Mace kirjoitti:
Se, että joku sanoo ärsyyntyvänsä jostain tyypistä, ei tarkoita automaattisesti sitä, että hän ei silti kokisi ko. tyyppiä "turhana". Kyse voi olla aivan yksinkertaisesti vain siitä, että tämä henkilö tunkee silmille suunnilleen joka paikassa eikä häntä siksi voi olla huomaamatta, oli asiaan kiinnostusta tai ei. Ja tuo alkaa vituttaa, riippumatta henkilön turhuusasteesta.
Loppupeleissä Susan Kuronen ei tunge esille missään muualla kuin iltapäivälehdissä, törkylehdissä kuten Seiska, ja asialehteä teeskentelevissä törkyjulkaisuissa kuten Seura, sekä nuorison kuuntelemissa "huippulaadukkaissa" aamuohjelmissa Kiss FM:n ja Radio Rockin taajuuksilla. Ei Kuronen ole esillä oikeissa uutislähetyksissä Yle:llä, tai sanomalehdissä kuin ehkä jollain pienellä maininnalla jossain syrjässä. Siksi on aika yleistävää sanoa Kurosen tunkevan pärstäänsä
"joka paikassa", etenkin jos vapaaehtoisesti kuuntelee tai lukee ko. ohjelmia ja julkaisuja. Se on oma valinta.
Jos ei osta niitä lehtiä joissa hän on kannessa, tai laittaa välillä radion päältä, on silti tuon kyseisen aviisin tai radiokanavan lukija/kuuntelija, kannattaa tuon linjan julkaisupolitiikkaa, on jossain määrin kiinnostunut ja utelias nimenomaan toisten ihmisten onnettomuuksistakin, sillä kuten olen sanonut, ei loputon onni kiinnosta uteliasta, halutaan nähdä myös se kun menee huonosti.
Jos ei osta tai kuuntele ko. lehtiä ja kanavia ollenkaan, tai joskus joutuu kuuntelemaan töissä tms., niin miksi välittää asiasta niin paljon että se käy ärsyttäväksi? Eihän suhde kosketa omaa elämää oikeasti mitenkään, vai koskettaako? Eikö asiaa voi ajatella ihan sellaisena kun se on, pelkkää hömppää kuten
Kauniit ja Rohkeat, yhtä kaukana omasta elämästä? Voiko elämä muka mennä noin pieleen joidenkin mainoksien ja lehdenkansien takia että se oikein rupeaa vituttamaan? Tiedän että pienet asiat aiheuttavat aina eniten päänvaivaa, mutta olisi kaikkien kannalta terveellisempää kun antaisimme sen olla lohjenneita kynsiä, outo ääni auton moottorista, turvottava maha, jotain arkisempaa.
Mace kirjoitti:
Tuo nojatuolipsykologisointisi siitä, kuinka nyt päivitellään julkisesti suhdettaan revittelevää, koska sitä ei tarvitse sanoa päin naamaa, pitää varmasti paikkansa joidenkin kohdalla, mutta en minä lähtisi sitä kyllä yleistämään. Jos esimerkiksi omassa tuttavapiirissäni löytyisi tuollaista toimintaa harrastava, en näkisi mitään ongelmaa ilmaista hänelle näkökantaani.
Olet oikeassa, ilmaisin asiani huonosti. Osalle on helppoa ja normaalia puhua asioista suoraan, mutta yleistettävissä on se että se viha tuollaista käyttäytymistä kohtaan kumpuaa nimenomaan siitä että on nähnyt jossain vaiheessa samantyylistä käyttäytymistä lähipiirissään, osaa jossain määrin samaistua jomman kumman osapuolen puolelle. On varmasti myös naisia jotka samaistuva Susaniin koska "paskiainen jätti", ja myös naisia jotka ovat itse piinanneet exäänsä revitellen, mutta nyt tuomitsevat Susanin. Noh, miehiä kans.
