Vuokra- tai omistusasunto

[Schwalbe]

niin aika kaapissa saa kasvaa.

Samaa mieltä. Aika kaapissa saa kasvaa myös, jollei tiedä mitkä ovat pohjoismaat, kuten tämä yksi abiturientti TV:n tietovisassa pari vuotta sitten. Ehkä se tuoreine aviomiehineen on hommannut kämpän tässä sittemmin?

Ja toisaalta, jollei varsinaista päätöstä remontista ole tehty, niin kyllä nuori ihminen saattaa lapsellisuuttaan vielä helposti ajatella, että "sehän on vasta 5-6 vuoden päästä, mistä sitä tietää missä me silloin asutaan tai eletään". Tai muuta yhtä älytöntä, ehkä. Eikä noista putkirempoista vielä viitisen vuotta sitten samaan tapaan muistaakseni mediassa mouhottu kuin nykyään?

 

[Creed Bratton]

Samaa mieltä. Aika kaapissa saa kasvaa myös, jollei tiedä mitkä ovat pohjoismaat, kuten tämä yksi abiturientti TV:n tietovisassa pari vuotta sitten. Ehkä se tuoreine aviomiehineen on hommannut kämpän tässä sittemmin?

Ja toisaalta, jollei varsinaista päätöstä remontista ole tehty, niin kyllä nuori ihminen saattaa lapsellisuuttaan vielä helposti ajatella, että "sehän on vasta 5-6 vuoden päästä, mistä sitä tietää missä me silloin asutaan tai eletään". Tai muuta yhtä älytöntä, ehkä. Eikä noista putkirempoista vielä viitisen vuotta sitten samaan takaan muistaakseni mediassa mouhottu kuin nykyään?

Totta, kenties kaikki ihmiset eivät ole kovin valveutuneita asiasta. Onhan noita omassakin kaveripiirissä jotka eivät uutisia katso koskaan, puhumattakaa Helsingin Sanomien lukemisesta tms.

Itse olen sitä tällä hetkellä pitänyt sääntönä, että 60-luvulla rakennetussa talossa pitäisi putkiremontti olla jo tehtynä ja 70-luvun alun taloihin toivon mukaan suunnitelmissa. Oman asunnon osto ei ole vielä ajankohtainen vasta, kun vuonna 2011, joten katsellaan sitten tarkemmin. Onhan noita jo nyt ihan mielenkiinnolla tullut katseltua.

 

[Konsta Kepuli]

Sinulla on aika hilpeät näkemykset aiheesta kuin aiheesta, mitä olen tänään juttujasi seurannut. Mutta tuo ei voi enää mennä edes teoreettisen kalsarikännin piikkiin.

Taloussanomista saa ehkä aavistuksen verran realistisempaa infoa asuntojen hintakehityksestä viime aikoina. Tuon perusteella esittämäsi hintojen lasku on täyttä utopiaa. Välttääkseni termiä "paskapuhetta".

Terve vaan Leon.

Taikajuomaa on tänään tullut nautittua, mutta en minä pienessä pierussakaan paskaa kirjoittele. Enemmänkin niin että tulee vaan kirjoiteltua enemmän. Kuten Vaughan tuossa yllä kirjoitti niin tosiasia on työllisyyden ja asuntojen hintojen riippuminen toisistaan. 90-luvun lama (valitettavasti) näytti tuon kytkennän

Tuo Taloussanomien juttu (ja muuallakin mediassa ollut) ja taustalla oleva Tilastokeskuksen julkistus ei kerro mitään asuntokauppojen volyymistä. Ja kuten linkin käppyrästä näkyy, trendi on lasku-uralla. Katsotaan seuraava julkistus, mihin mato kulkee.

Oli miten oli, niin itse tulkitsen tuon hintojen "nousun" asuntokaupan jumin pienestä purkautimisesta. Ne jotka olivat syksyllä ja talvella alustavasti liikkeellä lopettivat nyt jahkailun.

Tämä "lama" on vaikea ennustettava kun se on niin sanotusti "klopaali". Edellinen lama olikin itseaiheutettu kupla plus erään itäisen naapurin katoaminen vientilistoilta. Toivottavasti (ja luultavasti) vuosi 1990 ei toistu. Oli ihan oikeasti synkkää aika monelle läheiselle.

