Vuokra- tai omistusasunto

[iibor]

Ei kai Kalliosta paskaisinta luukkuakaan saa vuokralle paljoa alle 800 euron? (Piti oikein käydä oikotien ilmoitukset katsomassa, oli niitä 3 kpl yli 30-neliöistä yksiötä alle 800e.) Kyse kuitenkin isohkosta yksiöstä, ja jos kerran hyvässä kunnossakin, niin heittämällä 800e laittaisin minä, varmaan enemmänkin.

Oma 35-neliöinen, vain tyydyttävässä kunnossa oleva yksiö on 700e:lla vuokralla 10 km Kalliosta pohjoiseen.

Tätä mieltä minäkin olen, mutta tuntui silti jotenkin oudolta, että joku maksaisi 900e yksiöstä.

Mutta homma ratkesi nyt siihen, että kun kyseessä on ASP-lainalla ostettu asunto, niin ilmeisesti vuokraaminen ei onnistukaan. Joten myynti edessä.

 

[Kirjoittelija]

Tätä mieltä minäkin olen, mutta tuntui silti jotenkin oudolta, että joku maksaisi 900e yksiöstä.

Kyllä kalliolaisesta yksiöstä kannattaa maksaa vaikka tonni kuussa, sillä sehän on melkein kuin Berliinissä asuisi. Kun vihreiden ja vasemmistoliiton yhteenlaskettu kannatus alueella on yli 50 prosenttia, ei sen parempaa asuinpaikkaa tiedostavalle nuorelle tästä maasta löydy. Sieltä tonnin yksiöstä on opiskelijalla myös lyhyt matka mielenosoitukseen, jossa pääsee kertomaan, miten kamalan niukkaa opiskelijoilla Suomessa on ja huutamaan että "NÄPIT IRTI OPINTOTUESTA!!!".

 

[Lynyrd]

Aina vaan aiheuttaa pientä ihmettelyä nuo Helsingin asuntojen hinnat/vuokrat. Eihän nuissa oo mitään järkee, mutta kysynnän ja tarjonnan lakihan se sielläkin pätee. Viime kesänä ostettiin avopuolison kans saunallinen remontoitu rivari kolmio hyvältä paikalta (kauppa n.250m lähibaari 250m keskustaan 1.5km ja kesällä alle kilsa kävellen tai pyörällä, uimaranta 150m) ja hintaa oli 120 000€ ja oli ihan markkinoiden mukainen. Entisessä vuokrakämpässä (saunallinen kaksio rivitalossa) oli vuokra veden ja autopaikan kans 400€ joka oli kyllä aika halpa tämänkin kaupingin hintatasoon, mutta eihän tuolla summalla sais helsingistä edes vaatehuonetta vuokrattua. Vertailuks vois vielä ottaa kaverin joka perusti uudisperheen ja vuokrasivat 2008 valmistuneen omakotitalon (4h,k,s,khh autotalli) hintaan 850€/kk+ vesi, sähkö yms. Vuokraan myös kuului ilmainen puiden toimitus lämmityskustannuksia pienentämään, eikä edes ollut kenenkään tutun talo.

 

[Kirjoittelija]

hyvältä paikalta (kauppa n.250m lähibaari 250m keskustaan 1.5km ja kesällä alle kilsa kävellen tai pyörällä, uimaranta 150m) .

Onko siinä teidän lähistöllänne laadukas kasvisbrunssitarjonta? Onko vireää pop up -kulttuuria? Onko Block Party -tapahtumia? Onko kansainvälisen tason vintage-liikkeitä? Onko hyvinkin eklektiseen makuun sopivaa musiikkia soittavia kuppiloita, joissa on boheemi fiilis ja joista saa ihania artesaanioluita? Onko teidän kaupunginosanne samalla Skyscannerin suosituslistalla Williamsburgin, Kreuzbergin ja Södermalmin kanssa?

Vastausta näihin kysymyksiin ei ole vaikea arvata. Siksi ei ole lainkaan vaikea myöskään ymmärtää, miksi neliöhinnat ovat siellä teillä päin sitä mitä ovat.

