SAATANA!
Te ette oikeasti tiedä!
Minulla oli tämä kaunis tyttö tois' puol' suommee. Ystävinä erottiin ja niin päin pois. Ikävä on, mutta jos kerta ei ole onnellinen minun kanssa, niin paskaakos sitä sitten väkisin pitkittämään. Ei siinä mitään.
Nyt on vaan vähän tällainen fiilis että tiedän kuka on minun "manttelinperijä". Sattuu syvälle sisimpään kun kerran jää toiseksi sellaiselle pitkälle ANIMEHUJOPILLE, joka kikattaa, pelaa pokemonia, kirjoittaa runoja, omaa pitkät hiukset ja painaa noin 30 kg. Urheilusta ei tämä kaveri ole kuullutkaan ja koulustakin tulee niin hirveä stressi, että raukkaparka oli joskus oikein itkeä tihrustanut koulussa.
En sitten tiedä onko turhaa valittaa, mutta jotenkin vähän katkera fiilis jäädä _tuollaiselle_ kakkoseksi. Jumalauta.
On se rankkaa olla teini