On silti myös niin että Suomi on täynnä nimenomaan ihmisiä joille tunteidenilmaiseminen ja mielipiteen sanominen ei ole kovin helppoa, sillä Suomi ei ole erityisen sosiaalinen tai avoin maa, suomalainen ei puhu etenkään omista tunteistaan kovin herkästi suoraan. En myöskään usko että on olemassa yhtään firman sauna-iltaa, tai firmaa, jossa pienen humaltumisen jälkeen ei puhuttaisi paskaa selän takana, tai paikalta poissaolevista, tyyliin "mä melkein sille sanoin", ehkä lukuunottamatta kolmen hengen firmoja, Tommy Tabermania, ja David Krokett Ry:n tapahtumia.
Keskustelupalstat ovat toinen paikka ilmaista tunteitaan voimakkaammin kuin oikea elämä. Keskustelupalstat tietysti myös pelkkänä fonttivilinänä vaikuttavat lukijoiden mielikuvien perusteella aggressiivisemmilta kannanotoilta kuin asia oikeasti on, oikeassa elämässä keskustelu on yleensä rauhallisempaa. Ainakin aluksi, ha ha!
Mace kirjoitti:
Toisaalta hän tuskin tulisi aina kaupassa käydessäni tai kadulla kävellessäni kertomaan minulle temppujensa uusista käänteistä, joten silloin asia ei minua juurikaan häiritsisi, koska eihän se minulle kuuluisi (ainakaan, jos lähipiirini ei olisi osallisena siinä) eikä minun olisi siitä pakko kuulla, jos en haluaisi.
Ei sinun ole pakko välittää niistä lööpeistäkään niin paljon kuin nyt välität. Tai aamushown löpinöistä. Ajattele positiivisesti.
Mace kirjoitti:
Toisekseen en ole kyllä kanssasi samaa mieltä siitä, että ne tuhannet, jotka hoitavat eronsa huonosti, olisivat suoraan rinnastettavissa tähän Vanhaseen panoon, joka tekee asiasta julkisen valtakunnallisella tasolla ja raapustaa asiasta kirjan. Mielestäni asioiden julkisella revittelyllä ja kirjan tekemisellä on aika iso ero tietyllä tavalla arkipäiväiseen, ikäviä sävyjä saavaan suhteen selvittelyyn, johon tuhannet tavikset syyllistyvät jatkuvasti.
Mittakaava revittelylle on aika monessa paikassa nimenomaan siitä kiinni kuinka suuri revittelyn kohde on, ei siitä kuinka "turha" revittelee. Suomi on pienien piirien ja mittakaavojen maa. Kylä, urheiluseura, firma, pikkukaupunki, kaupunginosa. Moni joutuu vaihtamaan työpaikkaa ja elämäänsä jonkun suhdehomman takia. Aika monelle maajussille tai jussittarelle on oikeasti paljon isompi ja elämän kannalta haitallisempi asia se, että koko maalaispitäjä on kuullut (mahdollisesti myös valheita) hänen asioistaan, kuin Vanhaselle se että hänen tilapäinen pesänsä säälii itseään iltapäivälehtien lööpeissä, sillä loppupeleissä maajussin loppuelämä voi olla yhtä piinaa, Vanhasen todennäköisesti hyötyessä näistä sympatioista. Täytyy nähdä se kokonaiskuva eikä vain pinta.
*****
Olet oikeassa että saivartelen, ja se että koen Kurosen lähinnä positiivisena MILFinä, johtunee siitä että silloin tällöin on sadistisen mukavaa nähdä toisten hampaidenkiristelyä ja kärsimystä, etenkin jos kyseessä on suhteellisen "harmiton" asia, kuten nyt tämäkin pääministerin suhde josta on pääministerille loppupeleissä enemmän hyötyä.
Jaahas, minun pitää lähteä nyt paskalle. Toivottavasti ei tule likainen suhde.
~CHEERS!!!