Takaisin asuntoihin: Hintataso määräytyy kuitenkin maksukyvyn mukaan. Maksukyky seuraa tässä maassa työllisyyttä. Kaikki ei voi samanaikaisesti voittaa lotosa jättipottia. Jos nokialainen heilahtaa, loppuu maksukyky ja pakkomyynti alkaa. Hinnat romahtaa, koska:

Asuntomarkkina on lähtökohtaisesti ohut. Jos vaikka pörssissä hinnat tippuu niin jossain vaiheessa haaskalinnut ilmestyy paikalle ja alkavat ostamaan "halvalla". Seurauksena kysynnän kasvusta on luonnollisesti hintojen nousu. Suomen asuntomarkkinoilla ei ole merkittävässä määrin tällaisia haaskalintuja. Markkina toimii "tavallisten" ihmisten ehdoilla. Ei ole mitään sijoittajatahoa joka alkaisi ostamaan "salkkuunsa" näitä homekoppeja. Joskus muinoin yritykset ostivat ja omistivat asuntoja ja vuokrasivat niitä työntekijöilleen, mutta tämäkin käytäntö lienee yhtä kadonnut kuin Neuvostoliitto. En tunne tätänykyä ketään joka asuisi työnantajan kämpässä. Tuotakaan kysyntää ei siis ole enää olemassa ja arabialaiset öljysijoitusmahditkaan tuskin "vyöryvät" tänne pohjolan huikeille kiinteistömarkkinoille.

Ennustukseni on edelleen voimassa. 32,7 prosenttia on asuntojen hintojen pudotus vuoden kuluttua verrattuna tähän hetkeen.

Viekä lisäys:

Schwalben maimitsema suuret ikäluokat ovat syntyneet 1946-1948. (Painetta kasseissa) Ne on aika hyväkuntoista väkeä vielä. Siirto palvelutaloon tapahtuu vasta suraavan 15-20 vuoden aikana,

 

[Kimmo_Ahteri]

Ennustukseni on edelleen voimassa. 32,7 prosenttia on asuntojen hintojen pudotus vuoden kuluttua verrattuna tähän hetkeen.

Tällöin oltaisiin jossain 2005-2006 vuosien tasolla?

En itse jaksa uskoa moiseen, vaikka se olisikin kovin tervetullutta. Pankit ovat luvanneet auttaa hätään jääneitä toisin kuin viime lamassa. Ehkä kaikkien ei sittenkään tarvitse myydä asuntoaan vaan saa asua omassa pelkkiä korkoja maksellen. Valtion elvytystoimet ovat kaiketi purreet jolloin kansalaisten ostovoima ei ole tippunut radikaalisesti. Myös korot ovat alhaalla ainakin muutaman vuoden. Tietysti he jotka ovat ostaneet ökyhintaisen talon eikä edes selviä koroista ovat kusessa (ja niin pitääkin!), mutta me tavalliset tallaajat selvitään tästä ilman asunnon myyntiä.

Kauppojen määrät taisivat tippua vuodessa jostain 20000 -> 8000 kpl, näin olin lukevinani. Tosin viime julkaisu (8000kpl) ei välttämättä sisältänyt kaikkia kauppoja, mutta suunta on kuitenkin selvä, n. -50% vuoden takaisesta. Ja kuten todettua, vuoden vaihteessa ostajat olivat todella jäässä kun ei tiennyt mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Nyt sitten osa ostajista rynnisti markkinoille, ehkä pakon sanelemana.

Omalta kohdaltani voin todeta että uusiin asuntoihin ei vieläkään ole varaa joten tarkkailussa on 70-90 luvun kämpät joihin saattaa olla varaa. Eli näitä homeluukkuja pitää ostella jatkossakin.

 

[Ruutuässä]

Mutta kuka siitä välistä sitten raapii nykyään jollei rakennusliike? Virolaisiahan nuo duunarit näyttävät tänä päivänä raksoilla lähinnä olevan. Tuskin niille ainakaan enempää palkkaa pitää maksaa kuin suomalaisille? Tonttimaa nyt tietysti voi olla nykyään kalliimpaa, mutta että noin pailjon? Rakennustarvikkeiden reaalihinnankaan en usko nousseen kahtasataa prosenttia tässä esimerkkitapauksessani.

