No kaiken julkisen keskustelun myötä selvisi aika nopeasti, ettei asiassa olekaan mitään ongelmaa. Mutta se keskustelu kuitenkin tarvittiin, jotta asiassa päästiin eteenpäin. Sitä ennenhän useimmat homourheilijat taisivat olla kaapissa. Nykyään harvaa taitaa edes kiinnostaa, onko joku urheilija homo vai hetero. Ja näin sen pitää ollakin.Hyvin sanottu, vaikka toisaalta ei tässä olisi pitänyt olla kolmetoista vuotta sittenkään minkäänlaista ongelmaa.
Enpä usko, että asian tila on näin ruusuinen. Olisi kuvitellut, että 2020-luvulla rasismikaan ei olisi enää ongelma urheilussa, mutta niin vain sekin on nostanut merkittävästi päätään. Seksuaalivähemmistöjen kohdalla asia on pitkälti edelleen piilossa ja uskallan väittää, että hyvin moni urheilija ei vieläkään uskalla olla aidosti oma itsensä. Tekemistä riittää edelleen.Nykyään harvaa taitaa edes kiinnostaa, onko joku urheilija homo vai hetero. Ja näin sen pitää ollakin.
Toivoisimme todella, että näitä asioita voisi käsitellä ilman mainittavaa riskiä kiihtyneistä mielipiteistä. Mutta vaikka yleinen ilmapiiri onkin muuttunut melkoisen paljon jo ketjun alkusivujen meiningeistä, kokemuksiemme mukaan riski kaikenlaiselle typerälle meuhkaamiselle on vieläkin ikävän suuri. Tässä asiassa on toki menty huomattavasti parempaan suuntaan ja toivottavasti positiivinen kehitys jatkuu ja tällainen aihe olisi jokin päivä aivan tavanomainen.Pidän outona, että tämä ketju on Löylyn puolella. Ei oikein vastaa omaa käsitystäni siitä, missä huippu-urheilevan homon asioita ja erityisesti omaa suhtautumista siihen voi käsitellä. Että asia olisi jotenkin kuuma ja hyvin erilaisia, kiihtyneitä mielipiteitä tuottava. Nykyään vapaa keskustelu istuisi paremmin, jos vuosien takainen ketju ylipäätään pitää nostaa henkiin. Ehkäpä @Moderaattorit asiaa pohtivat?
Toisaalta onko kyseessä suuntautumissokeus, jos katsojaa ei urheilijan asiaankuulumaton seksuaalinensuuntautuminen kiinnosta? :)No kaiken julkisen keskustelun myötä selvisi aika nopeasti, ettei asiassa olekaan mitään ongelmaa. Mutta se keskustelu kuitenkin tarvittiin, jotta asiassa päästiin eteenpäin. Sitä ennenhän useimmat homourheilijat taisivat olla kaapissa. Nykyään harvaa taitaa edes kiinnostaa, onko joku urheilija homo vai hetero. Ja näin sen pitää ollakin.
En voisi koskaan kannustaa huippu-urheilevaa homoa. Todella perverssiä touhua minusta. Miksi pitää tällainenkin jo urheiluun sekoittaa?
Älä @Creed Bratton kiusaa vanhaa miestä. Vuonna 2009 saattoi tuollaista joku kirjoittaakin julkisesti, mutta nykyään sen seurauksena nautittaisiin banaania. Ajat ja tavat ovat muuttuneet.
Toi muutaman vuoden takainen paljastus maajoukkueiden (jalkapallo, käsipallo, jääkiekko) rookietyttöihin kohdistuvasta seksuaalisesta ahdistelusta ja seksuaalisiin tekoihin painostamisesta jäi loppujen lopuksi yllättävänkin vähäiselle huomiolle. Toivottavasti tällainen kulttuuri on saatu kitkettyä pois juurineen."Painostusta ja ahdistelua – entiset Suomen jalkapallomaajoukkueen pelaajat kertovat - MTVuutiset.fi" Painostusta ja ahdistelua – entiset Suomen jalkapallomaajoukkueen pelaajat kertovat
"Kommentti: Seksuaalinen häirintä voi tuhota urheilu-uran - MTVuutiset.fi" Kommentti: Seksuaalinen häirintä voi tuhota urheilu-uran
Kyllä tuo on ollut ainoastaan paskaa sarkasmia. Koskaan ei ole ollut homoja mitään vastaan, kun kasarilta lähtien on muutama ollut, ja on edelleen frendeinä. Asia on jostain syystä aina ollut minusta luonnollista, vaikka olenkin syntynyt -68 ja muutenkin juntti.Ei ole ehkä reilua lainailla jotain 13 vuoden takaisia viestejä, mutta ihan mielenkiinnosta onko sinulla kanta muuttunut tähän asiaan vuosien varrella?
Ottaen huomioon, kuinka nuivasti suhtaudutaan mihinkään punkstoo/meetoo- juttuihin, en pidättelisi hengitystä sen suhteen.Toi muutaman vuoden takainen paljastus maajoukkueiden (jalkapallo, käsipallo, jääkiekko) rookietyttöihin kohdistuvasta seksuaalisesta ahdistelusta ja seksuaalisiin tekoihin painostamisesta jäi loppujen lopuksi yllättävänkin vähäiselle huomiolle. Toivottavasti tällainen kulttuuri on saatu kitkettyä pois juurineen.
