Onhan toki. Voimanoston ensimmäinen suomalainen maailmanmestari Taito Haara oli 10. vuonna 1977. Haara oli ammatiltaan rikoskomisario, ja hänen mukaansa on nimetty yli 400 kilon kyykkääjien "Taito Haara Klubi". Moninkertainen maailmanmestari Jarmo Virtanen kolkutteli kymppikärkeä useana vuonna ja ylsi sinne kahdesti. Vuonna 1991 Virtanen oli jopa 7:s vaikka jäi tuon vuoden MM-kisoissa ilman tulosta. Tuolloin äänestys saattoi olla jo ennen joulukuuta, joten tehtiin päätös että loppuvuoden urheilusuoritukset huomioidaan vasta seuraavan vuoden äänestyksessä. Niinpä Virtanen sai äänipottinsa edellisvuoden mestaruudellaan. "Hyvä, että jäin ilman tulosta. Pääsin kerrankin kymmenen parhaan joukkoon."
Sisätautien erikoislääkäri Raija Jurkko (o.s. Koskinen) oli Vuoden naisurheilija 1997.
Vuoden 2022 voimanostaja Emmeth Salo tunnettiin vielä 2014 Kalevan kisojen kuulafinaalissa nimellä Susanna Törrönen.
Ilmailussa purjelennon maailmanmestari Markku Kuittinen oli 10. vuonna 1987. Jussi Forss voitti viime vuonna siimaohjattavien taistelulennokkien MM-kultaa.
www.ilmailuliitto.fi
Moottoriveneilyssäkin näyttää Suomeen tulleen jonkinlainen MM-kulta. Tässä lajissa Guinnessin ennätyskirjaankin päässyt 1960-luvun hurjapää Stig-Olof Fagerström noteerattiin parhaimmillaan sijalle 11. vuonna 1963. Ainoa Top10:een murtautunut moottoriveneilijä on vuonna 1983 alle 250-kuutoisten MM-kultaa voittanut Esko Hakulinen. Vuoden moottoriveneilijä 1996 Pertti Leppälä (F1-sarjan MM-kakkonen) oli nopeuslaskun maailmanmestarina nimetty alppilajien parhaaksi 1986. Tänä vuonna parhaaksi moottoriveneilijäksi nimettiin Alec Weckström, jonka isä Michael oli kuninkuusluokan maailmanmestaruudenkin kahdesti voittaneen Sami Seliön tallikaveri 2000-luvun alussa. Seliö oli vielä viime vuonnakin F2-luokan MM-sarjan kakkonen.
Loppukevennykseksi vielä kansainvälisen voimisteluliiton ensimmäinen suomalainen aerobicin MM-mitalisti Nea Kivelä.