Kerrostalon rakentaminen maksaa yleensä laatutasosta riippuen noin 1000-1500 euroa/m2. Siihen kun lisätään tontti, rakennuttamiskustannukset, myyntikustannukset yms. tulee hintaa helposti jonkin verran lisää. Myös yleisten tilojen, kuten porraskäytävien ja väestönsuojien, rakentaminen maksaa, joten niiden kustannukset pitää sisällyttää asuntojen hintoihin. Se on totta, että omaperustainen tuotanto on ollut rakennusliikkeille hyvää bisnestä ja katteet voivat olla luokkaa 20 prosenttia, mutta niihin sisältyy myös suuri riski myymättäjääneiden asuntojen muodossa. Tänä vuonna suuret rakennusliikkeet eivät juurikaan ole aloittaneet omaperustaisia kohteita. Esimerkiksi SRV ei ole aloittanut yhtään.

Vanhojen asuntojen hinnat eri alueilla määräävät pitkälti uusien asuntojen hinnat. Mutta jos uudesta asunnosta joutuu maksamaan neliöhintaa 3000 euroa, niin ei siinä mielestäni mitään ryöstöä vielä ole. Liiketoiminnasta pitääkin saada katetta, ja tällaisessa tapauksessa kate voi olla sen 10-15 %. Urakkakohteissa katteet ovat sitten reilusti pienemmät ja riskit vähäisemmät.

 

[dana77]

Suomessahan on maksettu näistä homeenraiskaamista ahtaista cyprochökkeleistä aivan älyvapaita hintoja.

Onko tämä nyt taas joku amerikassa asunnotkin ovat paljon parempia-tyyppisiä kommentteja, vai vain puhdasta paskapuhetta?

Kerrotko siis että missä päin maailmaa asunnot ovat noin keskimäärin sekä merkittävästi laadukkaampia ja edullisempia kuin Suomessa? USA:ssa, Englannissa, Venäjällä, Japanissa, Afrikassa, Aasiassa, keski tai etelä-euroopassa vai missä?

 

[Timbit]

Onko tämä nyt taas joku amerikassa asunnotkin ovat paljon parempia-tyyppisiä kommentteja, vai vain puhdasta paskapuhetta?

Olen sellaisessa käsityksessä, että pohjois-amerikkalainen tyyli rakentaa pientaloja on koota runko pääosin kipsilevystä ja kakkoskakkosesta, ja iskeä verhoilu sekä sisälle että ulos. Ulkoverhoilussa käytetään paljon muovia(!), eli se kaunis kiviseinä ei välttämättä kestäkään kovin läheistä tarkastelua illuusion särkymättä. Tällä tavoin toki saadaan näyttäviä ja tilavia taloja aikaiseksi, mutta laadusta voidaan olla sitten montaa mieltä. Monella alueella tuo on toki ihan toimiva ratkaisu, mutta kun sitä käytetään sielläkin missä on ihan oikea talvi. No, kaasullahan se kämppä lämpiää näppärästi.

 

[wundermann]

Helsingin alueista

Jos ei lähestyvä putkiremontti pelota, on Pajamäestä tehtävissä hyviä löytöjä halvalla. Moni ei tunnu edes tietävän alueesta. Pajamäki sijaitsee Pitäjänmäen ja Talin välissä, kulkuyhteydet ovat hyvät ja ulkoilu- ja liikuntamahdollisuudet ovat loistavat. Läpikulkuliikennettä ei ole ja alue on hyvin rauhallinen.

Itse ostin 1 1/2 vuotta sitten 47,5 m2 remontoidun kaksion hintaan 120.000. Julkisivuremontti tehtiin viime kesänä ja putkiremontti tullee parin vuoden päästä.

Alueesta olen pitänyt erittäin paljon, vanhoja ihmisiä on paljon ja siksi aika rauhallista. Samasta syystä asuntoja vapautuu markkinoille melko tasaiseen tahtiin.

 

[Nickelback]

Asuntolainan korkokatosta

Niin, ihminen hölmöyksissään uskoo siskoonsa siinä että korkokatto on fiksu. No pitkien laskelmien jälkeen pääsin tulokseen, että ei se kuitenkaan sitä ollut. Nyt siitä olis mukava päästä eroon...

Onko kukaan irtisanonut tuota? Miten purkaminen onnistuu? En odota mitään rahoja takaisin tai mitään sellaista, mutta olen ymmärtänyt että tuo sotkee vanhan lainan ja jotta siitä haluaisi eroon, on lainat tehtävä uudelleen. Onko tosiaan näin? Miksi? Siinä tapauksessa tuo purkaminen ei enää kannata koska pankkien marginaalit ovat tällä hetkellä korkealla ja se muuttaa meidän vanhan hyvän marginaalin turhaan. Ja voi olla että ilmestyy uuteen sopimukseen lisäys siitä että pankilla on oikeus muuttaa marginaalia miten haluaa. Pankkini on OP.

Olen menossa kyllä pankkiin asiasta keskustelemaan, mutta uteliaisuudesta olisin kysynyt palstaveljiltä kommenttia, ootteko tuota yrittäneet purkaa?

 

[Yläpesä]

Niin, ihminen hölmöyksissään uskoo siskoonsa siinä että korkokatto on fiksu. No pitkien laskelmien jälkeen pääsin tulokseen, että ei se kuitenkaan sitä ollut. Nyt siitä olis mukava päästä eroon...

Onko kukaan irtisanonut tuota? Miten purkaminen onnistuu? En odota mitään rahoja takaisin tai mitään sellaista, mutta olen ymmärtänyt että tuo sotkee vanhan lainan ja jotta siitä haluaisi eroon, on lainat tehtävä uudelleen. Onko tosiaan näin?

Kysymyksesi on hieman hämmentävä. Olet siis hankkinut lainallesi korkokaton, josta olet maksanut lainan nostaessasi kuluina tietyn prosenttiosuuden pääomasta. Tämän jälkeenhän lainasi käyttäytyy varsinaisen viitekoron mukaisesti, eli jos korkona on 12kk euribor niin maksat ihan sen saman mitä maksaisit ilman kattoakin (ainoana erona että korko ei voi nousta määritellyn katon yli, sen alla korko liikkuu ihan normaalisti). Tällä hetkellä näyttää vain siltä että olet silloin lainan nostaessasi maksanut turhasta. Ei sen kummempaa. Miksi siis haluaisit purkaa tuon katon? Minulla herääkin epäilys että puhut korkokaton sijaan kiinteäkorkoisesta lainasta, joka on sidottu lainanoton hetkellä laskettuun korkoon ja se korko on kok laina-ajan voimassa, ja käy tällä hetkellä kalliiksi johtuen päivän korkoeroista. Olisiko näin? Kiinteäkorkoisen lainan purkaminen tulee kalliiksi, tai ehkä paremmin ilmaistuna: joudut joka tapauksessa maksamaan sen korkoerotuksen pankille minkä he olisivat saaneet ajan kanssa. Riippuen jäljellä olevasta laina-ajasta (ja pääomasta) tuo voi olla huikeakin hinta.

 

[Rodion]

Siinä sinisilmäinen omasta ensimmäisestä asunnostaan juopumaan päässyt nuoripari saattaa ähkäistä pari kertaa sänkynsä ulkopuolellakin kun pääsee perille kasautuneista remonttitarpeista, sekä sen vaatimasta taloudellisesta uhrauksesta (jopa neliöhintojen tuplaus) että pakkoevakossa vietetyistä kuukausista...

Siksi jokaisen asunnonostajan olisi syytä tutustua termiin "korjausvelka":

http://www.rakennuslehti.fi/uutiset/lehtiarkisto/7705.html

Säännöllisesti toistuvia kalliita remontteja ovat mm. julkisivuremontti, linjasaneeraus, kattoremontti, parvekeremontti, ikkunaremontti, porraskäytäväremontti, lämmitysjärjestelmän remontit (osa mainituista saattavat sisältää jo mainittuja remontteja riippuen projektien toteutuksesta).

Kerrostaloasunnoissa soitto isännöitsijälle tai hallituksen pj:lle ja kyselyt, että milloin nuo on tehty tai ajateltu tehtävän. Kokonaisuudessaan puhutaan helposti yli tuhannen euron hintavaikutuksesta per neliö.

Eikä Suomessa vieläkään suostututa julkisesti puhumaan siitä että kiinteistöillä on elinikänsä, minkä päätteeksi ne on purettava. Haluaisitko sinä olla se jonon viimeinen joka on hankkiessaan maksanut asunnosta täyden hinnan mutta saakin lopussa omistaa vain kasan betonipölyä?

Tämä on erityinen pommi vuokratonteilla oleville kohteille. Siinä jää käteen vain siivouskulut, jotka tontin omistaja vaatii, kun talo puretaan ja mitään ei jää.

