.comissa, suoraan vuokranantajalta ottamalla luonnollisesti pitäisi saada hieman edullisemmin.

Mites tuo 30 neliötä kampista 500e/kk, edullinen vai ei?

 

[Pärde]

Mites tuo 30 neliötä kampista 500e/kk, edullinen vai ei?

Kaikki lie suhteellista. Itselläni about 30 neliötä käytössä ja vuokra hitusen enemmän kuin tuo, ja sijainti Töölössä. En pidä tätäkään tappokalliina, joten omissa silmissäni tuo olisi edullinen asunto.

 

[Rodion]

No, hintataso on jokatapauksessa edullisempi kuin mitä olen luullut. Toisaalta tietoni perustuvatkin ainoastaan satunnaisiin ilmoituksiin esim. etuovi.comissa, suoraan vuokranantajalta ottamalla luonnollisesti pitäisi saada hieman edullisemmin.

Mites tuo 30 neliötä kampista 500e/kk, edullinen vai ei?

Jos kämppä ei ole katutasossa tai muutenkaan mikään pommi, niin edullinen.

 

[varjo]

Mites tuo 30 neliötä kampista 500e/kk, edullinen vai ei?

Kunnostahan tuo paljon riippuu, hyväkuntoinen kämppä tuolla hinnalla tuolta paikalta on aika lottovoitto, jos siis tahtoo keskustassa asua.
20 neliöinen kämppä sitten on jo aika pieni, eikä Herttoniemi nyt edes ole keskustaa/erityisen hyvää aluetta. Etenkin jos kämppä sattuu sijaitsemaan vähänkin kauempana metroasemasta, niin loppupeleissä paikka on jopa aika huono.

 

[DAF]

Siis tuossahan on neliövuokra pikkasen vajaa 20e per neliö. Herttoniemessä. Huhhuh! 60 neliön kaksion vuokra olisi samalla kaavalla yli 1100 euroa. Noh, kuka mitäkin halpana pitää. Keskustan hinnaksi tuo olisi halpa, mutta että Herttoniemen...

Herttoniemi (ei Herttoniemenranta) on kyllä sellaista sosiaalialuetta, että huhhuh. Lisämausteena siellä on joku nuorisokoti, jota vielä laajennetaan tuntuvasti. Suunnilleen kaikki talot ovat vuokratonteilla... Toisaalta, vuokrakämpästä voi liueta pois hyvin äkkiä ilman rahamenetyksiä, joten ei haittaa niin paljoa.

Ja eihän tuo Herttoniemi nyt varsinaisesti sitä kamalaa Itä-Helsinkiä vielä ole, kai se ghetto-raja menee Itäkeskuksen tienoilla.

Kaikki yksiöasuminen maksaa - käytännössä asunnon koosta riippumatta - vähintään tuota luokkaa Helsingin alueella. Neliövuokralogiikka ei oikein ole verrannollinen niissä ainakaan kaksioihin verrattaessa. Tuo Hertsikan asunto on suhteellisen edullinen _yksiö_ Helsingistä, mutta alue on kyllä vähän mitä on. Toisaalta myös mainioilla julkisilla liikenneyhteyksillä, jos on lähellä metroa. 30 neliötä hyvässä kunnossa Kampista 500 eurolla on edullinen, muttei heikkokuntoisena ainakaan mikään bargain.

Ylivoimaisesti edullisin tapa hankkia vuokra-asunto pk-seudun vapailta markkinoilta on laajahkon tuttavapiirin kokemuksen perusteella nimenomaan oma lehti-ilmoitus. Tarjouksia tulee yllättävän paljon, koska jengi ei halua miljoonaa puhelinsoittoa eikä siksi ilmoita asunnoistaan.

 

[Rodion]

Kaikki yksiöasuminen maksaa - käytännössä asunnon koosta riippumatta - vähintään tuota luokkaa Helsingin alueella. Neliövuokralogiikka ei oikein ole verrannollinen niissä ainakaan kaksioihin verrattaessa. Tuo Hertsikan asunto on suhteellisen edullinen _yksiö_ Helsingistä, mutta alue on kyllä vähän mitä on. Toisaalta myös mainioilla julkisilla liikenneyhteyksillä, jos on lähellä metroa. 30 neliötä hyvässä kunnossa Kampista 500 eurolla on edullinen, muttei heikkokuntoisena ainakaan mikään bargain.

