Se olo. Kun aiemmin huomaat koulun kentän jäädytysvuoron osuvan iltavuoroviikolle etkä laiskuuttasi viitsi sitä vaihtaa. Ja kun vihdoin kolmantena päivänä viitsit vääntäytyä sitä jäädyttämään töiden jälkeen tuossa puoli yhdeltätoista. Et viitsi mennä ennen töitä koska et halua olla näsäviisaiden ala-asteelaisten arvosteltavana siellä puolelta päivin. Olet ottanut "fiksuna" kaverina töihin lähtiessäsi mukaan toppahaalarit, toppatakin ja toppasaappaat. Koko päivänä ei lunta ole satanut ja ilma on mukavan leuto. Ja kun sinne koululle pääset ja alat tempoa niitä toppahousuja jalkaan, niin muistat samalla hetkellä ettet laittanut pitkiä kalsareita jalkaan töihin lähtiessä, etkä myöskään muistanut että ne toppahaalarit repesivät haaroista koko matkan alaselkään asti viime talvena pulkkamäessä. Ja kun muuten leuto päivä onkin aukealla paikalla aika pirun kylmä ja tuulinen.
Niin se olo, on aika vitun priceless.
Niin se olo, on aika vitun priceless.