Tuon jokseenkin puolueettomana oman näkemykseni soppaan. Mielipiteeni on se, että ennen kuin tuomitsee Tapparan, on määriteltävä, puhutaanko lajin pitkän aikavälin kehityksestä vai siitä, syyllistyykö Tappara kentällä vääryyksiin.
Jääkiekko pelinä on menossa suuntaan, josta jokaisen on syytä olla huolissaan. Pelaajien väliset tasoerot ovat pienentyneet, jonka lisäksi runsaankin roikkumisen ja koukkimisen sallivat säännöt tasoittavat pelit nihkeiksi puurtamistapahtumiksi. Tämä aiheuttaa vähämaalisia nuhjausotteluita, joissa luovuus ja individualismi katoavat. Kahvaamiseen syyllistyy varsin usein Tappara, mutta myös muutamat muut joukkueet.
Se, että Tappara kahvaa, ei ole kuitenkaan pelkästään Tapparan vika. Mikäli tuomarit eivät kahvaamiseen reagoi, kahvaaminen on sallittua ja Tappara pelaa viisaasti sääntöjen äärirajoilla. Se käyttää voiton tavoitteluun juuri ne keinot jotka sallitaan. Kun joukkue on lisäksi äärimmäisen kurinalainen, osaa pelata tuloksesta ja on hyökkäyspäässä riittävän taitava, kärkipaikkaa voidaan pitää ansaittuna. Kirvespaitojen esittämä kiekko ei ole Suomen kauneinta, mutta tällä hetkellä kiistatta tehokkainta.
Sunnuntain ottelussa mailahäirintä näkyi silmiin, mutta on todettava, että porilaisetkaan eivät olleet puhtaita pulmusia (mm. erittäin paha polvitaklaus). Ottelun voitti joka tapauksessa parempi joukkue.