 

[Lynyrd]

Onko siinä teidän lähistöllänne laadukas kasvisbrunssitarjonta? Onko vireää pop up -kulttuuria? Onko Block Party -tapahtumia? Onko hyvinkin eklektiseen makuun sopivaa musiikkia soittavia kuppiloita, joissa on boheemi fiilis ja joista saa ihania artesaanioluita? Onko teidän kaupunginosanne samalla Skyscannerin suosituslistalla Williamsburgin, Kreuzbergin ja Södermalmin kanssa?

Vastausta näihin kysymyksiin ei ole vaikea arvata. Siksi ei ole lainkaan vaikea myöskään ymmärtää, miksi neliöhinnat ovat siellä teillä päin sitä mitä ovat.

On, lähiökuppilan vieressä olevasta pizzeriasta saa myös kebabbia salaatilla. Mitä on vireä pop up -kulttuuri? Ei ole tuommosia juhlia. Ei ole, mutta lähiökuppilan täti ja setä ovat laajentaneet olut valikoimaa aika mukavasti viime vuosina. Tuskin on. Mutta asia ymmärretty ihan mukava täällä silti on asustella, vaikka näyttää kaikki "kiva" puuttuvan.

 

[Valioyksilö]

Onko siinä teidän lähistöllänne laadukas kasvisbrunssitarjonta? Onko vireää pop up -kulttuuria? Onko Block Party -tapahtumia? Onko kansainvälisen tason vintage-liikkeitä? Onko hyvinkin eklektiseen makuun sopivaa musiikkia soittavia kuppiloita, joissa on boheemi fiilis ja joista saa ihania artesaanioluita? Onko teidän kaupunginosanne samalla Skyscannerin suosituslistalla Williamsburgin, Kreuzbergin ja Södermalmin kanssa?

Kahvit näppikselle. Kiitos!

Täytyy myös muistaa, että Helsingin kaupunginosien sisällä on suurehkot hintaerot. Esimerkiksi, jos budjetti on 150-170 000 euroa, niin haarukkaan mahtuu kalliolaisia yksiöitä, kaksio Oulunkylässä tai kolmio Kontulassa. Matka-ajan ero keskustaan julkisilla ei kasva kovin mahdottomaksi, jos sen näkee tärkeäksi seikaksi. Kaljakuppiloita taitaa tosin olla ihan eri densiteetillä Kalliossa, mutta kyllä Kontulastakin löytää samaa groteskia pubitunnelmaa.

 

[Kirjoittelija]

kyllä Kontulastakin löytää samaa groteskia pubitunnelmaa.

Ei se ole samaa. Kontulan pubitunnelma on junttimaisen groteskia, Kallion pubitunnelma urbaanin boheemia. On ihan eri asia juoda Pabst Blue Ribbonia kuin Karjalaa tai Lapin Kultaa. On ihan eri asia pukeutua rääsyihin ironisesti kuin pukeutua niihin siksi, että on persaukinen. Kallion meininkiä on hehkutettu viime vuosina jopa ihan New York Timesia myöden:
Intersection | Hip Helsinki, Finland - Video - NYTimes.com

Kontulalla on aika pitkä matka tuollaisen median sivuille. Ja mitä itse veikkaat, esittelisikö Pena Kontulasta kiitospaitaansa ja Soldier of Odin -pilottiaan yhtä sujuvalla englannilla kuin tuon videon nuoret omaa garderoobiaan? Niinpä. Siksi sillä Kallion yksiön hinnalla saa kolmion Kontulasta. Nimimerkin @Lynyrd mielestä luettelemani asiat ovat "kivoja". Valistuneiden ja aikaansa seuraavien nuorten mielestä ne ovat ihan oikeasti kivoja, ja he ovat valmiita myös maksamaan niiden läheisyydestä.

 

[Jagi]

Kallion suosio perustuu isoissa määrin pienien huoneistojen määrään. Henkilökohtaisesti asuisin mieluummin 20 neliömetrin kämpässä kalliossa, kuin 30:n neliön asunnossa malmilla tms. Asuminen Helsingin kantakaupungissa on toki kalliimpaa, kuin muualla maassa, mutta itse en tällä hetkellä vaihtaisi takaisin pikkukaupunkiin. Aiemmin olen asunut n. 15 000, 40 000 ja 100 000 ihmisen kaupungeissa. Etuina pääkaupunkiseudulla on esimerkiksi kulttuuritarjonta. Puolesta Suomesta jos vierailee kertaalleen kuussa pääkaupungissa katsomassa jotain niin reissun matkakustannus+hotelliyö kirii jo paljon tuota vuokraeroa kiinni. Lisäksi oma empiirinen kokemus on, että isommassa kaupungissa ihmiset ovat avarakatseisempia, sekä vetävät fiksumpaa porukkaa puoleensa, mikä vaikuttaa omaan viihtyvyyteeni. Julkisen liikenteen koen myös niin hyväksi ettei tällä hetkellä ole minkäänlaista tarvetta omistaa autoa. Tää on kans yksi tasoittava tekijä elinkustannuksia verrattaessa.

Oman asunnon oston tullessa ajankohtaiseksi asiat saataa muuttua. Esim. 160 000 lainan ottaminen pikkuyksiöön tuntuu aika suurelta panostukselta. Tai jos haaveilee omakotitaloasumisesta hyvämaineisella asuinalueella on sellaisen toteuttaminen Helsingin sisällä haastavaa.

Itse en asu, enkä ole koskaan asunut kalliossa. Tulevaisuudessa toki hyvin mahdollista.

 

[Tadu]

Kallion suosio perustuu isoissa määrin pienien huoneistojen määrään.

Juuri näin. Kallion kämpät on rakennettu ennen kuin joku byrokraatti keksi, että Helsingissä talossa olevien asuntojen keskikoon pitää olla 70 neliötä. Tämän takia yksiöitä on oikeastaan vain kantakaupungissa ja näistä Kallio on ollut edullisin, mutta nyt toki ottanut muun kantakaupungin kiinni aika tehokkaasti.

 

[Fordél]

Aina vaan aiheuttaa pientä ihmettelyä nuo Helsingin asuntojen hinnat/vuokrat. Eihän nuissa oo mitään järkee, mutta kysynnän ja tarjonnan lakihan se sielläkin pätee. Viime kesänä ostettiin avopuolison kans saunallinen remontoitu rivari kolmio hyvältä paikalta (kauppa n.250m lähibaari 250m keskustaan 1.5km ja kesällä alle kilsa kävellen tai pyörällä, uimaranta 150m) ja hintaa oli 120 000€ ja oli ihan markkinoiden mukainen. Entisessä vuokrakämpässä (saunallinen kaksio rivitalossa) oli vuokra veden ja autopaikan kans 400€ joka oli kyllä aika halpa tämänkin kaupingin hintatasoon, mutta eihän tuolla summalla sais helsingistä edes vaatehuonetta vuokrattua. Vertailuks vois vielä ottaa kaverin joka perusti uudisperheen ja vuokrasivat 2008 valmistuneen omakotitalon (4h,k,s,khh autotalli) hintaan 850€/kk+ vesi, sähkö yms. Vuokraan myös kuului ilmainen puiden toimitus lämmityskustannuksia pienentämään, eikä edes ollut kenenkään tutun talo.

Kyllä, kuulostavat oikein hyviltä nuo hinnat. Ongelma vaan on siinä, että hyvin monella alalla työtilanne ja -mahdollisuudet ovat pääkaupunkiseudulla ihan eri luokkaa kuin näissä mainostamissasi hyvin halvan asumisen seuduilla. Jos näissä paikoissa olisi myös kauttaaltaan hyvin tarjolla duunia, olisi todennäköisesti asuntojen hinnat ja vuokratkin vähän eri luokkaa.

 

[iibor]

Noniin ja taas asiaa tänne.

Tilanne mulla ja avopuolisollanihan on siis se, että olemme myymässä avopuolisoni omistusasuntoa. Tästä on realistista odottaa, että hänelle lainan maksun jälkeen käteen 60 000 - 80 000, hänellä on omia säästöjä tuon lisäksi 15 000e.

Haaveilemamme asunto maksaa velattomana 277 000 ja myyntihinta on 155 000.

