Mainos
  • Joulurauhan julistus
    Huomenna, jos Moderaattorit suovat, on meidän Jatkoajan armorikas joulupäivä; ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha, kehottamalla kaikkia tätä palstaa asiaankuuluvalla kirjoittelulla täyttämään sekä muutoin hiljaisesti ja rauhallisesti käyttäytymään sillä se, joka tämän rauhan rikkoo ja joulurauhaa jollakin laittomalla taikka sopimattomalla kirjoituksella häiritsee, on raskauttavien asianhaarain vallitessa syypää siihen rangaistukseen, jonka Moderaattorit ja säännöt kustakin rikoksesta ja rikkomuksesta erikseen säätävät.

    Toivotamme kaikille Jatkoajan kirjoittajille sekä lukijoille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2025.

Vuoden urheilija 2022

  • 48 353
  • 560

Kuuukko

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi
Koivun mailan katkeamisesta tuli mieleen tuoda esille eräänlainen virhetulkinta, jota on esiintynyt muissakin vastaavissa yhteyksissä. Suomessa on poikkeuksetta muisteltu Koivun mailankatkeamista tyyliin, että Suomi menetti siihen olympiakullan. Matsihan olisi ollut tilanteessa 2 - 2, jos maila ei olisi katkennut. Noin 50 % todennäköisyys on muuntunut suomalaisten mielissä melkoisesti.
Ennen kaikkea symboolinen hetki (Suomi-Ruotsi asetelma, ikuinen epäonni), voittomaali, momentumin kääntö jne. Viimeisellä minuutilla OJ:n nosto maalin edestä Lundqvistin mailan varteen. Onhan näitä. Vituttaa.

Mutta ilman tuota maalia olisi peli ollut täysin auki. Näissä tarinoissa joku hetki jää aina elämään ja tuohan se helposti on.
 

vitozzius

Jäsen
Vuonna 1974 ampumahiihdon kaksinkertainen maailmanmestari Juhani Suutarinen hävisi äänestyksessä sähköajanoton ME:llä 400 metrin Euroopan mestariksi juosseelle Riitta Salinille, vaikka oli saanut yli puolet annetuista ykkösäänistä. Tämän seurauksena sääntöjä muutettiin niin, että yli puolet ykkösäänistä saanut valitaan Vuoden urheilijaksi kokonaispisteistä riippumatta. Tätä "Lex Suutarinen" -pykälää on käytetty vain 1982, jolloin Rosberg sai vähemmän kokonaisääniä kuin Nykänen, mutta yli puolet ykkösäänistä.

Mutta entä jos Suomessa olisi Norjan malli, eli äänen saisi antaa vain yhdelle urheilijalle?
Vuoden 1974 jälkeen valinta olisi muutaman kerran ollut toisenlainen.

1990 Jari Kurri (111) - Päivi Alafrantti (102)
2004 Janne Ahonen (103) - Marko Yli-Hannuksela (69)
2012 Leo-Pekka Tähti (141) - Tuuli Petäjä-Siren (98)
- Tähti oli kokonaisäänissä vasta 3:s. Ruuskanen, jonka olympiapronssi kirkastui myöhemmin hopeaksi, sai 47 ykkösääntä. Olympiahopeallaan Ruuskanen olisi hyvin todennäköisesti kruunattu Vuoden urheilijaksi.

Tässä vielä Norjan äänestystulos.
 

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Onhan toki. Voimanoston ensimmäinen suomalainen maailmanmestari Taito Haara oli 10. vuonna 1977. Haara oli ammatiltaan rikoskomisario, ja hänen mukaansa on nimetty yli 400 kilon kyykkääjien "Taito Haara Klubi". Moninkertainen maailmanmestari Jarmo Virtanen kolkutteli kymppikärkeä useana vuonna ja ylsi sinne kahdesti. Vuonna 1991 Virtanen oli jopa 7:s vaikka jäi tuon vuoden MM-kisoissa ilman tulosta. Tuolloin äänestys saattoi olla jo ennen joulukuuta, joten tehtiin päätös että loppuvuoden urheilusuoritukset huomioidaan vasta seuraavan vuoden äänestyksessä. Niinpä Virtanen sai äänipottinsa edellisvuoden mestaruudellaan. "Hyvä, että jäin ilman tulosta. Pääsin kerrankin kymmenen parhaan joukkoon."
Sisätautien erikoislääkäri Raija Jurkko (o.s. Koskinen) oli Vuoden naisurheilija 1997.
Vuoden 2022 voimanostaja Emmeth Salo tunnettiin vielä 2014 Kalevan kisojen kuulafinaalissa nimellä Susanna Törrönen.

Ilmailussa purjelennon maailmanmestari Markku Kuittinen oli 10. vuonna 1987. Jussi Forss voitti viime vuonna siimaohjattavien taistelulennokkien MM-kultaa.

