On tämä julkinen terveydenhoito kyllä yksi saatanan iso työmaa.
Tulen päivystykseen, koska vanha vaiva uusiutui, ja toimenpiteeseen tarvitsen lääkäriä. Porukkaa on samalla mitalla kuin Pohjois-Korean leipäjonoissa olisi, jos niitä vain järjestettäisiin. Arvioitu jonotusaika ainakin 4 tuntia, ja tämä siis pelkälle hoitajalle pääsyyn. Eikä tässä mitään, perjantait kai aika ruuhkaisia tuppaa näissä olemaan, kun toinen jalka haudassa kulkevat pelkäävät, että sen yhden yskäisyn myötä loppu häämöttää tulevana sunnuntaina, Luojan pyhittämänä lepopäivänä. Ei se sellainen sovi, silloinhan pitäisi levätä.
Kysyin suoritetaanko toimenpidettä täällä vai ohjataanko täältä vain seuraavaan paikkaan, kuten aikaisemmallakin kerralla. Ohjaavat seuraavaan, eivätkä kuulemma voi suorittaa toimenpidettä täällä. Loogisesti ajateltuna siis olisi kaikille fiksua, että ajaisin suoraan seuraavan kaupungin päivystykseen, josta sitten aikanaan pääsen lääkärin luokse. Minä en jonota täällä ensimmäisessä paikassa turhaan, minä en vie kenenkään paikkaa jonossa, ja eikä kiireellinen henkilökuntakaan joudu vastaanottamaan allekirjoittanutta todetakseen minuutin jälkeen, että pistetään lähete seuraavaan paikkaan, me emme voi tehdä mitään.
Tämä ei kuulemma onnistu, koska sehän olisi liian järkevää julkisen puolen toimintatavaksi. Jos menen seuraavaan paikkaan suoraan, niin sieltä käännytetään hakemaan lähete tästä ensimmäisestä paikasta, paikasta, jossa minua ei kuitenkaan operoida. Toisin sanoen tässä nyt tuhlataan aivan kaikkien aikaa, koska se on vitun typerää. Se tuntuu olevan pakollinen ominaisuus julkiselle puolelle, joten sinänsä osuu kohdilleen.
Jos ei olisi aivan pakko täällä flunssapotilaiden yskän keskellä istua, niin lähtisin lätkimään ja leikkaisin itse itseni. Ei jumalauta mitä paskaa.