Mulla taas puolestaan on sellainen tilanne, että nuoruuden hölmöilyjen jälkeen mulla on vielä puoli vuotta ennen kuin oma nimi on "puhdas". Mitään velkaa siis ei enää ole.

Käytännössä siis laina tulisi täysin avovaimoni nimiin ja mikäli hän saisi asunnostaan sen verran, että käteen jäisi tuo 80 000, tarvitsisi lainaa nostaa velattomaan hintaan 200 000. Meillä molemmilla on vakituiset työt ja ok liksat. Nordea nyt ei ilmeisesti kuitenkaan ottaisi mua huomioon tuossa lainan takaisinmaksussa, mikä kuulostaa omaan korvaan toisaalta aika oudolta.

Osaako kukaan sanoa, onko tämä yleinen politiikka pankeissa. Ymmärrän siis kyllä, ettei mun nimiin voi lainaa edes puoliksi laittaa. Mutta tuntuu oudolta, ettei mua oteta edes huomioon tuossa lainanmaksussa.

 

[DAF]

Ei sinua voi huomioida lainanmaksussa jollet ole velallinen, sillä et voi maksaa sitä lainaa pois (ilman veroseuraamuksia). Se siinä lienee taustalla.

 

[Tuamas]

Eihän tuollaisessa tilanteessa ole mitään mieltä ottaa lainaa velattomaan hintaan asti, vaan ostaa asunto myyntihintaan ja maksella rahoitusvastiketta tuon puoli vuotta. Siis jos tämä lainoittajalle sopii.

Sitten kun sinun paperisi ovat puhtaat, voitte harkita vastikelainan pois maksamista lainalla jonka otatte esim. kokonaan sinun nimiisi ja samalla ko. osuutta vastaava osuus siirtyy sinun nimiisi.

 

[Kirjoittelija]

Lisäksi oma empiirinen kokemus on, että isommassa kaupungissa ihmiset ovat avarakatseisempia, sekä vetävät fiksumpaa porukkaa puoleensa, mikä vaikuttaa omaan viihtyvyyteeni.

Ja Kalliota avarakatseisempaa kaupunginosaahan Suomesta tuskin löytyy, sillä vihreiden äänestäjät ovat kuuluisia avarakatseisuudestaan. He harvemmin tuomitsevat tai halveksivat ketään esim. musiikkimaun tai pukeutumisen perusteella.

 

[iibor]

Eihän tuollaisessa tilanteessa ole mitään mieltä ottaa lainaa velattomaan hintaan asti, vaan ostaa asunto myyntihintaan ja maksella rahoitusvastiketta tuon puoli vuotta. Siis jos tämä lainoittajalle sopii.

Sitten kun sinun paperisi ovat puhtaat, voitte harkita vastikelainan pois maksamista lainalla jonka otatte esim. kokonaan sinun nimiisi ja samalla ko. osuutta vastaava osuus siirtyy sinun nimiisi.

Juu, sen ilmaisin ehkä vähän epäselvästi tuossa edellisessä viestissäni, jos ollenkaan, mutta tämä juuri olisikin tarkoitus.

Mutta Nordea ei ollut tästäkään innoissaan, sillä vakuuksia tarvittaisiin koko tuolla velattomalle summalle vaikka tarkoitus olisi maksaa vain myyntihinta. Ja näitä vakuuksia meillä ei heidän mukaansa ole tarpeeksi.

No, tarkoitus on nyt kiertää pankkeja muutenkin, niin katsotaan olisiko muilla pankeilla "löysempi" meno.

 

[Sid]

Noniin ja taas asiaa tänne.

Tilanne mulla ja avopuolisollanihan on siis se, että olemme myymässä avopuolisoni omistusasuntoa. Tästä on realistista odottaa, että hänelle lainan maksun jälkeen käteen 60 000 - 80 000, hänellä on omia säästöjä tuon lisäksi 15 000e.

Haaveilemamme asunto maksaa velattomana 277 000 ja myyntihinta on 155 000.

Mulla taas puolestaan on sellainen tilanne, että nuoruuden hölmöilyjen jälkeen mulla on vielä puoli vuotta ennen kuin oma nimi on "puhdas". Mitään velkaa siis ei enää ole.