Moottoriveneilyssäkin näyttää Suomeen tulleen jonkinlainen MM-kulta. Tässä lajissa Guinnessin ennätyskirjaankin päässyt 1960-luvun hurjapää Stig-Olof Fagerström noteerattiin parhaimmillaan sijalle 11. vuonna 1963. Ainoa Top10:een murtautunut moottoriveneilijä on vuonna 1983 alle 250-kuutoisten MM-kultaa voittanut Esko Hakulinen. Vuoden moottoriveneilijä 1996 Pertti Leppälä (F1-sarjan MM-kakkonen) oli nopeuslaskun maailmanmestarina nimetty alppilajien parhaaksi 1986. Tänä vuonna parhaaksi moottoriveneilijäksi nimettiin Alec Weckström, jonka isä Michael oli kuninkuusluokan maailmanmestaruudenkin kahdesti voittaneen Sami Seliön tallikaveri 2000-luvun alussa. Seliö oli vielä viime vuonnakin F2-luokan MM-sarjan kakkonen.

Loppukevennykseksi vielä kansainvälisen voimisteluliiton ensimmäinen suomalainen aerobicin MM-mitalisti Nea Kivelä.




Jaa, totta, onhan voimanostajia tietenkin kympissä ollut! Siluettiampujaa ja pyöräsuunnistajaa (jälkimmäinen vähän yllättävää kyllä, ettei) en muista. Kummassakin on toki tullut menestystä. Kuittisen silloin suhteellisen paljonkin esillä olleen mestaruuden muistan hyvin, mutten sitä, että sillä ylsi kymppisakkiin.
 

Hakki#20

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Bayern München
Minun valinta on Valtteri Filppula
- olympiakulta
- maailmanmestaruus
- ensimmäisenä suomalaisena Triple Gold Clubiin

Tässä jutussa on lista vuoden 1999 valinnoista. Olihan se järkyttävän kova vuosi: top 10 listalla kaikki muut oli maailmanmestareita paitsi Teemu Selänne

 

Barnes

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tasuno Tasalakki
Ja yhtä laillahan siellä Tikkanen voitti Stanley Cupin 1990 eikä ollut Vuoden urheilija -listalla edes kymmenen parhaan joukossa. Miksi siis sama Stanley Cup oli niin paljon arvokkaampi Kurrin voittamana kuin Tikkasen voittamana, että siitä pitää vielä 30 vuoden jälkeenkin itkeä? Pudostuspeleissä Tikkanen teki enemmän maaleja kuin Kurri. Pisteissä Kurri oli yhden pisteen Tikkasta edellä.
Kurrista tuli tuolloin pudotuspelien kautta aikain paras maalintekijä, ja tosiaan ilman Gretzkyä mikä osoitti Jarin tason pelaajana. Elämänurapalkintohan se osaltaan olisi ollut.

1990 Alafrantista on tullut ikuinen keskustelun aihe, koska se antaa kasvot ikiaikaiselle joukkuelajit vs yksilölajit - väittelylle, itse Alafrantin suorituksessa tuskin kovinkaan monella on huomautettavaa.
 

heketsu88

Jäsen
Suosikkijoukkue
Dallas Stars Kärpät Joensuun Kiekkopojat ManU
Käykö illan spektaakkelin live-seuranta myös tämän otsakkeen alla?
Eiköhän se käy. Turha varmaan erikseen mitään Vuoden urheilija 2022 live-seuranta ketjua luoda, kun tämä on jo valmiiksi.
 

Individual

Jäsen
Suosikkijoukkue
Post-rock/ Post-punk

UnenNukkuja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Aika moni, kunhan on turkulainen
Kyllähän itsekin tämän soisin aika monelle. Perustelut vaan niin erilaiset. Kääääks.

Sykähdyttävimpään urheiluhetkeen en kauaa miettinyt, mitä klikkaan. Wilma Murron suoritus menee kyllä tunteisiin edelleen.
 

WarWas

Jäsen
Suosikkijoukkue
ÅIFK. Kaikki Fin maajoukkueet. 99+
Mitä vittua toi Harkimo tekee tuolla? Nojoo, puolueet...
 

WarWas

Jäsen
Suosikkijoukkue
ÅIFK. Kaikki Fin maajoukkueet. 99+
Harkimo puhuu, että jos ei tule kunnon läpinäkyvää raporttia rahoituksesta niin pitää tutkia tjsp...
EI VITTU oikeasti!!
 

Potku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet, Kivikova
Miten Yle osaa lähes kerta toisen jälkeen löytää ainakin yhden artistivalinnan aivan itse juhlaan sopivuuden ulkopuolelta? Kas kun ei Paleface..
 

Individual

Jäsen
Suosikkijoukkue
Post-rock/ Post-punk
Vuoden sykähdyttävävin hetki oli Jokereiden paluu kotimaan jääkiekkoiluun.
 

WarWas

Jäsen
Suosikkijoukkue
ÅIFK. Kaikki Fin maajoukkueet. 99+
Jatkoajan kummiurheilija nostaa Wilma Murron yli oman suorituksen!!
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös