Vitutusketju

[Vanha Len]

Olen tässä kohta kolmisen kuukautta itkenyt freelancehommien palkan perään, ei saatana kuulu sitten millään. Vituttaahan tällainen, sitä pikkuisen odottaa jo että pääsee elämään.

Itse odotan parilta asiakkaalta maksua. Ei mitään megalomaanisia summia mutta saisi taas itse maksettua muutamia yrityksen laskuja. Tää on niin tätä saatanan noidankehää, että laittaa vituttamaan...

 

[king of the jungle]

Sun kaveri tuli himaan?

Heheh ei sentään. Vaikka aika mahdollista tuokin, mutta ei tässä tapauksessa.

 

[Aces]

Vituttaa nuo konsulttifirman tekemät soveltuvuustestit, voi vittu mitä ihmisten kiusaamista! Ja sit vielä kun lausunto meikäläisestä on sellaista tuubaa, että sinne meni työpaikkaa (niin luulen), VITTU!

 

[Wilson-]

Juuri nyt vituttaa sellainen asia kuis oma suu! Aiemmin olenkin täällä aftoista marissut, mutta nyt meni yli kun kieleen tuli jokin kipeä rakkula joka on ollut siinä jo noin viikon eikä lähde pois. Aftasta tässä tuskin on kysymys. Tämän lisäksi ikenessä haava, jonka paraneminen on kestänyt jo noin kaksi viikkoa. Se sentään alkaa jo hellittää.

 

[Freddie Freeloader]

Viimeaikaisten viestien perusteella tuntuu, että voisin vaihtaa osia jonkun vapaaehtoisen kanssakirjoittajan kanssa ja viettää vaikkapa kuukauden rahatonna ja akatonna, kenties myös ilman töitäkin. Sillä ehdolla, että vaihdokki hoitelee hommani ja kantaa stressini sillä aikaa kun olen muualla.

Niin se on, että ihminen ei osaa arvostaa asioita jotka ovat arkielämän itsestäänselvyyksiä. Olen minäkin aikanani ollut akaton ja rahaton ja ihmetellyt kuinka ihmeessä tässä elämässä selviää eteenpäin.

Nyt on vaimo ja lapsi, omakotitalo, kolme autoa sekä hyväpalkkainen työ. Käyttötilillä näytti olevan rapiat neljä tonnia kun viimeksi katsoin. Silti ihmettelen edelleen, kuinka tässä elämässä selviää eteenpäin.

Juon liikaa viinaa, maksan psykiatrille n. 130 €/tunti kun käyn kertomassa hänelle että juon liikaa viinaa ja laskun aiheuttamaan vitutukseen juon lisää viinaa. Järkevää? Olen aina luullut, että tämmöistä tapahtuu vain amerikkalaisissa ihmissuhdedraamoissa tai HBO:n laatusarjoissa. Onko tämä nyt se "American Beauty", jota elän parhaillaan?

Nauttikaa hyvät ihmiset ajastanne niin kauan kuin se on teidän omaanne.

EDIT: Tarkennetaanpas tähän vielä, että en suinkaan ole nuoruudessanikaan jäänyt paitsi oikeastaan mistään jota yrittäisin tässä surkutella. Ei ei, kun syksyn opintolaina (n. 5000 mk siihen aikaan) tilille rapsahti niin kyllä se yleensä saatiin sileäksi ensimmäisen kahden-kolmen viikon aikana BA:ssa. Loppuvuosi sitten makaronilla ja tonnikalalla (siihen aikaan tonnikala oli jokseenkin halvinta proteiinipitoista ruoka-ainetta, nykyäänhän se maksaa enemmän kuin jauheliha) sekä purkkihernekeitolla.

Opintoihini käytin vaatimattomat 12 vuotta, tosin ajauduin kyllä alan töihin kesken opintojen kuten useat muutkin, mutta kohdallani ei todellakaan voida puhua mistään "kansankunnan nuori kyky" -kuviosta vaan pikemminkin päinvastoin.

Siitä huolimatta olen tänään täällä missä olen ja kiitollinenkin on syytä tietysti olla. Ehkä olen tilastojen vaatima poikkeustapaus, mutta opiskelussa tehokkuus, nopeus ym. vastaavat eivät kuitenkaan näemmä aina kulje käsi kädessä tulevan työuran kanssa.

Minusta oli hyvin lähellä tulla ikiteekkari, mutta päätin punnertaa ja valmistuin kuitenkin. Kannatti, ehdottomasti. Tämä kannustuksena niille N-vuosikurssin opiskelijoille, jotka ovat jo työelämässä ja pohtivat, kannattaako valmistua laisinkaan. Kaksitoista vuotta surkeaa opiskelua, viitisen vuotta DI:nä työelämässä ja hoplaa, olen tulosvastuullisen yksikön johtaja sekä yrityksen johtoryhmän jäsen. Tällaista olisi turha kuvitella tekn.yo -statuksella.

EDIT II: Viestini oleellisin sisältö on, että on mahdollista saavuttaa tavoitteensa ennemmin tai myöhemmin ja myös ylittää ne, jos on riittävästi tahtoa. Mutta yhtä lailla on myös hyväksyttävä, että elämässä tapahtuu asioita, jotka eivät ole meidän hallittavissamme. Kaikki meistä eivät ole syntyessään Alexander Stubbeja.

Elämäni vaikein paikka ei ole ollut punnertaa lopputyötäni valmiiksi vaan istua keskoskaapin vieressä seuraamassa vastasyntyneen tyttäreni kamppailua voimatta tehdä itse yhtään mitään.

 

[masaman]

Sanoppa muuta. Itseänikin vituttaa nämä bensalenkkariammarit joilla ei ole mitään tyylitajua tai kunnioitusta tuota saksalaisen insinöörityön taidonnäytettä kohtaan.

Jollakin perhanan pienimunaisella oli niin kiiru taas BMW:llään Eerikinkadulla, että piti oikein 80km/h ajella korttelin verran?? Mikä ajaa ihmisen kohnottamaan tuollalailla kaupunkialueella... Pitää myöntää, että ensimmäistä kertaa koetin kurkkia rekkaria ylös ja soittaa poliisille, että käyvät kysymässä kiireen syytä. Vituttaa! Turpaan tuollaisia paskiaisia!

 

[Speedye]

Vituttaa ihmisten epärehellisyys.. Viikonloppuna tuli oltua kaverin luona bileissä jossa oli paljon muutakin porukkaa.. Noh, ajattelinpa sitten jättää takkini kaverin luokse ettei tarvitsisi maksaa narikkaa baarissa.. Baarista tultuani huomasin riemukseni, että takkia ei enää kaverin luona ole. Vituttaa ja paljon. Saatanan varkaat.

 

[moby]

Juon liikaa viinaa, maksan psykiatrille n. 130 €/tunti kun käyn kertomassa hänelle että juon liikaa viinaa ja laskun aiheuttamaan vitutukseen juon lisää viinaa. Järkevää? Olen aina luullut, että tämmöistä tapahtuu vain amerikkalaisissa ihmissuhdedraamoissa tai HBO:n laatusarjoissa. Onko tämä nyt se "American Beauty", jota elän parhaillaan?

Nauttikaa hyvät ihmiset ajastanne niin kauan kuin se on teidän omaanne.

Minä juon myös liikaa viinaa. Tälläkin hetkellä Saunalahti pullo alkaa olla pohjassa. Mutta jostain syystä en maksa psykoterapeutille euroakaan.

Olkaa ihmiset onnellisia ilman perhettä tai perheen kanssa, mutta älkää jääkö laahaamaan siihen samaan paskaan, jossa ette ole onnellisia. Vaimo, lapset tai what ever. Ne eivät ole onnenne tiellä. Ne ovat ehkä osa sitä, mutta jos eivät ole, etsikää onnea jostain muualta.

Jos haluatte "American Beautya", menkää painamaan sitä naapurin 16v. lorttoa ja olkaa onnellisia. Jos ette ole, älkää menkö. Kyllä kaikki löytävät onnen jostain ennemmin tai myöhemmin.

Omaa aikaa voi myös olla perheen kanssa. Jos se vituttaa, kannattaa tehdä vahva strafe toiseen suuntaan.

 

[moby]

Jollakin perhanan pienimunaisella oli niin kiiru taas BMW:llään Eerikinkadulla, että piti oikein 80km/h ajella korttelin verran?? Mikä ajaa ihmisen kohnottamaan tuollalailla kaupunkialueella... Pitää myöntää, että ensimmäistä kertaa koetin kurkkia rekkaria ylös ja soittaa poliisille, että käyvät kysymässä kiireen syytä. Vituttaa! Turpaan tuollaisia paskiaisia!

Ei BMW kiinnosta ketään. Pitää olla Ferrari ja pari "vaarallista" ohitusta, niin johan pätkähtää 100000€ sakot. Oikeasti nuo BMW vittumarkot pois radalta ja kaikilla on helpompi hengittää. Tässä viereisellä tiellä nuo paskiaiset kaahaavat toista sataa neljänkympin alueella.

Vittu nauroin ihan sikana, kun ääliö ajoi toista sataa puuhun tässä lähellä. Oppi varmasti ajamaan ihmisiksi, jos ikinä enää pääsee auton rattiin.

 

[Freddie Freeloader]

...Olkaa ihmiset onnellisia ilman perhettä tai perheen kanssa, mutta älkää jääkö laahaamaan siihen samaan paskaan, jossa ette ole onnellisia. Vaimo, lapset tai what ever. Ne eivät ole onnenne tiellä...

Kyllä ja ei. Kuten olen jo muissa ketjuissa aiemmin ilmaissut, tyttäremme on saatettu tähän maailmaan melko pitkän kaavan mukaan. Insinöörikielellä "toimitus tapahtui selvästi etuajassa eikä ollut tilauksen mukainen".

Tyttömme on onneksi terve, joskin erittäin hankala tapaus. Viisi vuotta tässä on jaksettu kärvistellä odottaen että tyttö vanhemmiten rauhoittuu. Olisiko oikein tässä vaiheessa todeta:" Mulle riitti, mä lähen menemään, te olette mun onneni tiellä." Enpä usko.

Siitä olen samaa mieltä että ajoittain olen kyllä miettinyt, onko tässä samassa paskassa pakko laahata. Mutta kyllä se vaan on. Se paska loppuu aikanaan.

EDIT: Sitäpaitsi kannattaa lukea myös editoinnit joita tein edelliseen postiini.

 

[Tombe76]

Kyllä ja ei. Kuten olen jo muissa ketjuissa aiemmin ilmaissut, tyttäremme on saatettu tähän maailmaan melko pitkän kaavan mukaan. Insinöörikielellä "toimitus tapahtui selvästi etuajassa eikä ollut tilauksen mukainen".

Tyttömme on onneksi terve, joskin erittäin hankala tapaus. Viisi vuotta tässä on jaksettu kärvistellä odottaen että tyttö vanhemmiten rauhoittuu. Olisiko oikein tässä vaiheessa todeta:" Mulle riitti, mä lähen menemään, te olette mun onneni tiellä." Enpä usko.

Siitä olen samaa mieltä että ajoittain olen kyllä miettinyt, onko tässä samassa paskassa pakko laahata. Mutta kyllä se vaan on. Se paska loppuu aikanaan.

Olin jo kirjoittamassa Mobylle vastausta, mutta Freddie ehti ennen, joten otetaan komento takaisin ja lainataan Freddietä.