Ei ole suoraan verrannollinen tuo neliövuokra kaksioihin, kärjistin tarkoituksella. Mutta kuten esimerkissäkin oli: Kampista 30 neliötä 500 eurolla on neliövuokraltaan huomattavasti edullisempi. Yleisestihän neliövuokra on aina kovempi mitä pienempi kämppä.

Jos on työttömänä ja saa asumistukea, kannattaa miettiä millainen kämpää kannattaa vuokrata, koska asumistuessahan on maksimineliövuokra, joka hyväksytään tuettavaksi. Ja onpa vielä niin, että alle 26 (?) neliön kämpissä hyväksytään hivenen korkeampi neliövuokra kuin yli tuon. Puhutaan siis Helsingistä.

Ellen ihan väärin muista, maksimituen suhteessa kämpän kokoon sai juuri 26 neliön ja vastaavasti 34 neliön asunnoissa. Näitä laskettiin, kun haettiin sijoitusyksiötä, joka menisi sukulaiselle vuokralle. Sellainen disclaimer, etten nyt ihan satavarmasti muista mikä "asumistuki" tuossa oli kyseessä.

Saatiin Iltalehden välityksellä kommenttia Herttoniemestä:

"-Viikko sitten kävi varkaita ja nyt rekka törmäsi seinään, mutta ihan rauhallista seutua tämä muuten on, Joni Tökkeri myhäili."

http://www.iltalehti.fi/uutiset/200703275912015_uu.shtml

 

[Yläpesä]

Eilinen euribor näyttää olleen jo 4,3%. marginaalit mukaan lukien päästään siten jo helposti 5% kokonaiskorkoon, joka on kutakuinkin kaksinkertainen parin vuoden takaiseen. Laskin huvikseni, että oma hoitorasitteeni olisi nyt tonnin vuodessa kalliimpi, ellen olisi sitonut lainaani pidemmäksi aikaa. Miten mahtavat pärjätä ne, jotka ovat muutama vuosi sitten ottaneet isohkoja lainoja silloisen 2,5%:n korkotason rohkaisemina? Esim. 150 000 lainassa korkojen tuplaantuminen tarkoittaa n. 310e kuukausierän kasvua. Joko kipuraja alkaa lähestyä ja velkaantuneita asuntoja tulla myyntiin? Tampereen seudulla viime vuosi noustiin yhä 8%:n verran ylöspäin.

 

[VTVH]

Eilinen euribor näyttää olleen jo 4,3%. marginaalit mukaan lukien päästään siten jo helposti 5% kokonaiskorkoon, joka on kutakuinkin kaksinkertainen parin vuoden takaiseen.

Onko tuota korkotasoa ennusteltu miten pitkälle eteenpäin ja löytyykö netistä mistään hyvää luettavaa asiaan liityen? Itsellä ehkä asuntolainan otto edessä ja pitäisi varmaan miettiä aika tarkkaan minkälaisilla ehdoilla lainan ottaa.

 

[JV]

Esim. 150 000 lainassa korkojen tuplaantuminen tarkoittaa n. 310e kuukausierän kasvua. Joko kipuraja alkaa lähestyä ja velkaantuneita asuntoja tulla myyntiin? Tampereen seudulla viime vuosi noustiin yhä 8%:n verran ylöspäin.

Minä en 20-vuoden lainassa pääse kuin johonkin 150 euron kasvuun. Ja kannattaa huomata että asuntojen hintojen nousu ei vaikuta olemassa oleviin lainoihin mitenkään.

 

[JV]

Onko tuota korkotasoa ennusteltu miten pitkälle eteenpäin ja löytyykö netistä mistään hyvää luettavaa asiaan liityen? Itsellä ehkä asuntolainan otto edessä ja pitäisi varmaan miettiä aika tarkkaan minkälaisilla ehdoilla lainan ottaa.

Voihan sitä ennustaa vaikka sammakoista. Tuossa historiaa:

http://www.suomenpankki.fi/Stats/de...a-_ja_hallinnolliset_korot/viitekorot_chrt_fi

Valitse siitä alkuvuodeksi 1987 (aikaisin mahdollinen) niin saat jonkin näköisen worst case arvion.

