Kyllä se tää julkinen terveydenhuolto osaa pänniäkin, vaikka se yleisesti ottaen toimiikin. Kohta viikon ollut kipeänä ja tänään oli tarkoitus poiketa tohtorisetää moikkaamaan, josko saisi vaikka antibiootit ilmiselvään poskiontelotulehdukseen ja pari päivää saikkua että saa kasattua itsensä edes etäisesti kyvykkääseen kuntoon.
Noh, seikkailu alkaa kahdeksalta aamulla, jolloin paikallisen terveysaseman ajanvaraus aukeaa. Varattu, varattu, varattu, oujeetäähänhälyttää...siihen asti kunnes katkeaa, varattu, varattu, ajanvaraus on ohi. Tästäpä sitten kohti keskussairaalan päivystystä, jossa on sitten ennen hoidettu sikäli kun paikalliseen persreikään ei ole yhteyttä saatu (-nimim. kaksi kertaa saanut päivystysajan kolmessa vuodessa kun on tarvinut). Sielläpä sitten Tantor itse katselee nenänvartta myöten ja hokee joka kysymykseen "tämä ei ole päivystysasia, vaan tämä pitää hoitaa paikallisella asemalla". Kun koitin selvittää mikä hänen mielestään sitten ON päivystysasia tässä tilanteessa ja miten paikallisessa mitään pitäisi hoidattaa kun sinne ei ikinä pääse, vastauksena oli hiljaisuus.
Kaiken logiikan riemuvoitto, josta toki pitänee olla tietyllä tasolla kiitollinen, oli sitten lopullinen ratkaisu. Tämäeiolepäivystysasia-mantra katkesi siihen kun naama norsunvitulla oleva sisar hento valkoinen tiedottaa että hän varasi minulle ajan noin kahden tunnin päähän, täysin toiselle puolelle kaupunkia. Yhtäkkiä asiaa ei siis olekaan pakko hoitaa paikallisessa, vaan joku muukin paikka kelpaa, paitsi hänen päivystyksensä. Kaipa siinä sitten pykälien mukaan mentiin, mutta eipä se juurikaan lämmitä. Ainoastaan vituttaa.