Käytännössä siis laina tulisi täysin avovaimoni nimiin ja mikäli hän saisi asunnostaan sen verran, että käteen jäisi tuo 80 000, tarvitsisi lainaa nostaa velattomaan hintaan 200 000. Meillä molemmilla on vakituiset työt ja ok liksat. Nordea nyt ei ilmeisesti kuitenkaan ottaisi mua huomioon tuossa lainan takaisinmaksussa, mikä kuulostaa omaan korvaan toisaalta aika oudolta.

Osaako kukaan sanoa, onko tämä yleinen politiikka pankeissa. Ymmärrän siis kyllä, ettei mun nimiin voi lainaa edes puoliksi laittaa. Mutta tuntuu oudolta, ettei mua oteta edes huomioon tuossa lainanmaksussa.

Onko teillä jostain syystä kiire asunnon hankinnan kanssa? Meinaan, että jos sinun rekisteri puhdistuu jo puolen vuoden kuluttua, miksei odottaisi sinne? Kahdella hakijalla lainan ehdot on varmasti edullisemmat, sen lisäksi että lainan saanti helpottuu.

 

[iibor]

Onko teillä jostain syystä kiire asunnon hankinnan kanssa? Meinaan, että jos sinun rekisteri puhdistuu jo puolen vuoden kuluttua, miksei odottaisi sinne? Kahdella hakijalla lainan ehdot on varmasti edullisemmat, sen lisäksi että lainan saanti helpottuu.

Varsinaisesti ei ole tosiaan kyllä kiire. Taisi vaan löytyä asunto, joka tuntui heti kodilta kun sinne sisään astui. Sen takia lähdimme niin kiireellä selvittämään tätä laina-asiaa.

Mutta sekin on tietysti totta, että puoli vuotta on hyvin lyhyt aika loppujen lopuksi ja sen jälkeen todennäköisesti kaikki on huomattavasti helpompaa.

 

[Kampeaja]

@iibor Tiedän omasta asunnonhankintakokemuksesta sen, että kuinka vaikeaa se odottaminen onkaan. Mutta jos vain suinkin pystytte, niin kyllä teidän tilanteessanne kannattaisi tuonne alkusyksyyn/loppukesään odotella, kyllä niitä hyviä koteja on muitakin. Ja mistä sen tietää vaikka se tämänhetkinenkin kohde olisi yhä tarjolla.

 

[mutina]

Nyt on käynyt niin, että tavarat ovat lisääntyneet siihen pisteeseen, että tarvitsen isomman asunnon. Muutama vuosi sitten otin suuren askeleen asunnonomistajaksi, ja tarkoitus olisi jatkaa samaan malliin. Kallion kulmilla olen asunut koko aikuisikäni, ja tänne oli tarkoitus jäädä, kunnes...

Ja seuraavasta skenariosta tarvitsisin siis mielipiteitä, koska pää on nyt ihan sekaisin ja tiedän just mitä kaikki kaverit sanovat.

Suunnittelin marssivani pankkiin ja pyytäväni lisälainaa yhteen lisähuoneeseen. Kai sen ennen eläkeikää saisi maksettua. Kalliossa on menoa ja meininkiä, kaikki lähellä, autoa ei tarvitse, baareissa en tosin roiku ja sukulaislapsille on joskus ikävä selitellä kotikulmien hierontamestoja. Jäähalli, kulttuuri, raflat ovat vieressä tai alle vartin matkan päässä ratikalla. Kesäaikaan joskus meno kaduilla on tosin sellaista, että saattaa häiritä yöunta, jos on aamutyö edessä.