Tuohan on iljettävää käytöstä johtavilta pelaajilta, enkä haluaisi heitä maajoukkueisiin tai johtotehtäviin. Vaikka se ei välttämättä olisi rikollista en haluaisi tuollaisia ihmisiä nähdä missään asemassa.Toi muutaman vuoden takainen paljastus maajoukkueiden (jalkapallo, käsipallo, jääkiekko) rookietyttöihin kohdistuvasta seksuaalisesta ahdistelusta ja seksuaalisiin tekoihin painostamisesta jäi loppujen lopuksi yllättävänkin vähäiselle huomiolle. Toivottavasti tällainen kulttuuri on saatu kitkettyä pois juurineen.
Tämä pätee myös tuomareihin, jopa huomattavasti laajemmin. Ei juuri liene lajeja eikä sarjatasoja, joiden otteluissa ei hyvin usein olisi tuomarina "homo".Melkein niin kauan kuin muistan, on pelikentillä ollut urheilevia homoja. Kotiotteluissa yleisö kannustaa heitä aina innokkaasti, mutta vierasottelussa sama pelaaja saa kuulla: "Helvettiin sieltä saatanan homo!"
Enpä muista onko tähän tullut jo otettua kantaa, mutta otettakoon nyt. Kyllä voin. Ainoa poikkeus on jos jostain syystä ko. urheiluja tekisi homoudestaan suuren numeron ja muuttaisi urheilun priden jatkoiksi. Minua nimittäin ärsyttää joissakin homoissa se, että heillä ei tunnu olevan muuta elämää seksuaalisen suuntautumisensa ulkopuolella, vaan se määrittää ihan kaikkia asioita ja täytyy nostaa framille joka tilanteessa. Mutta, siis voin kannattaa homoiksi tietämiäni urheilijoita.
Tämä oli lähinnä hypoteettinen mahdollisuus. Kumpikaan mainitsemistasi ei ole eikä nyt tule äkkiseltään mieleen yhtään esimerkkiä.Mihin tässäkin nyt sitten se raja vedetään? Onko esim Senni Salminen tehnyt asiasta mielestäsi liian suuren numeron? Entä Ari-Pekka Liukkonen?
Tuo lakaistiin kyllä totaalisesti maton alle. Syykin siihen on valitettavan selvä. Kaijansinkolla ei käynyt aivan samalla lailla.Toi muutaman vuoden takainen paljastus maajoukkueiden (jalkapallo, käsipallo, jääkiekko) rookietyttöihin kohdistuvasta seksuaalisesta ahdistelusta ja seksuaalisiin tekoihin painostamisesta jäi loppujen lopuksi yllättävänkin vähäiselle huomiolle. Toivottavasti tällainen kulttuuri on saatu kitkettyä pois juurineen.
Omissa silmissäni raja menee siinä että sitä tuodaan jatkuvasti esille ja varsinkin sitten kun esim. valintatilanteissa aletaan vaatimaan homokiintiöitä tai kitisemään ettei valituksi kun on homo. Urheilun ulkopuolella itselläni oli työyhteisössä aikoinaan homoseksuaali joka jaksoi toitottaa suuntautumistaan joka hemmetin välissä ja sitä kitinän määrää vastoinkäymisten kohdatessa. Kaikki ongelmat johtui kun ympäristö karsastaa häntä koska on homo. Oikeassa kyllä oli, että häntä karsatettiin, mutta lähinnä siksi että oli raivostuttava vikisijä. Vastaavasti on homoseksuaaleja kavereita jotka ei tee asiasta minkäänlaista numeroa. Ei kaveripiirissä, eivätkä voisi kuvitellakaan menevänsä hihhuloimaan mihinkään pride-kulkueisiin tai vastaaviin.Mihin tässäkin nyt sitten se raja vedetään? Onko esim Senni Salminen tehnyt asiasta mielestäsi liian suuren numeron? Entä Ari-Pekka Liukkonen?
Minulla on ollut työkaverina homo, joka oli vähän kuin kompromissi näistä; esiintyi, elehti ja puhui perheasioistaan avoimesti niin steretyyppisen homon tavalla kuin mahdollista, mutta ei lähennellyt ketään, pukeutui normaalisti ja hoiti työnsä ja tehtävänsä kitisemättä ja valittamatta.Urheilun ulkopuolella itselläni oli työyhteisössä aikoinaan homoseksuaali joka jaksoi toitottaa suuntautumistaan joka hemmetin välissä ja sitä kitinän määrää vastoinkäymisten kohdatessa. Kaikki ongelmat johtui kun ympäristö karsastaa häntä koska on homo. Oikeassa kyllä oli, että häntä karsatettiin, mutta lähinnä siksi että oli raivostuttava vikisijä. Vastaavasti on homoseksuaaleja kavereita jotka ei tee asiasta minkäänlaista numeroa. Ei kaveripiirissä, eivätkä voisi kuvitellakaan menevänsä hihhuloimaan mihinkään pride-kulkueisiin tai vastaaviin.