 

[Rodion]

Minä en 20-vuoden lainassa pääse kuin johonkin 150 euron kasvuun. Ja kannattaa huomata että asuntojen hintojen nousu ei vaikuta olemassa oleviin lainoihin mitenkään.

Paitsi välillisesti luoden koronnostopaineita:

http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Inflaatio+on+kiihtymässä+nopeasti/1135226540352

"Inflaatio on kiihtymässä nopeasti. Tilastokeskuksen mukaan kuluttajahinnat nousivat maaliskuussa 2,6 prosenttia vuoden takaisesta, kun helmikuussa inflaatio oli 2,2 prosenttia. Inflaatiota kiihdytti erityisesti polttonesteiden ja puhelumaksujen kallistuminen.

Kuluttajahintoja kohotti vuodessa eniten asumisen kallistuminen. Asumisen hintoja nostivat ennen kaikkea asuntolainojen korkojen nousu, osakehuoneistojen ja kiinteistöjen kallistuminen, vuokrankorotukset sekä sähkön hinnannousu. Kulutusluottojen korkojen nousu sekä elintarvikkeiden, ja puhelumaksujen kallistuminen vaikuttivat myös inflaatioon. "

Ja kun inflaatio kiihtyy, korkoja nostetaan inflaation hillitsemiseksi (nousevat korot taas omalta osaltaan nostavat inflaatiota, oravanpyörä)

 

[Yläpesä]

Onko tuota korkotasoa ennusteltu miten pitkälle eteenpäin ja löytyykö netistä mistään hyvää luettavaa asiaan liityen?

Joitain arvioita on heitelty että nousu tasaantuisi jonnekin 5-5,5 väliselle vyöhykkeelle, joten käyrässä pitäisi kohta alkaa näkyä loiventumista.

http://www.kauppalehti.fi/4/i/raha/korot/korko.jsp?intid=KOR_EUR12M&days=1825

Ei vielä ainakaan "graafisesti" näytä positiiviselta..

 

[JV]

Paitsi välillisesti luoden koronnostopaineita:

...
Ja kun inflaatio kiihtyy, korkoja nostetaan inflaation hillitsemiseksi (nousevat korot taas omalta osaltaan nostavat inflaatiota, oravanpyörä)

Tuo oli minulle uutta. Silloin kun minä olen inflaatioon perehtynyt niin asuntojen hintoja ei laskettu kuluttajahintaindeksiin. Mutta siitä nyt on yli kymmenen vuotta ja oli vain pakko päästä läpi kansantaloustieteen tentistä :).

Sitten tuo riippuu omien ansioitten kehityksestä suhteessa koron nousuun. Inflaatiohan syö myös lainan arvoa.

lisäys: Siis inflaatio syö lainanhoitokulujen reaaliarvoa (korot+lyhennykset). Jos tulot kasvavat samassa suhteessa (vaikka niidenkin reaaliarvo vähenee) niin homma on hanskassa. Pahinta tietenkin on jos korot nousevat pitkän lainan alkuvuosina, loppupäässä ei tunnu enää niin pahalta.

 

[holvius]

Minulla on tästä aiheesta hivenen verosuunnittelumateriaalia kotona, muitakin vaihtoehtoja on...

Mutta tosiaan, jos saat tuon ennakkoperintönä (kun muut suostuvat), niin lopullisessa perinnönjaossa sinun osuudestesi vähennetään tämä ennakkoperintönä saatu omaisuus.

Jos saat lahjana, tulevassa perinnönjaossa tätä lahjaa ei huomioida osuudessasi, ellei lahjan antamisesta ole kulunut liian vähän aikaa. Lahjaveron ja perintöveron ero ei ole suuri.

Asuntolainaa ei voi saada verojen maksuun, mutta vakuudellista "käyttöluottoa" voi saada. Lisäksi tässä tapauksessa laina olisi hyvin halpa olosuhteet huomioonottaen.

Minulla ei ole kotona verosuunnittelumateriaalia, mutta asiasta jotakin tiedän. Ylipäänsä asiassa on pidettävä erossa verotus sekä perintöoikeus. Duden vanhemmat ovat olessa, joten Dude ei ole pappaan/muummuun nähden lähin rintaperillinen. Mikäli Dude jotakin saa mummultaan ja papaltaa nyt esim. lahjoituksena/alihintaisella kauppalla , niin se ei ole ennakkoperintöä eikä sitä oteta millään tavalla huomioon omaisuutta jaettavaessa heidän jälkeensä elleivät mummu ja pappa esim. testamentissa/lahjakirjassa niin määrää. Edellä mainittu johtuu lain ennakkoperintöolettamista.

