Viestin lähetti Vteich
Töykeisiin en osaa verrata, kun en ole kuullut, mutta kyllä Lenni-Kalle Taipale Trio (siis nimenomaan se tuon niminen bändi) on täysin katu-uskottavaa ja hienoa jazzia, jota on mielestäni ihan turha haukkua vain Taipaleen julkisuuskuvan takia. Taitava pianisti ja hienoa musiikkia. Tsekkaa vaikka bändin levy Nothing to Hide, mieluummin se kahden levyn painos. Ihan loistava. Ja sillä siis ei ole mitään tekemistä sen kanssa, mitä Taipale on jonkun Marzi Nymanin kanssa vetänyt jossain Joonas Hytösen shöyssä.
Olet oikeassa Vteich. Erittäin suurena Trio Töykeiden arvostajana/fanina minua vaan suoraan sanoen vitutti se fakta että Töykeitä ei juurikaan mainittu April Jazzien yhteydessä. Samaan aikaan Lenni-Kalle on kyseisen tapahtuman vetonaula vaikka hän on aika "rookie" maailman laajuisesti arvostettuun Iiro Rantalaan verrattuna.
Itse asiassa omistan Lenni-Kalle Taipale trion kaksi levyä, Nothing to hiden ja sen 2000-luvulla ilmestyneen (eli viimeisimmän). NTH:n ostin silloin vuonna 1999 melko pian sen ilmestymisen jälkeen. Se on ihan hyvä levy, vaikkakin ei ole ihan sellaista Jazzia mistä minä eniten pidän. Nimitin bändin musiikkia aika räikeästi viihdejazziksi, mutta minusta siinä on myös totta toinen puoli. Tuotanto on erittäin helposti kuunneltavaa ja ns. helppoa jazzia. Eikä siinä mitään. Lenni-Kalle Taipale trio on edelleen ainoa suomalainen jazzbändi joka on levymyynnillään ylittänyt kultalevyn rajan. Löytyy siis tyytyväisiä kuuntelijoita paljon tästä maasta, varmaan juuri em. syistä. Pidän muuten Nothing to hidella olevasta Peppi Pitkästossu-coverista. Se loppu on aika helvetin toimiva!
Lenni-Kalle on hyvä pianisti, eipä käy kiistäminen. Tuli oltua ehkä hieman liian jyrkkä arvostellesani häntä ja hänen bändiään vain heidän julkisuuden ja "viihdejazzin" takia. Sitä se vitutus teettää.
Mutta hei Vteich: mene nyt ihmeessä ostamaan, tai ainakin lainaamaan kirjastosta joku Trio Töykeiden levy. Suosittelen että tutustut ainakin levyihin "Kudos", "Sisu" ja "Jazzlantis". Sisulla on muuten Jaakko ja Pekka Kuusisto mukana viuluineen. Siinä on melko paljon covereita, mutta erittäin toimivia sellaisia! Kudos on ehkä heidän paras levynsä. Jazzlantiksella taas on monta kertaa osoitus siitä että Rami Eskelinen kuuluu maamme rumpalieliittiin. Uusin levy "High standards" on ihan jees mutta ei yllä aiempien tasolle. Esikoista "G`day":ta ei löydä mistään kaupasta! (jos löytää niin kertokaa minulle)
No mutta kaikki April Jazzeille ja lauantaina Töykeitä katsomaan. Jos ette nyt pääse niin sitten 11.6 Helsinki Jazzeille!