Mutta jostain syystä tätä purkuintoa kohdistuu lähinnä suunnilleen 70-luvulla rakennettuihin kohteisiin. Harva on vaatimassa Eirasta 1900-luvun alussa rakennettujen kivitalojen purkamista, koska ovat huonokuntoisia. Mistähän mahtaa johtua?

 

[Nickelback]

Kysymyksesi on hieman hämmentävä. Olet siis hankkinut lainallesi korkokaton, josta olet maksanut lainan nostaessasi kuluina tietyn prosenttiosuuden pääomasta. Tämän jälkeenhän lainasi käyttäytyy varsinaisen viitekoron mukaisesti, eli jos korkona on 12kk euribor niin maksat ihan sen saman mitä maksaisit ilman kattoakin (ainoana erona että korko ei voi nousta määritellyn katon yli, sen alla korko liikkuu ihan normaalisti). Tällä hetkellä näyttää vain siltä että olet silloin lainan nostaessasi maksanut turhasta. Ei sen kummempaa. Miksi siis haluaisit purkaa tuon katon?

Ei kyllä puhun ihan korkokatosta, eikä ongelma niinkään liity tuohon tän päivän korkoon jotta saisi halvemman koron, vaikka tuo tuli aikoinaan sidottua 12kk euriboriin ja sen korko oli silloin jotain 3% prosentin luokkaa. Lähinnä pointti miksi haluan purkaa sen on se, että se on niin kallis. Sama summa mitä tuo maksaa kk:ssa voisi yhtälailla lyhentää ylimääräisenä lyhennyksenä tuota lainaa ja 7 vuoden katon aikana korkokin saa nousta lähemmäs 6% prosenttiin ja useammaksi vuodeksi ja silti häviämme tuolla korkokatolla kun että samalla summalla lyhentäisi lainaa (jolloin myös lainan aika lyhenisi).

 

[Yläpesä]

Lähinnä pointti miksi haluan purkaa sen on se, että se on niin kallis. Sama summa mitä tuo maksaa kk:ssa voisi yhtälailla lyhentää ylimääräisenä lyhennyksenä tuota lainaa ja 7 vuoden katon aikana korkokin saa nousta lähemmäs 6% prosenttiin ja useammaksi vuodeksi ja silti häviämme tuolla korkokatolla kun että samalla summalla lyhentäisi lainaa (jolloin myös lainan aika lyhenisi).

Maksat siis korkokatosta jotain erillistä kuukausimaksua? Olen ollut käsityksessä että korkokattomaksu maksetaan kertamaksuna lainaa nostettaessa.

 

[Nickelback]

Maksat siis korkokatosta jotain erillistä kuukausimaksua? Olen ollut käsityksessä että korkokattomaksu maksetaan kertamaksuna lainaa nostettaessa.

Joo, siis maksamme korkokaton hintaa tavallisena lainana, jossa on tietysti kuukausittaiset erät. Niinhän se toimii. Ei tuommoista useamman tonnin summaa löytyny ihan takataskusta. :)

 

[tant gredulin]

Ihan lännessä on Variston ja Hämevaaran pientaloalueiden lisäksi Pähkinärinne josta kulkee muutama bussi Helsinkiin ja Myyrmäkeen. Lentokentällekin taitaa bussi numero 51 mennä suoraan, mutta vähän syrjässähän tuo on. Toisekseen Pähkinärinteessä asuu yllättävän paljon narkkareita, joten en voi suositella. Vihdintien itäisellä puolella on Vapaala/Rajatorppa jotka on ihan rauhallisia, peruslähiöitä juopoilla varustettuna, mutta kulkuyhteydet edelleen varsin heikot.

Ai täällä dissataan Päkyä? Kymmenen vuotta vierähti siellä, ja oikein mukava ja rauhallinen oli ainakin se 'vanha' osa, jossa asuin. Muutama askel metsään ja koirapuistoon, lähellä Lammaslampi, kauppa (ja möykkäjengi) sopivan kävelymatkan päässä. Hyvät yhteydet minusta - kaksi bussia stadiin, toinen Vihdintietä, toinen Pitskun kautta (tosin vain yksi suuntaansa ruuhka-aikoina) ja kolme Myyrmäkeen. Ei huono ollenkaan! Rajiksestakin menee Vihdintien varresta vaikka kuinka monta dösää, mutta ympäristönä ei niin idyllinen kuin Päky.

 

[Creed Bratton]

Ai täällä dissataan Päkyä?