Toiseksi juridisella muodolla millä perillinen saa perittävältä omaisuutta ei ole merkitystä sen suhteen onko kysymys ennakoperinnöstä. Perjaatteessa mikä tahansa järjestely, jossa omaisuutta siirretään perittävältä perilliselle voi olla ennakkoperintöä edellyttäen tietysti että muut ennakkoperinnön edellytykset täyttyvät.

Duden tapauksessa mummun/papan kannattaisi käyttää jo juridisia palveluja, jotta he varmasti tietävät mitä tekevät. Nyt esimerkiksi suora lahjoitus Dudelle asunnosta, mikä lienee heidän pääomaisuutensa, voi johtaa siihen, että äiti/isä ja setä ei saakkaan oikein mitään. Äitiä/isää ei paljon asia kiinnostane, koska omaisuus menee omalle Dudelle, mutta setä katkeroitunee loppu elämäkseen ja tuntee itsensä kusetetuksi.

 

[Rodion]

Minulla ei ole kotona verosuunnittelumateriaalia, mutta asiasta jotakin tiedän. Ylipäänsä asiassa on pidettävä erossa verotus sekä perintöoikeus. Duden vanhemmat ovat olessa, joten Dude ei ole pappaan/muummuun nähden lähin rintaperillinen. Mikäli Dude jotakin saa mummultaan ja papaltaa nyt esim. lahjoituksena/alihintaisella kauppalla , niin se ei ole ennakkoperintöä eikä sitä oteta millään tavalla huomioon omaisuutta jaettavaessa heidän jälkeensä elleivät mummu ja pappa esim. testamentissa/lahjakirjassa niin määrää. Edellä mainittu johtuu lain ennakkoperintöolettamista.

Juu, olet oikeassa. Tarkoitukseni oli siis huomioida tilanne, jossa isovanhemmat kuolevat "aika pian" ja yksi sukupolvi kieltäytyy perinnöstä. Kuten nyt tuntuu olevan paljon muotia, eli lapset saavat suoraan mummon ja papan perinnön, koska lapsien vanhemmat näistä kieltäytyvät.

Yleensäkin kaikki suvun sisällä tehdyt kaupat ja lahjoitukset joutuvat aika kriittisen tarkkailun kohteeksi, jos kaupoista ei ole kulunut pitkää aikaa ja yksi osapuolista kuolee.

Näin olen ainakin asian käsittänyt.

 

[Tobias]

Paitsi välillisesti luoden koronnostopaineita:

http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Inflaatio+on+kiihtymässä+nopeasti/1135226540352

"Inflaatio on kiihtymässä nopeasti. Tilastokeskuksen mukaan kuluttajahinnat nousivat maaliskuussa 2,6 prosenttia vuoden takaisesta, kun helmikuussa inflaatio oli 2,2 prosenttia. Inflaatiota kiihdytti erityisesti polttonesteiden ja puhelumaksujen kallistuminen.

Kuluttajahintoja kohotti vuodessa eniten asumisen kallistuminen. Asumisen hintoja nostivat ennen kaikkea asuntolainojen korkojen nousu, osakehuoneistojen ja kiinteistöjen kallistuminen, vuokrankorotukset sekä sähkön hinnannousu. Kulutusluottojen korkojen nousu sekä elintarvikkeiden, ja puhelumaksujen kallistuminen vaikuttivat myös inflaatioon. "

Nyt on tärkeää huomioida, että tilastokeskuksen data koskee yksinomaan Suomea, ei koko euroaluetta. Euroalueen inflaatio ei ole kiihtynyt Suomen inflaation tahtiin, ja pienenä kansantaloutena Suomen luvuilla ei ole yhtä suurta merkitystä EKP:n korkopäätöksiin (joiden johdosta ja paineesta syntyy pitkälti vaikutus markkinakorkojen tasoon) kuin esimerkiksi Saksan ja Ranskan inflaatioluvuilla. Eli siitä, miten yksin Suomen inflaatio kiihtyy, ei voida tehdä johtopäätöksiä, kuinka euroalueen rahapolitiikkaa ohjataan ja kuinka tämän johdosta markkinakorot muuttuvat.