Kuitenkin tässä itse tiedän tasan tarkkaan Freddien tuntemukset yllä olevasta asiasta, ja ehkä jopa enemmänkin. Ja olen täysin samaa mieltä, ettei vaihtoehtona ole itsekkäästi vaihtaa maisemaa, vain itsensä takia. Tässä putkessa nyt vaan mennään, vaikka se välillä olisi aika paskaa (tosin välillä maailman parasta). Itse en ainakaan ikinä "lähde kävelemään" ja etsimään omaa onneani. En, vaikka kuinka vituttaisi, tai vaikka huomaisi, ettei niitä kavereita tarvitse laskea enää edes yhden käden sormilla. Oman elämän suunta on tässä, ja näillä mennään vaikka se ei joka päivä miellyttäisi.

Sen enempää omia ongelmiani en tälle palstalle rupea kirjoittamaan. Ainakaan tässä vaiheessa. Niitä kuitenkin on ja ihan tarpeeksi ja usealla sektorilla. Joten tiedän kyllä mitä stressi tarkoittaa, ja jatkuva sellainen. Ja mitä "paskaan" ( jos sillä stressiä tarkoitetaan) tulee, niin joskus se loppuu (lopullisesti), mutta joka tapauksessa siinä on siihen asti tarvottava. Päivästä toiseen, viikosta toiseen ja vuodesta toiseen...

Silti en lähde arvostelemaan ihmisiä, jotka laittavat oman onnensa arvoasteikossa kärkisijalle ja lähtevät kävelemään. Se on jokaisen oma valinta. Itsellä vain tuo elämän arvojärjestys muuttui myöskin noin 5 vuotta sitten "ei niin tilauksen mukaisen etuaikaisen toimituksen" jälkeen.

 

[moby]

Tyttömme on onneksi terve, joskin erittäin hankala tapaus. Viisi vuotta tässä on jaksettu kärvistellä odottaen että tyttö vanhemmiten rauhoittuu. Olisiko oikein tässä vaiheessa todeta:" Mulle riitti, mä lähen menemään, te olette mun onneni tiellä." Enpä usko.

EDIT: Sitäpaitsi kannattaa lukea myös editoinnit joita tein edelliseen postiini.

Nythän tässä aikaisemmin avauduttiin viinasta ja psykologeista. Nyt tuleekin esille ongelmia lapsien kanssa. Minä puhuin ongelmista aikuisten kanssa. Jos "normaalit" lapset ovat ongelma, ongelma on yleensä aikuisissa. Tietysti on tiettyjä ongelmia, joita ei normaalilla kasvatuksella voi ratkaista. Olen myös nähnyt ns. "epänormaaleja" lapsia ja en ole kateellinen heidän vanhemmileen. Se on täyttä työtä ehkä koko lapsen elämän ajan. Toivottavasti teillä päästään vähemällä.

Onnea teille omissa ongelmissanne. Minä olen ratkaissut omani ainoalla oikealla tavalla. kaikki osapuolet ovat tyytyväisiä asioiden nykyiseen tilaan. Jokainen tekee omat ratkaisunsa. Edelleen sanon, että jos ongelmat ovat aikuisten välisiä, niihin ei usein löydy ratkaisua siitä laahaamisesta. Esimerkkejä aikuisten välisestä laajasta vitutuksesta löytyy tästäkin ketjusta useita.

Edelleen toivon teille kaikkea parasta rakkaat palstaveljeni. Ongelmat pitää vain priorisoida. Nyt tulee vain mieleen joku itsesäälin tapainen asia, ennen oikeita ongelmia. Nyt oikeat ongelmat pulpahtelevat pintaan kaiken valituksen jälkeen.

Sorry kaikille, että vaikutan paskiaiselta. Oikeasti en ole, mutta en vain osaa... Ilmaista itseäni riittävän hyvin.

Sanon vain sen, että minä olen viimeinen, joka on egoisti. Minun ratkaisut ovat puhtaasti kaikkien hyväksi, ei vain omaksi hyväksi.

