Minä käyttäydyin täysin nuhteettomasti ja olin hiljaa ruoka suussa, koska näin oli opetettu.
Onkos sulla muuten punaiset speedot ja takki, jota naiset ihailevat?
Ei vaan, kyllä muakin mölyävät lapset rasittavat. Erityisen paljon ne rasittivat lapsettomana, näin jälkeenpäin ajateltuna olin kyllä tolkuttoman pikkusieluinen tuolloin itsekin. Eka muksu, tyttö, oli pilttinä ja uhmaikäisenäkin vielä aika helppo tapaus, joten toisten viuhahtelevat pojanvesselit ihmetyttivät ja välillä vituttivatkin, kun ei niitä ole mokomia kasvatettu ja mitähän lie salattuja elämiä vanhemmat käyvät parhaillaan lävitse, kun poika juoksee ympäri Prismaa. Nyt sitten kun oma poika on uhmaiässä ja täynnä energiaa, sitä jotenkin on tullut ymmärrystä muitakin kohtaan, vaikken toki anna pojun riehua miten tahtoo. Rajat on selvät, mutta vaikea niistä on välillä pitää kiinni. Johdonmukaisuus ei ole helppoa, vaikka toki kannattavaa ja maksaa vaivan takaisin varmasti myöhemmin.
Se nyt on toki selvää, ettei lapset tule koskaan jäkittämään asennossa kovin pitkiä toveja, vaikka Jatkoajan nuoret vihaiset miehet sitä pitäisivätkin standardina hyvin suoritetusta kasvatusvelvollisuudesta. Eikä onneksi kuulukaan jäkittää. Lasten tulee spedeillä ympäriinsä, se on luonnollista, mutta vanhempien pitää toki tuota menoa hillitä ja ohjata oikeisiin kohteisiin tai joissakin tilanteissa lopettaa kokonaan.
Mutta vaikka ymmärrän osittain omiin kokemuksiini nojaten M. Rambleria, niin kyllä mua hiukan ihmetyttää moinen elämänasenne, kun jatkuvasti on kiviä kengissä ja hiekkaa esarissa. Milloin lapset, milloin läskit, milloin kuumuus, milloin turistit, ulkomaalaiset ja milloin mitkäkin. Mutta joo, kukin tavallaan.
Doublepenetratorille sen verran, että en nyt aivan ymmärrä, miksi mun pitäisi mitään oksentaa tässä vaiheessa. Jos viittaat aikaisempiin keskusteluihin, niin kovin olet heikosti lukemasi sisäistänyt.
Aiempaan maalinpäälläkiipeilyyn sanon sen verran, että kannattaa oikeasti varmistaa, että maalit eivät kaadu, jos niillä antaa tenavansa kiipeillä. Sen massan alle kun jää, ei sairaalareissulta voi välttyä. Ja kuten edellä jo mainittiin, pari vuotta sitten täällä meidän kylällä yksi lapsi menehtyi tuollaisen härvelin alle. Itse olen sen verran natsi, että maalit kiellän muksuiltani kiipeilytelineinä.
Niin, ja mua ei muuten vituta mikään. Vähän arveluttaa tuleva yö, kun on niin mahrottoman lämmin täällä, mutta ei anneta senkään vituttaa. Eiköhän tämä tästä vuodenajoista parhaimpaan kohta taitu.
Edit: Herttaista, että olen päässyt muillakin palstoilla esille. Tulipahan Kiekkopesän Susi-ihmisen odotus palkittua tällä viestillä, kun satuin bongaamaan sen etsiessäni kasvatusketjua. Joten näin sitä mennään, ole hyvä, kuka lienetkin täällä.