Nyt aukesi kuitenkin tilaisuus ostaa asunto yhdestä läntisen Helsingin uneliaasta kolkasta, on siellä juna-asema ja terveyskeskus ja kulmapizzeria. Keskustaan bussilla varmaan 35 minuuttia, junalla kymmenen, mutta harvakseen näyttävät illalla kulkevan. Asunto olisi hyväkuntoinen ja huoneen isompi, kuin aikomani. Vähän tapettia ja uusia värejä seinään, se olisi siinä. Hinta jäisi varmaan halvemmaksi, kuin ajattelemani. Asunnon koko ei sinänsä ole etu, en tarvitse niin iso asuntoa (osaan heittää kamaa poiskin...) ja olen toki aiemminkin tajunnut, että kauempana asuminen on halvempaa. Tämän asunnon juju on kuitenkin se, että yksi huone on oma yksiönsä omalla ulko-ovella, suihkulla, keittokomerolla. Asuntoja yhdistävän oven voi lukita molemmin puolin. Näin lainaani lyhentäisi myös siis vuokralainen.

Joudun siis pohtimaan kuinka paljon oikeasti haluan asua Kalliossa. Onko elämää kantakaupungin ulkopuolella? Kuinka houkuttelevaa olisikaan, että joku siisti opiskelija maksaisi osan lainanlyhennyksestäni... Mitäköhän tässä nyt tekisi?

 

[sekolust]

Joudun siis pohtimaan kuinka paljon oikeasti haluan asua Kalliossa. Onko elämää kantakaupungin ulkopuolella?

On. Muuta sinne ja myy mulle tuo vanha kämppä asevelihintaan. Sovitaan vaikka 10% myyntihinnasta pois tämän viestin takia.

Vakavasti puhuen, tuo sijainti on loppuviimein hyvin pitkälti kiinni omista tarpeista, toiveista ja näkemyksistä. Jos hieman pidempi ja/tai haastavampi matka itselleen tärkeisiin paikkoihin haittaa, niin laske ihmeessä sille hinta. Onko tuo sen verran suuri ja merkittävä este, että sen takia 20v ajalla olisi valmis maksamaan summan X+korot päälle vai selviäisikö siitä? Samoin jos perhettä on perustamassa tai sinappitykkejä tulossa tai tiedossa, niin kantakaupungin ulkopuolinen alue saattaa tarjota tällä saralla enemmän. Jos ei muuta, niin rauhaa.

Tuo etäisyys keskustasta ei mielestäni ole mikään ylivoimainen. Johan se 10 minuuttia menee Kalliostakin keskustaan jos ei aivan metriksen kupeessa asu ja sporalla täytyy mennä tai asemalle dallailla. Samoin junien myöhemmät aikataulut tuskin ovat mainittavan suuri ongelma jos ajoittain esimerkiksi viihteen takia täytyy ytimessä pyöriä: asuntojen hintaerolla kustantaa taksit kuin huomaamatta.

Nämä ovat vähän näitä asioita, joista on vaikea sanoa yleisellä tasolla mitään sen kummallisempaa. Elämää on Kallion, kantakaupungin, Helsingin ja jopa pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Joku väittää viihtyvänsäkin paremmin muualla kuin missään päin Helsinkiä. Loppuviimein nuo ovat varsin yksilöllisiä juttuja ja paljon jää kiinni sekä perhetilanteesta, työkuvioista sun muista pienistä omista mieltymyksistä.

Ohimennen sitten pikainen kysymys tähän ketjuun, en tämän takia jaksa uutta postia vääntää. Onko mitään näppärää yleispätevää nyrkkisääntöä putkiremontin kulujen vaikutuksesta rahoitusvastikkeeseen? Omistusasuminen on ruvennut polttelemaan, mutta putkiremontti ei niinkään paljoa. Jonkin verran noita putkiremontoituja kohteita on sitten markkinoilla, joissa ilmoitetaan remontin tuleva hinta. Mietin vain, että tällaisissa tapauksissa myyntihinnalle on todennäköisesti helpompi saada laina pankista, mutta toisaalta ei huvittaisi liikaa kohteeseen etukäteen kiintyä jos rahoitusvastikkeen nousu nostaisi asuinkulut liian suuriksi. Jo pelkästään se helpottaisi hieman arviointia, jos joku suunnilleen arvioitu keskimääräinen korko ja laina-aika olisi jollain heittää.