 

[Freddie Freeloader]

Tuskin olet paskiainen sen enempää kuin egoistikaan. Sinulta vaan puuttuu se kokemus, joka meillä on.

Jos maailmassa pitäisi keksiä tehokkain ja sairain kidutuksen muoto saada ihminen suostumaan mihin hyvänsä, on se epäilemättä uhkaus hänen vastasyntyneen lapsensa kuolemasta. Itsesääli on siitä erittäin kaukana.

Onnea vaan itsellesi kun olet löytänyt lopullisen ratkaisun.

 

[Trenchtown]

Kyllähän mä ymmärrän, että ne tulevat tradenomit harjoittelevat sitä tulevaa ammattiaan tuolla kauppojen kassoilla, mutta osuipa taas kohdalleni sellainen tapaus, että huh huh.

Odotettuani neljän ihmisen jonossa viimeisenä ja katsottuani, miten tämä tyttö sössi kahden asiakkaan kanssa sillä lailla, että molemmilla kerroilla joutui soittamaan vanhemman myyjän jostakin kilometrin päästä apuun, oli minun vuoroni. Asetin hihnalle tarjousmakaronilaatikon ja suklaapatukan. Kaikki meni hyvin, kunnes annoin maksuvälineenä pullonpalautuskuitin ja tyttö onnistui tötöilemään sen kanssa koko kassakoneen jumiin. Ja taas soitettiin apua, joka saapuikin paikalle, mutta ei osannut auttaa, joten apuun tullut soitti lisää apua ja sitä kautta koko pattitilanne saatiin laukeamaan. Eipä mennyt tuossa jonossa kuin reilu kymmenen minuuttia, kai se sitten on kohtuullista.

Toivotin kassatytölle tsemppiä ja sanoin, että eiköhän se siitä vielä lähde kulkemaan, mutta vitutti silti. Sinnehän se kassalle jäi punoittaen istumaan ja palvelemaan sitä noin viidentoista ihmisen jonoa, joka ehti muodostua kun minun ostoksiani siinä säädettiin. Onnea vain.

 

[Freddie Freeloader]

Perkele että taas kerran nyppii tuo kakara joka ei kerta kaikkiaan tottele yhtään mitään mitä sille sanoo. Pitäisi olla onnellinen, että tyttö on ylipäänsä hengissä ja terve, mutta aina ei pysty. Olen itsekäs paskiainen ja egoisti kun näin kirjoitan, mutta mieluummin puran tätä tänne kuin häneen itseensä.

Kasvatusviisaudet voitte pitää omana tietonanne, tiedän niistä jo kaiken, kiitos paljon. Ei vaan tahdo aina jaksaa tätä rumbaa.

 

[Nakkikastike]

Vituttaa elämä tällä hetkellä. Kaikki paska tuntuu kaatuvan taas niskaan samaan aikaan. Lisäksi vituttaa etten ehtinyt tänään seuraamaan fudiksen Suomen Cupin ottelua missä oman kylän pojat laittoivat Klubin ahtaalle. Vittu.

 

[BOL]

Perkele että taas kerran nyppii tuo kakara joka ei kerta kaikkiaan tottele yhtään mitään mitä sille sanoo. Pitäisi olla onnellinen, että tyttö on ylipäänsä hengissä ja terve, mutta aina ei pysty.

Tiedänpä tasan tarkkaan tunteen, joka sulla on! Meillä on toki täysin terve uhmaikäinen, mutta kyllä se koville ottaa silti. Voin vain kuvitella, millaista tämä paska olisi, jos lapsella olisi kehityshäiriö tms. Eipä käy kateeksi, ei. Vittu.

