Näissä kisoissa Suomea on porattu perseeseen jo aivan tarpeeksi. Joko olisi viimein aika oikeasti katsella asennetta näihin hommiin uudestaan? Tärkeimmissä paikoissa perseillään, viimeisimpänä esimerkkinä naisten jääkiekkojoukkue, joka vätysteli täydellisesti ratkaisupaikoissa, he vetivät minun silmissäni jonkinlaisen bitch-asenteen Ruotsia vastaan. Oliko kysymys jostakin saatanan mielenosoituksesta?
Nyt on ripittäytymisen aika Suomen talviurheilussa. Muutama hyvä suoritus on saatu, olympiahopeaa slopestylessä, ja karvaita nelossijoja hiihdossa. Näissä suorituksissa oli kaikki pelissä. Harva on laittanut ainakaan näkyvästi kaikkeaan peliin näissä kisoissa. Nyt ollaan olympiakisoissa saatana perkele.
Tosi on. Tavallisesti minulla vituttaa enemmän suomalainen selkäänpuukotusmentaliteetti, mutta nyt kyllä naisleijonat perseilivät niin totaalisesti, että ansaitsevat kyllä negaa niskaansa.
Tosi on. Tavallisesti minulla vituttaa enemmän suomalainen selkäänpuukotusmentaliteetti, mutta nyt kyllä naisleijonat perseilivät niin totaalisesti, että ansaitsevat kyllä negaa niskaansa.
Kolme kisapäivää ja neljä tiukkaa tappiota... ruotsalaisille. Ruotsi on hieno maa, mutta kyllähän tämä kyrsii. Tein FASlapset ja ennustin koko homman eilen Facebookiin. Pitää kotona laittaa koko viesti esille, siitä ei puutu enää kuin illan osuminen kohdilleen. Laitoin muuten loton eilen.
Mutta joo, vituttaa joo. Olin sen verran julkisella paikalla äsken, etten viitsinyt edes meuhkata. Kai tähän alkaa tottua.
Vituttaa ruotsalaiset.
Ruotsalaiset ovat hienoa porukkaa. Osaavat voittaa, toisin kuin suomalaiset.
Nyt on lainattava omaa viestiä tuolta olympiakisojen puolelta:Vituttaa, että joka ikisessä paikassa saa vaan kuunnella ranteiden viiltelemistä. Ei kelpaa, ei pronssi, ei hopea eikä edes kulta. Ei kelpaa ja ikinä ei mikään ole missään hyvin. Ei koskaan olla mitään voitettu.
Jos ollaan sijalla neljä, niin itketään ku ei päästy edes pronssille. Jos ollaan pronssilla, niin voi vittu ei päästy edes hopealle. Jos voitetaan sitten vaikka kultaa, niin olipa sekin paska suoritus, kun ei voitettu ihan järkyttävällä erolla seuraavaan kilpailijaan.
Tämä kansa ei tosiaan ansaitse kultaa. Sen takia, että se on täynnä tällaisiä saatanan iniseviä pellejä, jotka eivät ikinä voi nähdä mitään hyvänä asiana.
Ei tällaiset ihmiset mitään ansaitsekaan. Ollaan vähän liian syvällä, jos edes olympiamitali ei kelpaa. Toivottavasti nämä jannut eivät sentään lisäänny, voi olla lapsilla vittumainen elämä, kun isä ei tyydy edes täydellisyyteen. Toisaalta kai tää ne ryyppäysillat selittääkin, mitä valtaosa kansasta harrastaa.
Minua taas vituttavat ne, jotka eivät osaa hahmottaa eri sävyjä keskusteluissa. Tai eivät ole osaavinaan. Hopea on hieno saavutus, mutta etenkin alussa se oli karvas hopea näin penkkiurheilijalle.
Kysymys on nimenomaan siitä, että on valmistauduttu todella iloitsemaan, ja suurin ilo viedään nenän edestä, kun kulta karkaa ja vielä Ruotsille. Tämä paha tunne oli luultavasti myös hiihtäjänaistemme ensimmänen täysin terve reaktio loppukiritappioon. Yhtä aikaa joukkueen mukana luultavasti alkoi hopeakin maistua. Oletko koskaan itse urheillut ja menettänyt voittoa jotenkin hankalasti? Jälkikäteen tappiostakin saatu menestys alkaa vaikuttaa hyvältä, mutta akuuttivaihe on tuskallinen, jos kirkkain palkinto jää saamatta.
Vittu kun joutuu rautalangasta vääntämään isoille miehille.
