Vituttaa naapurit. Meillä on autokatoksessa vierekkäiset paikat, heillä pääty, eli seinä toisella puolen ja me toisella puolen. Nämä runkkarit ajavat jatkuvasti autonsa niin, että seinään jää ihan helvetisti rakoa mutta taas meidän puolella tilaa ei ole nimeksikkään. Heillä on kaksi pientä lasta, joten ymmärrän että ei haluta kolhia autoa, mutta voihan sen perkeleen kärryn siirtää kun lapset on ulkona autosta.
Viimeksi tilanne oli se ettei meidän vänkärinpuolelta mahtunut ulos vaikka ajoin auton aivan toiseen laitaan. Kävin sitten ystävällisesti sanomassa että voiskos autoa jatkossa ajaa heidän ruutuun, ei meidän ruutuun. Vastauksena kerrottiin että he kömpivät vänkärin (eli sen seinän puolelta jossa sitä tilaa on) ulos koko perhe, jotta mahtuvat kulkemaan. Ja meidän tulisi tehdä sama (paitsi tietty kuskinpuolelta) ettei lapset kolhi autoja. Käsittämätöntä. Meidän pitäisi hyppiä yhden vitun oven kautta ettei naapurin lapset kolhi autoa. Joillain se todellisuudentaju tosiaan hämärtyy joskus ja pahasti. En nyt tiedä että miten tässä pitäisi toimia, ei ole halua ruveta tappelamaan naapurin kanssa, mutta ei mua oikeasti kiinnosta antaa periksikäään koska lapset.
Samainen naapuri valitti vasta että meidän koira haukkuu kun heidän lapset leikkivät meidän takapihalla. Tuossa on tuo pihan leikkialue takapihan vieressä, joten ymmärtäähän sen että lapsilla välillä hämärtyy rajat ja leikki laajenee. Mutta että meidän pitäisi tehdä koiralle jotain koska se haukkuu kun sen reviirillä on ylimääräistä porukkaa. Ollaan muutenkin ilmeisesti tuon koiran takia erityistarkkailussa, kun sattuu olemaan pihan ainoa koira.
Hattu päästä kaikille normaaleille ja kunnollisille vanhemmille. Tykkään lapsista mutta ei pää kestä näitä vitun aaseja jotka olettavat että maailma pyörii heidän mukaansa koska heillä on lapsia.