Voiko väsymyksen aiheuttamaan vitutukseen kuolla? Ärsyttää kun on olemassa sellaisia ihmisiä joille se 5-7 tuntia unta riittää vallan mainiosti koko päivän askareisiin.
... Voiko ihminen siedättyä ja oppia nauttimaan elämästä lyhyemmillä unilla vai tuunko koko elämäni tarviimaan unta lähes puolet päivästä..
KuumaaKamaa... tiedän, että on vähän etiketin vastaista tulla neuvomaan toista vitutusketjuun, mutta kun kysyit, niin vastataan..
Tuohon vähempään unentarpeeseen pitää todellakin totutella pikku hiljaa, jos siihen on halua tai (useimmiten pakotettua) tarvetta elämänmuutoksen myötä. Ei se onnistu niin, että normaalisti vetää 9 tunnin yöunet ja sitten yhtääkkiä muuttaa ne 6 tuntisiksi.Tai no tietysti onnistuu, mutta joitakin viikkoja on varmasti v***n väsynyt, kun kroppa ja koppa ei ole vielä muutokseen tottunut. Minä nukun normaalisti 6-7 tunnin yöunet ja jos mahdollista, lounaalla ns. 20-30 min power-napin. En ole juuri koskaan väsynyt, en edes herätessä.
Sitten omaan vitutukseen... eli lentomatkustamiseen. Nuoruuden innostus vaihtui vuosien varrella rutiiniksi ja sitten sen sietämiseen välttämättömänä pahana. Viimeisen vuoden ajan lentäminen on alkanut vituttaa enemmän ja enemmän. Kaikki se siirtyminen, aamuyön heräämiset, aikaerosta toipuminen, kiristyneet turvatoimet kentillä, mulkut ja joustamattomat virkailijat kentällä, joille pitää opettaa heidän oma työkuvansa jne... Tiedän... duuniahan tämä ja ei pitäisi valittaa, mutta en kyllä tätä nykyistä työsopimusta allekirjoittaessani arvannut, että tähän liittyy näin paljon matkustamista. Vituttaa taas valmiiksi lähteä reissuun huomenna, juuri kun on kotiutunut parin viikon reissusta. Vituttaa myös se, että kun itsellä olisi harvoin mahdollisuus rauhoittua (..siis olla ihan vaan kotona, joka on erittäin jees paikka), niin vaimoke kinuaa... minnepä muualle kuin - vittu - lomalle joka tarkoittaa lisää lentämistä. OK, tiedän, että elämässä on suurempiakin vitutuksen aiheita kuin tämä ja itse aiheutettua tämä(kin) vitutus on, mutta silti!