Fiksuna tyyppinä tajunnet pysyä pois lällättelemästä. Kallalle häviäminen luisteluosuudella ei ole nöyryyttävä asia mutta näiden tappioiden kasaantuminen Ruotsia vastaan ottaa päähän. Ei tarvita mitään idioottimaista Suomi on paska maa -lässytystä enää. Pysy Saksassa jos siltä tuntuu ja hykertele itseksesi, mutta älä aiheuta pelikieltoja typerillä provoilla, kiitos.
Nyt on lainattava omaa viestiä tuolta olympiakisojen puolelta:
Ymmärrän, jos purkauksesi viittaa johonkin alatyylisiin ilmaisuihin urheilijoita kohtaan, mutta muuten en itkemistäsi oikein tajua. Suomi menetti juuri kullan pienellä marginaalilla, vielä pienemmällä meni eilen mitali. Molemmat ovat hienoja suorituksia, mutta kun parempaa olisi ollut tarjolla, niin totta kai tällainen harmittaa. Ensimmäiset minuutit, tunnit ja ehkä päivät ottavat päähän. Niskasen eilinen suoritus kirkastui mulle aika nopeasti, kun venyminen oli niin hieno. Tätä viestikullan menetystä tulee märehdittyä varmasti pitempään, koska kulta oli niin tarjottimella ja edellisestä talvikullasta on se 12 vuotta. Torinon finaalitappiosta en ole toipunut täysin vieläkään, sen muistelu aiheuttaa katkeria fiiliksiä edelleen.Tämä kansa ei tosiaan ansaitse kultaa. Sen takia, että se on täynnä tällaisiä saatanan iniseviä pellejä, jotka eivät ikinä voi nähdä mitään hyvänä asiana.
Kirjoitit, että ruotsalaiset osaavat voittaa, et mitään resursseista. Jälkimmäisestä olen samaa mieltä. Kallalle häviäminen ei ole itkun tai häpeän aihe sinänsä, mutta kyllähän nyt totta munassa vastustajaa saa syyttää väärin voittamisesta penkkiurheilijana niin paljon kuin sielu sietää. Aika moni kuitenkin tajuaa todellisuuden, tai ainakin itse sen tiedän, mutta ei se nyt jumankauta auta, vaikka kuinka tiedostaisi leijonien materiaalin heikkouden verrattuna tre kronoriin, jos pataan tulee finaalissa. Se on ihan vitun sama, mitkä realiteetit ovat, silloin hannuhanhet saavat kyytiä, ja niin kuuluukin olla, koska tunne tähän hommaan kuuluu. Jos siihen tilanteeseen joku tulee viisastelemaan, että olettepa tyhmiä ja suomalaiset eivät osaa voittaa, niin verta se kerjää nenästään.Kannattaa tarkastella asioita niin kuin ne oikeasti ovat. Ruotsi on urheilussa paljon Suomea edellä, eikä se ole Ruotsin vika, vaan Suomen. Väärää puuta haukutaan.
Sepä suomalaisessa urheilussa onkin vikana, että tappio ei vituta riittävästi.
Tänään naisten viestissä Lähteenmäki tuuletti maaliviivalla, vaikka siinä vaiheessa olisi pitänyt vituttaa ankarasti.
Samaa minäkin ihmettelin. Sillä neidolla oli johtotilanne ja kultamitali maistui jo suussa. Muija kossaa, hyytyy ja päästää svenskin ohi jostain puolen kilsan päästä. Kädet ylhäälle maalissa ja hirveä tuuletus. Mua olis ainakin vituttanut.
Kyllähän tämä naisten viesti oli ennakkoon yksi niistä lajeista, josta mitalia voitiin täysin realistisesti odottaa. Ihan vedonlyöntikertoimienkin puolesta Suomen mitali oli erittäin todennäköinen (Veikkauksella oli kerroin 1,15 Suomen mitalille). Sitä en tiedä, odottivatko hiihtäjät kisasta itse mitään, mutta näiden valossa aika huolestuttavaa jos eivät.Kaipa siinä oli kysymys siitä että suomelta ei kukaan odottanu mitään, ei mitalin mitalia eli hiihtäjät ei itsekkään odottaneet mitään ja sitten kun mitalin tuommosella taistelulla lopulta kuitenkin saa niin ei sitä jaksa ruveta enää siinävaiheessa ensimmäiseksi vittuuntumaan mitalin väristä vaan ottaa irti kaiken siitä että ollaan ylipäätänsä palkintopallilla.