 

[Rodion]

Nyt on tärkeää huomioida, että tilastokeskuksen data koskee yksinomaan Suomea, ei koko euroaluetta. Euroalueen inflaatio ei ole kiihtynyt Suomen inflaation tahtiin, ja pienenä kansantaloutena Suomen luvuilla ei ole yhtä suurta merkitystä EKP:n korkopäätöksiin (joiden johdosta ja paineesta syntyy pitkälti vaikutus markkinakorkojen tasoon) kuin esimerkiksi Saksan ja Ranskan inflaatioluvuilla. Eli siitä, miten yksin Suomen inflaatio kiihtyy, ei voida tehdä johtopäätöksiä, kuinka euroalueen rahapolitiikkaa ohjataan ja kuinka tämän johdosta markkinakorot muuttuvat.

EMU-maiden inflaatio taisi olla 1,9% y-to-y (ennakkotieto) vrt. helmikuun lukemaan 1,8% y-to-y. Eli on euroalueellakin nousua havaittavissa.

Lisäksi Trichet on puheissaan antanut vihjeitä siitä, että tulevassa kokouksessa EKP:n ohjauskorkoa nostettaisiin.

EMU-inflaatiossa kannattaa ottaa huomioon, että toisin kuin Suomessa, siihen ei sisälly omistusasumisen kustannuksia. Tästä johtuen Suomenkin "EMU-inflaatio" oli vain 1,6%.

Mielenkiintoista sinällään miksi EMU-inflaatiota laskiessa ei oteta huomioon omistusasumisen kustannuksia. Ehkä herrat EKP:n johdossa kuitenkin ottavat huomioon myös tuon seikan, vaikka virallisissa luvuissa sitä ei olekaan. Muutenhan koronnostot voisi lopettaa, koska virallinen EMU-inflaatio on alle 2%:n, joka EKP:n päätavoitteena on. Eli hintavakauden säilyttäminen ja ovat inflaatiorajaksi asettaneet tuon 2%.

Voisi myös ihmetellä, että miten voi vuosi tolkulla M3-rahamäärä kasvaa jopa 10% vuodessa, mutta inflaatio pysyy silti 2%:n tuntumassa. Mutta tuo olisi jo kokonaan toisen ketjun juttuja.

 

[ipaz]

Olen tässä katsellut jo pari vuotta välillä enemmän ja välillä vähemmän intensiivisesti Tampereen asuntotarjontaa ja nyt täytyy sanoa että alkaa pikkuhiljaa ahdistamaan. Ei se ettei tarjontaa olisi, vaan se että asunnot ovat niin pirun kalliita. Ja että hinnat nousevat jatkuvasti. Tällä hetkellä asun edullisella vuokralla (450 e/kk) 40 neliön saunallisessa kaksiossa ja olen katsellut omistusasuntoja, jotka eivät ainakaan suuresti muuttaisi fasiliteetteja huonompaan. Ja tässä tuleekin dilemma: ostaako oma, joka on mahdollisesti paljonkin vaatimattomampi ja ehkäpä huonokuntoisempi vai jatkaako tässä mukavassa pikku kaksiossa rahan syytämistä toiselle?

Ja jos ostaa jonkun vanhemman peruskuntoisen asunnon, niin se pitäisi tietenkin remontoida. Ja siihen leikkiin mä en ala. En osaa eikä kiinnosta. Kaverit sanovat että tottakai ostat edullisemman ja remontoit itse, saat siitä just sellaisen kun haluat. Mutta kun mulla ei ole edes mitään mielikuvaa minkälainen mun "unelma-asunto" on. Riittää kunhan on hyväkuntoinen ja sopivalla alueella keskustan lähistöllä. Ja keskustan lähistöllä ne asunnot taas juuri maksavatkin, liikaa.

 

[Yläpesä]

Ja jos ostaa jonkun vanhemman peruskuntoisen asunnon, niin se pitäisi tietenkin remontoida. Ja siihen leikkiin mä en ala. En osaa eikä kiinnosta.

