Meillä kun oli sama show edessä, niin ilmoitin, että hempeät värit ja kaikenlaiset kasvisten kuvat ovat sitten ehdottomasti ei-listalla. Muuten on sama, minkälaiset kankaat ikkunoiden pieliin laitetaan. Ajattelin, että näin pääsen helpolla.
Pääsinkö? Ja paskat. Tuntitolkulla tuli roikuttua ihmettelemässä toinen toistaan rumempia kankaita jossain helvetin kangasliikkeissä, joissa aina oli kuuma ja vähintään kolme tylsyyttään korvia riipivästi kitisevää pikkumukeloa äitiensä helmoissa roikkumassa. Sanomattakin on selvää, että minulle kelpasi juuri ne verhot, jotka vaimo tuskastuttavan pitkän vertailun, jahkaamisen ja mielenmuuttelun jälkeen vihdoin sai valittua. Sainpahan sentään maksaa ne verhot, ja kalliit oli.
Tuosta on tosin jo sen verran aikaa, että se vituttaa enää vain vähän.