 

[Valioyksilö]

Ohimennen sitten pikainen kysymys tähän ketjuun, en tämän takia jaksa uutta postia vääntää. Onko mitään näppärää yleispätevää nyrkkisääntöä putkiremontin kulujen vaikutuksesta rahoitusvastikkeeseen? Omistusasuminen on ruvennut polttelemaan, mutta putkiremontti ei niinkään paljoa. Jonkin verran noita putkiremontoituja kohteita on sitten markkinoilla, joissa ilmoitetaan remontin tuleva hinta. Mietin vain, että tällaisissa tapauksissa myyntihinnalle on todennäköisesti helpompi saada laina pankista, mutta toisaalta ei huvittaisi liikaa kohteeseen etukäteen kiintyä jos rahoitusvastikkeen nousu nostaisi asuinkulut liian suuriksi. Jo pelkästään se helpottaisi hieman arviointia, jos joku suunnilleen arvioitu keskimääräinen korko ja laina-aika olisi jollain heittää.

Yleensä nuo rahoitetaan 10 v. lainalla, joten voit laskea siitä kuukausittaisen jyvityksen. Itse maksan putkiremppaa rahoitusvastikkeella n. 80 euroa (24m2) kuussa.

 

[Prof. Puck]

...Joudun siis pohtimaan kuinka paljon oikeasti haluan asua Kalliossa. Onko elämää kantakaupungin ulkopuolella?... Mitäköhän tässä nyt tekisi?

Nämä ovat niin paljon henkilökohtaisia juttuja, että vaikea mennä neuvomaan toista suuntaan tai toiseen, mutta ainahan ajatuksia voi tarjota...

Allekirjoittaneelle sijainti on kaikki kaikessa ja mielummin tingin muusta (asunnon koosta) kuin siitä. Helsingissä asuimme aikanaan kantakaupungissa (Nordiksen kupeessa) 76 neliön kolmiossa kahden pienen lapsen kanssa, jota osa tutuistamme ihmetteli, kun samalla rahalla olisi saanut hiukan syrjempää ostettua tilavan rivarin tai jopa omakotitalon. Meille tuo ei ollut kuitenkaan edes vaihtoehto. Työt, sosiaaliset suhteet, harrastukset, palvelut, puistot jne.. koko silloinen elämä oli kävelyetäisyydellä ja vaikka välillä ahdasta olikin, niin mukavaa oli.

Nytkin asun ihan ydinkeskustassa ja osaan arvostaa pitkälti samoja asioita. Täällä missä nyt asun, liikenne on perceestä ja mulla mene keskustassa asuessa töihin 5 minuuttia autolla tai 10 minuuttia kävellen, kun taas kollegat käyttävät päivittäin tunnin tai enenmmänkin suuntaan asuessaan kauempana. Ei ole mulle vaihtoehto istua 2 tuntia päivässä autossa, loppuisi tunnit kesken vuorokaudessa! Tosin olen minä kauempanakin keskustasta asunut jokunen vuosi sitten, jälleen toisessa maassa ja kaupungissa ja osasin nauttia siitäkin suuresti. Iso puutarha ja talo, vihreää ympärillä vaikka kuinka ja joen rannassa. Oli siinä mukava siemailla aamukahvit terassilla tai illalla oluet jokea ja maisemia tuijotellen. Mutta tuossa homman pihvi olikin siinä, että duunipaikka ei ihan keskustassa ollut, vaan vähän lähempänä silloista kotiani ja lasten koululle kivenheitto. Ja keskustaankin pääsi kuitenkin varttituntiin, kun sinne kaipasi.

Ota pääkaupunkiseudun kartta esille ja merkkaa siihen itsellesi viisi tärkeintä paikkaa (duuni, harrastukset, kaverit, jne..) Tarkastele sen perusteella, mikä alue pomppaa esille. Sitten tsekkaat, miten sieltä pääsee kulkemaan noille sun tärkeänä pitämille mestoille. Näin minä olen aina miettinyt asuntoja/alueita, missä olen asunut

Autosta vielä sen verran, että olen laskenut autottomuudelle säästöä noin kymppitonnin vuodessa (tietty tämä riippuu paljon myös kärryn sijoitutetusta pääomasta), joten jos oikeasti pystyy ilman autoa olemaan, niin saman summan investointi tietyllä laskennallisella aikajänteellä asuntoon on aika hemmetn paljon järkevämpää taloudellisesti. Jos minä asuisin yksin (ilman lapsia) Helsingissä, niin asuisin varmaankin kantakaupungissa ja ostaisin prätkän auton sijasta. Puolet vuodesta sitten julkisilla, taksilla tai vuokra-autolla.