Kaikki päivät on aamusta iltaan yhtä vitun vinkumista ja suurta draamaa. Viisaat ihmiset sanovat, että vanhempien pitää muistaa pysyä aikuisina ja käyttäytyä kypsästi. No, mä en ainakaan käyttäydy, kun lapsi ylittää tietyn pisteen. Sietäisi ihan oikeasti saada joskus selkäänsä, mutta eihän niin saa tehdä. Eikä saakaan tietenkään, mutta välillä on tilanteita, että mikään ei yksinkertaisesti auta ja siinä pitäisi sitten muun perheen käyttäytyä kypsästi ja ottaa vielä uhmiksenkin tunteet huomioon. En hyväksy, mutta tietyllä tavalla pystyn ymmärtämään, jos joku lapselleen selkäsaunan antaa.

Jumalauta, pikkugimma on 3 vee kuvittelee voivansa puhua aikuisille miten haluaa ja tehdä mitä haluaa. Ei se nyt mene vain niin. Ja sitten itketäänkin sujuvasti seuraavat ½ tuntia, kuinka äiti on niin kamala, kun pisti jäähylle ja otti lelut pois. "Mutku mä haluun". Aijaa, no sitten, ilman muuta sä saat... Pikkusysteri katsoo vieressä, välillä ihmeissään, välillä hädissään. Kohta on sen vuoro, kun oppii, että kyllähän sitä huomiota saa, vaikkei niin positiivista, kunhan painelee oikeista napeista. Että sitä suuremmalla syyllä tässä pitäisi nyt jaksaa olla tiukkana ja pitää järki kädessä. Mutta kun ei jaksa. Kunpa nyt tälle vanhemmalle löytyisi tarhapaikka, niin saisi kunnolla aktivoitua itsensä ja ehkäpä hänenkin elämänsä olisi mukavampaa. Mulla ainakin olisi.

Ja kyllä minä lapsiani rakastan. Välillä enemmän, välillä vähemmän, enimmäkseen oikeinkin kovasti. Enkä ole koskaan heihin fyysisesti kajonnut, enkä toivottavasti kajoakaan. On vain just nyt niin rankkaa, että pää ei kestä. Ja silti pitäisi, että neideistä kasvaisi kunnon kansalaisia. Vittu.

 

[julle-jr]

Tsemppiä vain kaikille vanhemmille, teette tärkeää työtä. Onneksi mulla ei ole yhtään minkäänlaista lisääntymisviettiä :)

 

[Kaivanto]

Mikä siinäkin on, että pitää jankuttaa mummonmarkoista taivasteltaessa tämän tai tuon asian hintaa. YLLÄTTÄEN samaa summaa kuvaa 5,94573 kertaa isompi luku, kun muunnetaan arvoltaan 5,94573 kertaa paskempaan valuuttaan. Vittu kääntäkää eurot mummonliiroihin, jos haluatte kirjoittaa jäähyväiskirjeeseenne mahdollisimman ison luvun, ennen kuin hirtätte itsenne dieselmittarin letkuun.

 

[Trenchtown]

Mikä siinäkin on, että pitää jankuttaa mummonmarkoista taivasteltaessa tämän tai tuon asian hintaa.

Sama vituttaa. Tai ainakin ärsyttää. Johtuneeko tuo sitten siitä, että isommalla numerolla saadaan isompaa huomiota, en tiedä. Mutta joka tapauksessa se on ihan vitun ärsyttävää.

*edit*

vituttaa myös tämän illan nelosen laatudokkari 4D: Neitsyen päiväkirja. En tuota aio katsoa, mutta joskus, edes joskus, olisi piristävää jos 4D- dokkarit olisivat muutakin, kuin tällaista paskaa. Se jonkun muistaakseni täällä lanseeraama "4D- isälläni on pillu päässä"- linja ei nyt ihan toteudu, mutta eipä tämänkään iltainen mitään laatukamaa varmaankaan ole. Sitten huomenna saa taas duunissa kuulla eräältä naiselta, kuinka hän katsoo televisiosta vain ajankohtaisohjelmia ja dokumentteja. "Eilenkin neljädeessä..."

