Me suomalaiset olemme niin kovin arkoja ja epävarmoja itsestämme. Se heijastuu myös näissä lauluhommissa.
Muistuu mieleen kun kansakoulun kuudenteen luokkaan mennessä en ollut aukaissut suutani musiikin laulukokeessa, jossa piti esittää yksin joku kappale koko luokan edessä.
Musiikin numeroni olikin varmaan tästä johtuen aina 6. Sitten yhden kerran päätin rohkaista mieleni ja laulaa, kun kuitenkin omasta mielestäni ääneni oli ainakin kohtuullinen, vähintäinkin seiskan luokkaa.
Reippaasti vetäisin Sinivuorten yön niin, että koko luokka kaikui.
No miten tämä sitten vitutusketjuun sopii? Tuon debyyttini jälkeen musiikin numeroni putosi vitoseen, vituttaa vieläkin.
Muistuu mieleen kun kansakoulun kuudenteen luokkaan mennessä en ollut aukaissut suutani musiikin laulukokeessa, jossa piti esittää yksin joku kappale koko luokan edessä.
Musiikin numeroni olikin varmaan tästä johtuen aina 6. Sitten yhden kerran päätin rohkaista mieleni ja laulaa, kun kuitenkin omasta mielestäni ääneni oli ainakin kohtuullinen, vähintäinkin seiskan luokkaa.
Reippaasti vetäisin Sinivuorten yön niin, että koko luokka kaikui.
No miten tämä sitten vitutusketjuun sopii? Tuon debyyttini jälkeen musiikin numeroni putosi vitoseen, vituttaa vieläkin.