 

[iibor]

Noniin ja taas asiaa tänne.

Tilanne mulla ja avopuolisollanihan on siis se, että olemme myymässä avopuolisoni omistusasuntoa. Tästä on realistista odottaa, että hänelle lainan maksun jälkeen käteen 60 000 - 80 000, hänellä on omia säästöjä tuon lisäksi 15 000e.

Haaveilemamme asunto maksaa velattomana 277 000 ja myyntihinta on 155 000..........

Noniin, nyt on se tilanne, että tuo meidän haaveilemamme asunto on nyt sitten meidän!

Avovaimoni on töissä Helsingin kaupungilla ja kaupungin työntekijöillähän on tämä loistava työsuhde-etu, henkilöstökassa. Päädyimme ottamaan henkilöstökassasta lainaa 100 000 ja kunhan nykyinen asuntomme on myyty, maksamme niillä käteen jäävillä varoilla sen myyntihintaan tarvittavan osuuden. Tuossa lainassa ei ole kuluja eikä korkokaan ole mikään iso (1,25%). Lisäksi rakennuttajalla oli menossa kampanja, jossa ensimmäisen vuoden vastikkeet (hoito- + rahoitusvastike) menee rakennuttajan piikkiin. Vuoden jälkeen sitten todennäköisesti kilpailutamme yhtiölainan pankissa ja kun munkin nimi on silloin jo puhdistunut, ei ongelmia pitäisi olla.

Nyt oikeastaan ainoa jännitettävä asia on se, että meneekö tuo nykyinen kaupaksi. Mutta eiköhän Kalliolaiset yksiöt aika nopeasti liiku.

 

[septi]

Vinkkejä kaipailisin kokeneemmilta asunnonvaihtajilta.

Asunnon vaihto olisi ajankohtainen, oma pitäisi ensin myydä pois ja uusi on jo katsottu tilalle. Katsomamme kohteen välittäjä patistaa tekemään ehdollista tarjousta jo ennen kuin oma asuntomme on myyty, johon ilmoitin että suostumme tekemään vain sellaisen ehdollisen tarjouksen joka sitoo myös myyjän myymään asunnon juuri meille, jos hyväksyy tarjouksen, tietenkin ottaen silloin riskin että odotellessaan meidän asuntomme kaupaksi menoa, joku potentiaalinen ostajaehdokas, joka olisi voinut tehdä kaupat heti, menee ohi.

Omalta puoleltani taas en näe minkäänlaista järkeä tehdä ehdollista tarjousta joka sitoo meidät ostamaan asunnon, samalla kun myyjä voi jatkaa sen kaupittelemista avoimesti.

Toisaalta taas en näe myyjän kannalta järkeä luvata asuntoa meille ehdolla että oma asuntomme menee ensin kaupaksi, koska tietää varmasti että olemme kiinnostuneet asunnosta myös silloin kuin oma on myyty, mutta sillä välin voi ilmestyä toinenkin ostajaehdokas.

Onko siis tällaisessa ehdollisessa tarjousmenettelyssä mitään järkeä, ja voiko sopimuksen tehdä myös myyjää sitovaksi ja sakolliseksi tällaisessa tilanteessa, jos myyjä siihen jostain ihmeen syystä suostuisi?

 

[DAF]

On järkeä jos sitoutuminen on aitoa molemmin päin ja sanktiot riittävät. Meillä oli vuonna 2011 noin, ja sanktiona kumminkin päin tuntuva käsiraha. Ostajallehan tuollainen on ihan onnela, koska oman myyntiä voi miettiä ja tarjous purkautuu kuluitta jollei omastaan saa haluamaansa hintaa. Myyjät eivät nousukaudella sitoutuisi tuollaiseen koskaan, mutta ehkä tässä tilanteessa voi olla jopa win-win, kun on periaatteessa varma ostaja. Ilman käsirahojahan tuo on ihan höpöhöpöä sitten.