No en nyt tiedä dissaamisesta, mutta kerroin oman mielipiteeni :) En ole siellä koskaan asunut, joten luotetaan ennemmin sinun mielipiteeseen.

 

[Kimmo_Ahteri]

Valtio kaavailee asuntojen myyntivoiton verotusta normaalin myyntivoiton tapaan sekä lisäksi asuntovelan korkotuen lakkauttamista.

Aika vakavaksi vetää jos on sattunut ostamaan esim. halvan kaksion 2000-luvun alussa pk-seudulta ja nyt esim. perheenlisäyksen johdosta olisi muutettava isompaan. Maksettavat verot:
- myyntivoitosta 30%
- varainsiinrovero 1,4% (?)
- (+välittäjän palkkio, muuttokulut, remonttikulut(ei verohelpotusta))

Muttaisiko vuokralle? Ei taida sekään kannattaa sillä luultavasti vuokratkin nousevat osittain edellä mainittujen seikkojen lisäksi ja kaiketi kiinteistöveroon on tulossa muutoksia. Asuminen ei ole ollut halpaa mutta ei se sitä tule olemaan jatkossakaan.

Mummoskenaario: Mummo on asunut koko elämänsä omakotitalossa Helsingissä ja nyt olisi aika muuttaa palvelutaloon. Kämppä rakennettu joskus sotien jälkeen ja hinta nyt 500t€. Myyntivoitto varmaan 450t€ ja siitä sitten verot. No mitäpä mummo vähän yli 100t€ tekisi...

(Toivottavasti mummo nyt ei joudu ihan noin paljoa maksamaan... )

 

[batman83]

- varainsiinrovero 1,4% (?)

Niin, ja mikäli muuttaa omakotitaloon, niin 4%. Ja 1,6 taitaa olla noissa osakkeissa. Tuntuu ehkä lahjaveron ohella Suomen turhimmalta verolta. Itsekin jouduin nykyisen kiinteistön ostaessa maksamaan tuota 4% omasta osuudesta, eli 3080€, kun ei ollut ensiasunto. Onneksi tuli aikaisempi talo laitettua vain omiin nimiin, niin säästi tässä sitten tuon vaimon osuuden verran.

Miettiipä, jos pariskunta hankkii ei ensiasunnon hintaan 350k€. Tuosta sitten maksat varainsiirtovero 14000€, ja mitä sillä saat. Et mitään. Jos lyöt vielä tuon varainsiirtoveron tuohon lainan jatkeeksi, niin tuommoisilla summilla maksat 2 vuotta lainaa (normaali korkotasolla, 25 vuoden lainalla), ennen kuin aloitat kämpän maksun takaisin.

 

[dana77]

Valtio kaavailee asuntojen myyntivoiton verotusta normaalin myyntivoiton tapaan sekä lisäksi asuntovelan korkotuen lakkauttamista.

Aika vakavaksi vetää jos on sattunut ostamaan esim. halvan kaksion 2000-luvun alussa pk-seudulta ja nyt esim. perheenlisäyksen johdosta olisi muutettava isompaan. Maksettavat verot:
- myyntivoitosta 30%
- varainsiinrovero 1,4% (?)
- (+välittäjän palkkio, muuttokulut, remonttikulut(ei verohelpotusta))

Muttaisiko vuokralle? Ei taida sekään kannattaa sillä luultavasti vuokratkin nousevat osittain edellä mainittujen seikkojen lisäksi ja kaiketi kiinteistöveroon on tulossa muutoksia. Asuminen ei ole ollut halpaa mutta ei se sitä tule olemaan jatkossakaan.

Näillä tiedoilla en vielä varmaksi väittäisi, että asuntojen hinnat tulevat nousevat, sillä muutokset tekevät myös asuntoihin sijoittamismielessä vähemmän kannattavan muodon, joten se laskee kysyntää mikä puolestaan laskee hintoja.

Itse olisin eniten huolissani siitä että aiheuttaako muutos sitä että asuntoja & taloyhtiöitä ei haluta remontoida arvonnousun pelossa.

Mummo on asunut koko elämänsä omakotitalossa Helsingissä ja nyt olisi aika muuttaa palvelutaloon. Kämppä rakennettu joskus sotien jälkeen ja hinta nyt 500t€. Myyntivoitto varmaan 450t€ ja siitä sitten verot.

Eiköhän tuossa ideassa ole mukana ole joku indeksi/inflaaatiotarkistus.