Ottamatta kantaa järkevyyteen (koska sekin on tapauskohtaista) heitän kommenttina että "remonttikin" voi tarkoittaa monenlaista. Jos kyse on lähinnä seinäpintojen ja lattioiden vaihtoa/huoltoa niin en epäröi suositella hommaan ryhtymistä. Ovat oikeasti sellaisia hommia, että onnistuvat jopa maisterilta. Maali, tapetti ja vaikka laminaatin/parketin laitto sujuu pienellä perehtymisellä keneltä hyvänsä ja taidot karttuvat työn edetessä. Sitten tietty, jos aletaan puhua kylppäriremontista tai keittiön kaapeista niin itse soitan kyllä suosiolla ammattilaisille. Joten, tuota ei kannata pitää ehdottomana jarruna jos muuten löytyy sopivalta alueelta sopivan kokoista kohdetta.

 

[Rodion]

Vanhojen asuntojen ostajille hyödyllinen, joskin aika vaikeaselkoinen, laskuri:

http://ncc-kalenteri.ch5finland.com/

Vanhaa asuntoa ostettaessa taloyhtiön "tila" on melkein tärkeämpi kuin huoneiston "tila". Huoneiston voi aina rempata halvallakin itse sellaiseksi kuin haluaa. Sen sijaan julkisivu-, parveke-, putki-, katto-, ikkuna-, hissi- ja piharemonttien suhteen on pienempi vaikutusmahdollisuus. Ja jos niihin ei ole edes varauduttu, niin ei hyvä heilu.

Uudiskohde on helppo ratkaisu... kunhan huomaa mahdolliset yhtiövelat, niiden maksutavat ja muut.

 

[Yläpesä]

Uudiskohde on helppo ratkaisu... kunhan huomaa mahdolliset yhtiövelat, niiden maksutavat ja muut.

Tosin uudisrakentamisen taso on tänään aika järkyttävällä tasolla verrattuna vaikka 60-70-lukuun, joten ikäviin yllätyksiinkin saa alkaa pikkuhiljaa varautua. Nurkat jääneet kokonaan eristämättä, uudet pohjat valmiiksi kosteina, kattorakenteet vaarallisen heikot... Kymmenen vuoden kuluttua ei välttämättä puhuta enää homepommista. Merkittävinä tekijöinä asiassa on rakennusmestarikoulutuksen lakkauttaminen ja niskaan kaatuva työntekijäpula jota parhaillaan yritetään tukkia tuomalla Baltiasta kavereita. Parhaat on sieltäkin viety jo ajat sitten muualle Eurooppaan, joten seuraavaksi haetaan Ukrainasta ja sitten taas hieman kauempaa. Näiden heppujen koulutuksen ja taitotason sovittaminen suomalaiseen rakentamisvaatimusten tasoon on...varmasti opettavainen tarina.

 

[Rodion]

Tosin uudisrakentamisen taso on tänään aika järkyttävällä tasolla verrattuna vaikka 60-70-lukuun, joten ikäviin yllätyksiinkin saa alkaa pikkuhiljaa varautua. Nurkat jääneet kokonaan eristämättä, uudet pohjat valmiiksi kosteina, kattorakenteet vaarallisen heikot... Kymmenen vuoden kuluttua ei välttämättä puhuta enää homepommista.

Ei ne 70-luvun elementtirakentaminen ja ennätysohuet kupariputketkaan mitään hurraahuutoja nykyään aiheuta.

Uudiskohteessa kuitenkin rakennuttaja vastaan työnsä tuloksesta sen kymmenen vuotta, jos olettaa, että asuu alle sen, niin uudiskohde on siis siinä mielessä helppo ja turvallinen ratkaisu. Jos vaikka vertaa 70-luvun elementtiratkaisuun, jossa perustukset pettää, putket uusitaan toista kertaa, sisä-äänet kuuluu talon päästä päähän ja niin edelleen.

Työnlaadun kannalta tosiaan olisi parasta ostaa paikallaanmuurattu jugend-talo, mutta niitä kun ei enää rakenneta ja ne mitkä on rakennettu, sijaitsevat kohtuullisen arvokkailla alueilla.

Onko esimerkiksi Oulussa, Tampereella tai Seinäjoella jugendia?

 

[Tommy]

Oliko 70-luvulla RT-kohteita ja antaako tämä RT-kohde oikeasti turvaa?
Itsellä kohta vuositarkastus edessä ja parkettia pitää nyt ainakin fiksailla, ikävästi nousee, laskee ja ei pysy paikoillaan tietyissä kohdissa.