 

[TosiFani]

...Ja kyllä minä lapsiani rakastan. Välillä enemmän, välillä vähemmän, enimmäkseen oikeinkin kovasti. Enkä ole koskaan heihin fyysisesti kajonnut, enkä toivottavasti kajoakaan. On vain just nyt niin rankkaa, että pää ei kestä. Ja silti pitäisi, että neideistä kasvaisi kunnon kansalaisia. Vittu.

Itselläni on kaksi mukulaa tyttö 12 v. ja poika 10 v. Työkseni teen erityisopettajan hommia lastensuojelulaitoksessa ja voin väittää, että toimit aivan oikein.

Lasten kasvatuksesta on tehty nykyään aivan liian vaikeaa, se vaatii vain talonpoikaisjärkeä ja kärsivällisyyttä. Sitä kärsivällisyyttä tarvitaan kun pitää rajoittaa uudestaan ja uudestaan.

 

[Kourujärven Ponnistus]

Tsemppiä vain kaikille vanhemmille, teette tärkeää työtä. Onneksi mulla ei ole yhtään minkäänlaista lisääntymisviettiä :)

Aivan näin.

Jätetään lasten tekeminen niille, jotka sen touhun hyväksi tuntevat. :)

Me jotka halutaan pitää hauskaa, käydä reissussa silloin kun hyvältä tuntuu, elää uraputkussa ja tienata 100 000 euroa vuodessa voidaan sitten viiskymppisenä varhaiseläkkeellä miettiä, mitä menetettiinkään, kun niitä muksuja ei pistetty alulle..samalla kun hiekka valuu varpaitten välistä ja aurinko laskee Ibizan meren taakse.."oh, Paulo, uno Mojito, gracias."

 

[TosiFani]

... tienata 100 000 euroa vuodessa voidaan sitten viiskymppisenä varhaiseläkkeellä miettiä, mitä menetettiinkään, kun niitä muksuja ei pistetty alulle..samalla kun hiekka valuu varpaitten välistä ja aurinko laskee Ibizan meren taakse.."oh, Paulo, uno Mojito, gracias."

Ihmiset ovat erilaisia ja tämä on varmasti sinun haaveesi. Itselle lapset ja vaimo luovat sellaisen maailman, ettei sitä Ibiza voita.

 

[Tombe76]

Jätetään lasten tekeminen niille, jotka sen touhun hyväksi tuntevat. :)

Ei lapsia tehdä, niitä saadaan.

Itse otin kantaa eilen tähän lapsiasiaan, ja en sanoisi, että vituttaisi, mutta ainakin toivoisin pientä suhteellisuuden tajua. Toki ymmärrän, että tämä on vitutusketju, ja jonkun toisen ihmisen pieni vitutus on iso jollekin toiselle jne., mutta ei kai nyt sentään joka päivä käsitellä samoja asioita. Ystävyydellä Freddie.

Itseäni vituttaa elämän epäreiluus, ja se että se kohdistuu täysin viattomiin ihmisiin, vastasyntyneisiin, jotka eivät varmasti ole tehneet kenellekään missään vaiheessa mitään väärää. Joka ikinen päivä kohta viiden vuoden ajan se on vituttanut, ja joka päivä sitä vitutusta käsittelen omassa mielessäni. Tämä silti saa jäädä ainoaksi kerraksi kun siitä tähän ketjuun kirjoitan.

Täsmennän vielä ettei itseäni vituta oman elämäni puolesta. Sillä ei ole mitään merkitystä tässä kokonaisuudessa.

 

[Osmo Rapeli]

Kyllä "2-vuotias Manu" on paljon Tukiaista turhempi julkkis...

http://www.iltalehti.fi/uutiset/200805277710148_uu.shtml

Lehdissä pitää olla joko pornoa tai sosiaalipornoa, ei mitään elukkasääläreitä kiitos.