 

[Kimmo_Ahteri]

Näillä tiedoilla en vielä varmaksi väittäisi, että asuntojen hinnat tulevat nousevat, sillä muutokset tekevät myös asuntoihin sijoittamismielessä vähemmän kannattavan muodon, joten se laskee kysyntää mikä puolestaan laskee hintoja.

Näin varmasti tapahtuu. Mutta voiko asuntojen myyntivoitosta verottaa ns. takautuvasti? Eli jos on ostanut ennen veromuutosta niin onko asunto tuolloin verovähennyskelpoinen?

Tuleva kasvukausi ja verotuksen kiristys hillitsee kaikkien tavaroiden hintojen nousua. Vielä kun EKP alkaa nostamaan korkotasoa niin asuntojen hinnat eivät voi karata nykyisestä tasosta enää kovin korkealle. Ainakin Helsingissä pitää olla jo selkeästi parempaa keskiluokkaa omistaakseen suuremman perheasunnon. Ehkä ihmiset ostavat kerralla isomman asunnon eikä muuta kaksiosta kolmioon ja sitten neliöön.

Ja tuo mummoskenaario oli ihan kieliposkessa -heitto. Muutenhan itse tekisi tappiota jos pitkään on omistanut asunnon.

 

[Krupieeri]

Näillä tiedoilla en vielä varmaksi väittäisi, että asuntojen hinnat tulevat nousevat, sillä muutokset tekevät myös asuntoihin sijoittamismielessä vähemmän kannattavan muodon, joten se laskee kysyntää mikä puolestaan laskee hintoja.

Korjatkaa toki, jos olen väärässä, mutta tuo myyntivoittoverohan koskee jo nykyisiä sijoitusasuntoja. Verottomuushan on seurausta vain, jos asunnossa on asunut vähintään kaksi vuotta. Silmiini ei osunut sijoitusasuntoihin liittyen mitään valtavia lisäveroja, kun tuohon asiaan liittyvää uutisointia lueskelin.

 

[DAF]

Korjatkaa toki, jos olen väärässä, mutta tuo myyntivoittoverohan koskee jo nykyisiä sijoitusasuntoja. Verottomuushan on seurausta vain, jos asunnossa on asunut vähintään kaksi vuotta. Silmiini ei osunut sijoitusasuntoihin liittyen mitään valtavia lisäveroja, kun tuohon asiaan liittyvää uutisointia lueskelin.

Koskee kyllä, mutta tuleehan tuossa sijoitusasuntoihinkin ainakin tuottoa laskiessa merkittävä lisäverotus, jos lainakorkojen verovähennysoikeuden poisto menee läpi. 28% on kuitenkin saanut niissäkin vähentää.

 

[Silvio]

ASP-lainasta

Tietääkö kukaan onko ASP-lainan kilpailuttaminen johtanut siihen, että laina olisi kannattanut ottaa eri pankista mihin säästäminen on tehty? Hyposta ilmoittivat suoraan, että siirto ei juurikaan kannattaisi.

Luulisi ettei tuo lainanottovaiheessa eroa pankin kannalta normaalista asuntolainasta...

 

[Creed Bratton]

Tietääkö kukaan onko ASP-lainan kilpailuttaminen johtanut siihen, että laina olisi kannattanut ottaa eri pankista mihin säästäminen on tehty? Hyposta ilmoittivat suoraan, että siirto ei juurikaan kannattaisi.

Luulisi ettei tuo lainanottovaiheessa eroa pankin kannalta normaalista asuntolainasta...

Eikös ne ole samat säännöt joka pankille? Ainoastaan pankin lupaama lisäkorko tietääkseni vaihtelee ja en ole varma, että pitääkö joissakin pankeissa sitoa se asp-laina johonkin tiettyyn viitekorkoon. Toki sen ASP-tilin voi siirtää toiseenkiin pankkiin, mutta kai se laina kannattaa ottaa sieltä mistä parhaat ehdot koko asuntolainalle saa.

 

[Silvio]

Eikös ne ole samat säännöt joka pankille? Ainoastaan pankin lupaama lisäkorko tietääkseni vaihtelee ja en ole varma, että pitääkö joissakin pankeissa sitoa se asp-laina johonkin tiettyyn viitekorkoon.

Tätä itsekin oletan. Ehkäpä tuo Hypon vastaus tarkoittikin, etteivät he pysty kilpailemaan ns. oikean pankin kanssa marginaalissa tms. asioissa.