Jonesin murtuma- niminen murtuma kysessä, tuossa jalkapöydän ulkoreunassa. Onko muilla ollut kyseistä murtumaa? Kokemuksia paranemisesta?
Hep, täällä! Mulle osu sama vamma jokunen vuos sitten firman ruokatuntisäbäilyssä. Sattu ihan vitusti ja pelit loppu tietty siihen paikkaan. Sinnittelin työpäivän loppuun ja vielä kotiinkin joten kuten. Kotona sairaanhoitoalalla työskentelevä vaimo passitti samointein lekuriin (menin vakuutuksiin luottaen suoraan yksityiselle ja siellä homma kesti kuvineen kaikkineen n. tunnin) ja siellä tuomio oli sama mikä sullakin, jalkapöydän murtuma.
Mun jalkaa ei tosin kipsattu, laitettiin vaan piukka side, annettiin kepit ja ehdoton varauskielto pariks viikoks. Jo heti sillon hyvältä vaikuttanut lekuri arvioi tulevan saikun pituudeks parisen kuukautta. Seuraava käynti annettiin muistaakseni kahden tai kolmen viikon päähän, jolloin jalka kuvattiin uudestaan. Onneks mulla jalka lähti heti hyvin luutumaan, eikä mitään operaatioita tarvittu. Toisessa tapauksessa olis kyseeseen tullu tää sullekin kerrottu leikkaaminen.
Muutaman viikon sitten konkkailin kepeillä, mikä oli ensikertalaiselle alkuun melko hankalaa. Kipeä jalka oli kyllä melko pitkään, mutta 3-4:n viikon jälkeen siirryin yhteen keppiin. Lääkärin ohje kun oli varata jalkaa niin paljon kuin kipu anto myöden. Saikku kesti päivälleen sen kaks kuukautta ja kyllähän se sillon jo työkunnossa olikin. Pelailemaan en kuitenkaan ihan heti sittenkään lähteny. Vähän arka se jonkun aikaa vielä oli, mutta normi kävely suju ihan hyvin.
Mieleen tapahtumasta jäi, että pidin juttua luonnollisesti työtapaturmana, työpaikalla ruokatunnilla kun sattui ja lähetin kaikki laskut yms. selvitykset hienoon paikkaan nimeltä Valtiokonttori. Loukkasin jalan tammikuussa ja pisin kevättä ja kesää lafka muisti sekä minua että esimiestäni erilaisilla kyselyillä tapaturmaan liittyen. Viimein joskus syksyllä syys-lokakuussa tuli päätös, jonka mukaan kyseessä ei ollutkaan työtapaturma vaan vapaa-ajalla tapahtunut vahinko, joten Valtiokonttori ei korvannut penniäkään. Onneks oli vapaa-ajanvakuutus olemassa ja viikon kuluttua vakuutusyhtiöltä tuli päätös, että kulut korvataan täysimääräisesti mukisematta.
Lopuks vielä vinkkinä, ett vältä liiallista syömistä ja dokailua saikun aikana. Mulla ainakin paino nousi vähän turhan paljon, kun liikkuminen loppui käytännössä täysin. Ruoka maistui kyllä entiseen tapaan ja kun vähän pääsi liikkeelle, niin helposti muun tekemisen puutteessa narahti myös lähibaarin ovi.